Kirjasto ei välttämättä hanki aivan kaikkia sarjakirjoja kokoelmiinsa. Vastaava jännityskirjasarja, jonka aiheina ovat mm. muodonvaihdokset ja paranormaalit ilmiöt, on esim. Katherine Applegaten Animorphs-sarja. Voisit kokeilla sitä.
Teoksessa Suomen sanojen alkuperä 1 todetaan, että sanaa jumala on erheellisesti arveltu vanhaksi arjalaiseksi lainaksi. Samassa teoksessa kerrotaan myös, että vanhin kirjallinen tieto tästä itämerensuomalaisesta sanasta on muinaisnorjalaisessa matkakuvauksessa vuodelta 1026. Siinä mainitaan, että bjarmien eli karjalaisten maassa oli pyhässä lehdossa Jómalin kuvapatsas. Jumala-sanan rinnakkaismuotoina suomessa esiintyvät joma ja jomala.
Teoksessa Iso Raamatun tietosanakirja 2 todetaan, että suomen kielen Jumala-sanan alkuperästä ei ole varmaa tietoa. Alkuperästä on useampia selityksiä. Yhden mukaan Jumala-sana on johdannainen sanasta, joka merkitsi ’valoisa, kirkas’. Toisen mukaan kantasanalla juma on ollut merkitys taivas ja kolmannen...
Kirkkonummen kirjaston sivulla on voimassaoleva arvostelusivusto. Osoitteessa http://www.pegasos.kirjas.to/ voit arvostella minkä tahansa kirjan, joka on Kirkkonummen kirjaston kokoelmassa. Kaikki asialliset arvostelut julkaistaan.
Pääkaupunkiseudun kirjastojen tietokannasta voit etsiä kirjoja, jotka käsittelevät aihettasi. Valitse sanahaku, kirjoita hakusanaksi sosiaaliset taidot ja paina Hae.
Poimintoja hakutuloksista:
Laine, Kaarina: Minä, me ja muut sosiaalisissa verkostoissa. Otava, 2005. 264 s.
Salmivalli, Christina: Kaverien kanssa : vertaissuhteet ja sosiaalinen kehitys. PS-kustannus, 2005. 240 s.
Kauppila, Reijo: Vuorovaikutus- ja sosiaaliset taidot : vuorovaikutusopas opettajille ja opiskelijoille. PS-kustannus, 2005. 219 s.
Isokorpi, Tia: Tunneoppia : parempaan vuorovaikutukseen. PS-Kustannus, 2004. 200 s.
Google löytää hakusanalla sosiaaliset taidot paljon kiinnostavilta näyttäviä sivuja, mutta tarkastellessa ne osoittautuvat pelkiksi tiedotteiksi...
Sirkku-nimestä tiedetään, että vuonna 1877 ilmestyi suomeksi Grimmin veljesten satu Prinsessa Lumisirkku ja kääpiöt, josta Sirkku irtaantui tytönnimeksi. Kansanvalistusseuran kalenteriin nimi ilmaantui v. 1893, mutta muuttui myöhemmin Sirkaksi. Sirkut ovat tietenkin myös myös yleisiä peippolintuja (esim. keltasirkku).
Tarja on muunnos venäläisestä Darjasta eli Darijasta, jotka pohjautuvat kreikkalaiseen Dariaan eli Dareiaan, joka Dareioksen (merkity "mahtava") sisarnimi.
Marja on luontoaiheinen nimi, mutta Marjatan kantamuotona sillä on yhteys myös Maria-nimeen. Maria juontuu Raamatusta ja on heprealais-aramenialainen nimi. Sen merkitys on epäselvä, mahdollisia merkityksiä ovat mm. toivottu laspi, näkijätär ja herratar.
Satu on syntynyt...
Valitettavasti ei ole olemassa runosuomennosten tietokantaa, josta helposti löytyisivät kaikki eri runoilijoiden käännökset. John Donne on tunnettu runoilija, mutta hänenkin runotuotannostaan on suomennettu vain muutama runo. Internetistä löytyi yksityishenkilön sivuilta hänen oma käännöksensä runosta, http://www.luminarium.org/sevenlit/donne/goandcatchfinnish.php .
Donnen tuotannosta löytyvät suomeksi seuraavat runot:
Auringonnousu (Tuhat laulujen vuotta, suom. Aale Tynni)
Hyvää huomenta (Parnasso 1953, suom. Mikko Kilpi)
Naisen uskollisuus (Parnasso 1953, suom. Mikko Kilpi)
Kukka (Parnasso 1953, suom. Mikko Kilpi)
Hyvää huomenta -runon on suomentanut myös Aila Meriluoto ja se löytyy teoksesta Runon suku (Otava 1991).
Uusin suomennos...
Helsingin kaupunginkirjastoon ei enää hankita uusia Standardisoimisliiton julkaisuja. Standardisoimisliitolla, jonka puoleen kääntymistä suosittelen, on oma kirjastonsa. Siitä saatte lisätietoja osoitteessa http://www.sfs.fi/palvelut/kirjasto/ Kyseisillä sivuilla on maininta, että myös Helsingin Yliopiston kirjaston kokoelmiin kuuluu suomenkieliset SFS-standardit.
Runo- ja kirjoituskilpailuista on kysytty usein aiemminkin. Nämä vastaukset löytyvät Kysy kirjastonhoitajalta –palvelun arkistosta (http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx ) hakusanalla kirjoituskilpailut.
Tee Google-haku, hakusanoiksi runokilpailu OR runokilpailut. Saat paljon linkkerunokilpailuihin, joista osa on valitettavasti jo päättynyt (esim. Suuri runokilpailu http://www.suurirunokilpailu.fi/index.asp ), mutta järjestäjätahoilta voit kysellä, onko heillä aikomus järjestää uusia kilpailuja. Voit myös tehdä haun hakulauseella kirjoituskilpailu OR kirjoituskilpailut.
Kirjoituskilpailuja on kerätty sivuille:
http://koti.mbnet.fi/pasenka/kirjallisuus/kilpailu.htm
http://tieteiskirjoittajat.utu.fi/netticolosseum/viewforum.php?f...
Kirjasta Riemukas riimikirja (Kirjalito, 1982), joka sisältää perinteisiä englantilaisia Hanhiemon runoja ja loruja Kaarina Helakisan suomeksi riimitteleminä, löytyy s. 59 tämä runo. Se alkaa sanoilla: Kuka siellä kolkuttaa?
Thore Skogmanin säveltämä alunperin ruotsinkielinen Neiti Sievänen ja minä (Fröken Johanson och jag) -laulu on levytetty suomeksikin useaan kertaan, mutta näyttää siltä, että laulun sanoja ei ole saatavilla.
Laulun sanat voi kuunnella esim. levyltä Muistojen 60-luku: 1961: rakkautta, rokkia ja muuta hauskaa (ilmestynyt 2000)
(Lähde: Suomen kansallisdiskografia Viola).
Lahden kirjastoon on tilattu vasta Koiratytöt 5, joten emme osaa sanoa tässä vaiheessa, jatkuuko sarja ja milloin seuraava osa mahdollisesti ilmestyy. Koiratytöt no 5:n on ilmoitettu ilmestyvän elokuussa.
Sarjaa kustantaa Karisto Oy, josta voit tiedustella asiaa itse. Sähköpostiosoite on kustannusliike@karisto.fi
Brasilialainen runoilija Carlos Drummond De Andrade eli vuosina 1902-1987. Hän oli maanomistajien sukua ja työskenteli toimittajana. Hän suoritti tutkinnon farmakologiassa v. 1925. Andraden ensimmäinen runokokoelma Alguma Poesia, jossa oli monia piirteitä brasilialaisesta modernismista, ilmestyi v. 1930. Andradea pidetään yhtenä aikansa johtavista runoilijoista maassaan. Ricardo Sternberg on tehnyt tutkielman hänen runoudestaan. Tutkielman nimi on: The Unquiet Self: Self and society in the poetry of Carlos Drummond de Andrade (Valencia: Hispanofila, 1986).
Lähde:
http://www.encyclopedia.com/html/A/AndradeC.asp
Muita teoksia: Poesias(1942), A rosa do povo(1945), Claro enigma (1951), A vida passada a limpo(1959), As impurezas do branco(1973...
Vaasan kaupunginkirjaston kokoelmasta löytyy neljä Nissan Micra käsikirjaa. Saatavilla on teokset "Nissan micra : service and repair manual. 1983 to Jan 1993 (up to K registration)", "Nissan Micra (K11 series) : [1993 to 2002 (K to 52 registration). Models covered: Nissan Micra Hatchback, including automatic transmission (N-CVT) models and special/limited editions 1.0 litre (998cc),1.3 litre (1275cc) and 1.4 (1345cc) petrol engines. Does NOT cover new Micra range introduced for 2003 model year.", "Huolto- ja korjausopas. Nissan micra : '83-89. Mallit DX, GL, L, LX, SLX ; Moottorit: 988 CM3, 1235 CM3" ja "Nissan Micra 1983-1989".
Kaksi ensimmäistä kirjaa on englanninkielisiä, kolmas on suomenkielinen ja viimeinen ruotsinkielinen. Osa...
HelMet-kirjastoon ei ainakaan toistaiseksi ole tulossa kyseisiä DVD-boxeja. Voit kuitenkin tehdä hankintaehdotuksen kirjastojen (Espoo, Helsinki, Kauniainen ja Vantaa) kotisivujen kautta.
Esimerkiksi Jari Paavonheimon uusin teos(2006) "Digitaalisen ja painetun rajalla: kirjoiuksia kirjasta, digitaalisuudesta ja kirjastosta" voisi olla sopivaa lähdemateriaalia. Samoin Hiidenkivi-lehdessä 2006;(90);13;6-8 julkaistu Jari Paavonheimon artikkeli "Kirjan monikasvoinen tulevaisuus".
Yleisestä suomalaisesta asiasanastosta e-kirjalle asiasanoiksi löydät elektroniset julkaisut, sähköiset julkaisut ja sähkökirjat. E-kirjat tai verkkokirjat eivät ole asiasanoja, mutta niillä voit toki hakea vapaasanahaulla.
Lähdemateriaalia e-kirjoista löytyy runsaasti.
Julkaisussa Pohjois-Karjalan arvokkaat kulttuuriympäristökohteet kunnittain (http://www.pohjois-karjala.fi/dman/Document.phx?documentId=xm3350414374… , pdf-tiedosto) mainitaan Joki-Vastimon järvi sivulla 73. Useiden paikkakuntien tsasounat mainitaan, mutta ei Vastimon.
Googlen hakulauseella vastimo OR vastimon löytyy muutamia sivuja, joissa mainitaan po. paikkakunta. Sivut eivät kuitenkaan vaikuta kiinnostavilta; Vastimon nimi mainitaan vain esimerkiksi yrityksen kotipaikkana. Nurmeksen Internet-sivuilla ei Vastimoa mainita.
Pääkaupunkiseudun, maakuntakirjastojen (mm. Joensuun kaupunginkirjaston) ja tieteellisten kirjastojen tietokannoissa ei ole kirjoja, joiden tietokannassa oleviin tietoihin sana Vastimo sisältyisi.
Nurmeksen...
Sinna, Sinja , Sinje ovat Sinan muutoksia. Sina on saksalais-pohjoismainen lyhennys nimistä, jotka päättyvät sina-tavuihin, esim. Rosina. Vrt. nimeen Siina, joka on suomal. muunnos nimestä Sina. Se on puolestaan lyhennys siina-pääteisistä nimistä.
Toisen lähteen mukaan Sinna on sisällöltään epäselvä nimi, lähtökohtana mahdollisesti Sini(kka) tai Sina, Siina, tai myös ehkä Signen kansanomainen muunnos Sinne.
Sinikka on Eino Leinon muotoilema nimi näytelmässa Lalli; nimen lähtökohtaon väri sini(nen ). Suomen ortodoksinen kalenteri yhdistää Sinikka-nimen Sinaidaan, joka legendan mukaan on marttyyri 1. vuosisadalta.
Signe on muinaisskand. voittajatar, tarujen mukaan kuninkaantytär, joka seurasi rakastettuaan kuolemaan.
Lempiäinen,...
