HelMetistä löytyy ainakin Maria Laakson ja Pekka Nymanin toimittama Nuoren seurakunnan veisukirja, joka sisältää samoja lauluja kuin mainitsemasi Tilkkutäkki-levy.
Laulukirjasta on olemassa useita painoksia, joista uusin on vuodelta 2005. Sen saatavuuden voit tarkastaa täältä:
http://www.helmet.fi/search*fin/
Trendi-lehteä voi kyllä varata ja lainata. Ainoastaan uusinta numeroa ei lainata, kuten kaikkien aikakauslehtien kohdalla. HelMet-verkkopalvelussa asiakas itse ei valitettavasti pysty lehtiä varaamaan, joten pyydä virkailijaa kirjastossa tai puhelimessa tekemään varaus puolestasi. Trendin saatavuustiedot Helsingissä näet linkistä
http://www.helmet.fi/search*fin/Xtrendi&m=9&l=&Da=&Db=&b=&SORT=D/Xtrend…
Perukirjamalleja on koottu Makupalat.fi:n https://www.makupalat.fi/fi/search/node/perunkirjoitus
Ohjeita https://www.etlehti.fi/artikkeli/raha/perinto/nain-perukirja-tehdaan-ot…
Esimerkiksi seuraavissa kirjoissa annetaan neuvoja perunkirjoitusta varten: Puronen, Pertti: Näin teet perukirjan itse, (5.uud.p., 2013) ja
Aarnio, Aulis: Perunkirjoitusopas, (6.uud.p., 2000) .
Seuraavissa asiakirjamallikirjoissa on hyvät esimerkit:
Asiakirjamallit, Petri Järvensivu - Jussi Kalliala - Pekka Kolppanen - Kalle Kyläkallio - Mari Lampenius - Heikki Uotila. Alma Talent 2018 (up) ja
Juridiset asiakirjamallit , Mikko Erkkilä - Johanna Ojala - Päivi Räike. Edita 2010 (3., uudistettu painos)
Justiinan nimipäivää on vietetty 16.6., mutta nimi on poistunut Suomen almanakasta vuonna 1928. Muistopäivä 16.6. viittaa hunnien Mainzissa Saksassa 400-luvulla surmaamaan sikäläisen piispa Aureuksen Justina-sisareen.
Suomen ortodoksisessa kalenterissa Nikomedeian Justinan (rinnakkaismuoto Justiina) muistopäivä on 2.10.
(Lähde: Pentti Lempiäinen: Suuri etunimikirja, WSOY 1999)
Laura tulee latinan sanasta laurus, joka merkitsee laakeripuuta tai laakeriseppelettä. Suosituksi nimen teki italialainen runoilija Petrarca (k.1374) rakastetulleen Lauralle omistamillaan soneteilla. Suomeen Laura tuli myöhään, tiettävästi sitä ehdotettiin almanakkaan ensi kerran meillä vuonna 1879.
Kristinan taustalla on kreikan ja latinan Christiana, joka tarkoittaa: naispuolinen Kristuksen kannattaja, Kristuksen oma, kristitty nainen. Suomalaisissa kalentereissa se on ollut eri kirjoitusasuissa keskiajalta lähtien.
Etunimikysymyksissä hyvä lähdeteos on mm. LEMPIÄINEN, Pentti: Suuri etunimikirja. Kirja on tällä hetkellä Jyväskylän kaupunginkirjastossa mm. pääkirjaston hyllyssä. Tervetuloa tutustumaan ja lainaamaan!
Kannattaa myös tutkia...
Tuottelias nuortenkirjailija Darren Shan, oikealta nimeltään Darren O'Shaughnessy, syntyi vuonna 1972 Lontoossa.
Mies on kirjoittanut kahden aikuistenkirjan (jotka julkaisi omalla nimellään) lisäksi Darren Shanin tarina -nimisen nuortenkirjasarjan, jonka ensimmäinen osa, Cirque du freak (suomennettu nimellä Friikkisirkus), ilmestyi vuonna 2000. Kirjasarjaan kuuluu yhteensä 12 teosta.
Vampyyrikirjasarjan jälkeen Shan on kirjoittanut uutta Demonata-sarjaa, jossa keskittyy demoneihin. Tähän sarjaan tulee kuulumaan 10 teosta.
Kirjailijan internetsivu:
http://www.darrenshan.com/index.html
Darren Shan Wikipediassa
http://en.wikipedia.org/wiki/The_Saga_of_Darren_Shan
Kustaa Vilkunan teoksesta Etunimet löytyy tieto, että Joonatan voidaan tulkita hepreasta "Jahve antoi" tai "Jumalan lahja". Vilkunan mukaan nimi on ollut almanakassamme jo 1700-luvulla. Pentti Lempiäisen kirjasta Nimipäiväsanat löytyy lisätieto, että suomalaisessa almanakassa olisi nimi esiintynyt jo vuonna 1739 ja se olisi ollut silloin almanakassa vain vuoteen 1749. Uudelleen nimi olisi tullut almanakkaan vuonna 1995.
Jos kaipaatte perusteellisempia selvityksiä etunimistä ja niiden merkityksistä, voitte halutessanne hakea kirjallisuutta PIKI-verkkokirjastomme avulla. Hakulomakkeeseen voi kirjoittaa asiasanakenttään hakusanaksi etunimet ja rajata haun vain tietokirjallisuuteen sekä Tampereen kaupunginkirjastoon, jolloin saatte kaikki...
Vanhojen rahojen arvoa kannattaa selvittää Suomen Numismaattisen yhdistyksen tai Suomen Numismaatikkoliiton kautta:
http://www.snynumis.fi/
http://www.numismaatikko.fi/
Rahan arvoon vaikuttaa mm. sen kunto.
Katso esim. seuraava reitti: Opetushallituksen sivut http://www.edu.fi -perusopetus-liikunta-laatua liikuntakasvatukseen-opetusmateriaalit eri lajeista-suunnistus-suunnistusbingo
Suunnistusbingon suora linkki:
http://www.edu.fi/pageLast.asp?path=498,1329,1528,21094,19155,28875,292…
Karttamerkkibingon sivut löytyvät täältä: http://www.edu.fi/pageLast.asp?path=498;1329;1528;21094;19155;28875;294…
Lisää tietoa saa Suomen suunnistusliitosta. Yhteystiedot löytyvät pääsivun http://www.ssl.fi kautta.
Valo liittyy kynttilänpäivään (2.2.) ja talven alkavan väistymisen synnyttämiin mielikuviin. Valon nimipäivähän on kynttilänpäivän jälkeisenä päivänä. On arveltu, että Blasiuksen karjalainen muunnos Valosi olisi edesauttanut Valon tuloa etunimeksi. Suomen ortodoksinen kalenteri yhdistää Valon Lukillianos-nimeen.
Matias on lyhentymä heprealaisista nimistä Mattatias ja Mattitja, jotka tarkoittavat 'Jumalan lahjaa'. Suomen almanakassa nimen kirjoitusasu on vaihdellut, eri muotoja ovat esim. Matthias, Mathias, Mattias.
Lisätietoja saat esimerkiksi lähteenä käytetystä Lempiäisen Suuresta etunimikirjasta (WSOY).
Lyhyesti aiheesta on Kaarina Kaurinkosken Pietari-kirjoissa, mm.Pietarin kaupunki (1989). Boris Ometevin St. Petersburg -teoksessa (1990)on aiheesta jonkin verran, ja valokuviakin. Lisäksi Helka-tietokannasta löytyvät seuraavat teokset:
Elisabeth Lucienne Löfving, Finländska elever i Smolna-intitutet i Petersburg under Finlands förening med Ryssland, opinnäyte (1982). - Helsingin yliopiston kirjasto, Topelia.
Lilli Baeckman, En finskas anteckningar om sin vistelse i det Kejserliga Smolna Institutet, en undervisningsanstalt i Petersburg för adliga fröknar (1946). - Museoviraston kirjasto.
Lilli Baeckman, Smolna, konekirjoitus (ei ilmestymisvuotta). - Museoviraston kirjasto.
Jimi otettiin suomalaiseen almanakkaan vuonna 2005. Nimi on suomalainen muoto suositusta englantilaisesta nimestä James ja sen muunnoksista Jim ja Jimmy. Jamesin kantanimi puolestaan on Jaakob.
Nämä tiedot löytyvät teoksista:
Kustaa Vilkuna: Etunimet, 2005 ja
Pentti Lempiäinen: Suuri etunimikirja, 1999
Lisää nimiä käsitteleviä teoksia löytyy Hämeenlinnan kaupunginkirjaston verkkokirjastosta hakusanalla etunimet. http://hameenlinna.kirjas.to/
Etsimäsi kirjoittaja lienee Aapeli eli Simo Puupponen (1915-1967). Aapeli kirjoitti kaksi lastenkirjaa: Koko kaupungin Vinski (1954) sekä Vinski ja Vinsentti (1956).
Kirjojen pohjalta on tehty muun muassa kaksi tv-elokuvaa, joissa apteekkarin roolia näyttelee Tarmo Manni.
Lisätietoa Aapelista:
http://tuhannettunteet.kuopio.fi/main.asp?sid=3
Koko kaupungin Vinski -elokuva IMDB:ssä:
http://www.imdb.com/title/tt0363748/combined
Vinski ja Vinsentti IMDB:ssä:
http://www.imdb.com/title/tt0364103/
Kirjastonkäyttötutkimukset tai Reijo Savolaisen arkipäivän tiedonhankintaa koskevat tutkimukset voisivat ehkä tulla kyseeseen. Tampereen yliopiston informaatiotutkimuksen laitoksen kotisivujen kohdassa Julkaisut voi selailla tutkimustietokantoja. Osoite on http://www.info.uta.fi/julkaisut/index.html.
Gradutietokannasta poimin esimerkiksi vuonna 2002 tehdyn gradun suomalaisen poliisin tiedonhankinnasta:
Erva Kostiainen: Esitutkinnan tiedonhankinta: Tapaustutkimus tiedonhankinnan käytännöistä, rooleista, ongelmista ja tiedonlähteistä poliisin rikostutkinnassa.
Kuvataiteilija Tuuli Mukasta ei ole kirjoitettu kirjaa. Jonkin verran tietoa löytyy ainakin näiltä sivuilta:
http://www.lagaakympil.net/mukka/
http://www.galleriat.net/show.asp?cid=806
Lapin kansa -lehdessä on ollut hänen haastattelunsa 11.5.2003.
Gwen Stefani (s. 1969, Kalifornia) aloitti laulajan uransa vuonna 1987 perustetussa No Doubt -bändissä. Yhtyeen jäätyä tauolle Stefani julkaisi ensimmäisen soololevynsä Love.Angel.Music.Baby marraskuussa 2004. Stefani ei ole kyseisen albumin jälkeen julkaissut uutta levyä. Yhtenä syynä tähän saattaa olla se, että hän on tullut vastikään äidiksi.
http://www.gwenstefani.com/
http://fi.wikipedia.org/wiki/Gwen_Stefani
Teidän kannattaa tulla kirjastoon ja pyytää jotain henkilökunnasta valitsemaan kanssanne äänikirjoja, joita löytyy sekä aikuisten että nuorten puolelta. Suurin osa äänikirjoista on vielä c-kasetteina, mutta cd-levyille äänitettyjäkin kyllä löytyy (ovat kyllä aika paljon lainassa). Tämän ikäiset pojathan lukevat yleensä seikkailu-, jännitys- ja fantasiakirjoja, ja niitä löytyy myös äänikirjoina. Mikäli haluatte tutustua etukäteen valikoimaamme internetin kautta, voitte laittaa materiaaliksi äänikirja tai cd-äänikirja ja kieleksi suomi. Haun voi myös rajata koskemaan ainoastaan kaunokirjallisuutta. Osoite aineistohakuun on www.vaasa.fi/kirjasto, jonka jälkeen valitaan aineistohaku.
Olisikohan Kansalliskirjaston ylläpitämä Fennica etsimäsi tietokanta? Fennicasta kerrotaan muun muassa seuraavaa:
"Fennica on Suomen kansallisbibliografia, joka sisältää tiedot Suomessa painetuista tai muuten valmistetuista kirjoista, lehdistä, sarjoista, kartoista, audiovisuaalisesta aineistosta sekä elektronisista tallenteista sekä ennakkotietoja lähiaikoina ilmestyvistä julkaisuista. Lisäksi tietokannassa on tietoja ulkomailla ilmestyneistä julkaisuista, joiden tekijä on suomalainen tai jotka koskevat Suomea."
Lisätietoja Fennicasta:
http://www.lib.helsinki.fi/kirjastoala/fennica/
Fennicasta voi suorittaa hakuja täältä:
https://finna.fi
Verkkopalvelua, jossa taidehistorioitsijat vastaisivat taidetta koskeviin kysymyksiin ei löytynyt. Taidehistorioitsijoita on yliopistojen taidehistorian jms. laitosten palveluksessa, ehkä seuraavista linkeistä on hyötyä:
