V. A. Koskenniemeltä löytyy runo "En tahdo ma tietää, minne". Olisikohan tämä etsimäsi runo?
Runo alkaa:
"En tahdo ma tietää, minne/
mun hautani kaivetaan./
Puuristi te pankaa sinne,/
joka lahoo aikanaan."
Runo ilmestyi alun perin kokoelmassa Uusia runoja (1924), ja se löytyy myös Koskenniemen Kootuista runoista (Wsoy 1998).
Kirjaston tarjoamien nettipalveluiden takkuaminen saattaa johtua väärin näpsytellystä tunnusluvusta, mutta tavallisempaa on, että henkilötiedoissa oleva nimen muoto on erilainen kuin puhuttelunimi. Internetpalvelun tarjoajan suojaukset saattavat toisinaan estää varausten teon.
Tunnusluvun voi vaihtaa, mutta edellyttää tässä tapauksessa kirjastokäyntiä.
Kuuluisa suomalainen lavahypnotisoija oli Olavi Hakasalo alias Olliver Hawk (1930 -1988). Hän tuli suurelle yleisölle tutuksi 1960-luvulla aloittamillaan esityskiertueilla.
Olavi Hakasalosta ei ole kovinkaan paljon tietoa saatavissa. Henkilötiedot löytyivät Wikipediasta, vapaasta nettitietosanakirjastam, os. http://fi.wikipedia.org/wiki/Olavi_Hakasalo . Tarinaa hänestä löytyi lisäksi muutamalta verkkosivulta, os.
http://www.tamperelainen.fi/arkisto/hawk_olliver.html
http://www.netikka.net/hypnoosikeskus/kari.htm
http://www.olliverhawk.net .
Jokeri-lehden (Suomessa julkaistavan taikureille suunnatun lehden) numerossa 2/2006 on todennäköisesti juttu Olliver Hawkista. Aivan täyttä varmuutta en asiaan saanut. Valitettavasti lehti ei ole...
Kaikkien kolmen nimen merkitystä ja alkuperää on tiedusteltu Kysy kirjastonhoitajalta -palvelusta aiemminkin. Aiemmat vastaukset löydät vastattujen kysymysten arkistosta. Hakusanoina kannattaa käyttää esimerkiksi "etunimet Annika".
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx
Graduaiheesi vaikuttaa aiheelta, josta Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus STAKES olisi voinut tehdä tutkimuksen. Tutustu STAKESin julkaisuihin heidän nettisivuillaan: http://www.stakes.fi/FI/Julkaisut/index.htm
Yliopistojen tiedekuntien laitosten kotisivuilla on yleensä luetteloita tehdyistä ja tekeillä olevista graduista.
Kuntoluokassa 0 hinta on 1,50 euroa ja kuntoluokassa 01 0,50 euroa. Muille kuntoluokille ei ole määritelty hintaa.
Lähde: Suomen rahat arviohintoineen 2005.
Jos olet pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen eli HelMet-kirjaston asiakas, voit múuttaa osoitetietosi rekisteriin seuraavilla tavoilla: Jos sinulla on HelMet-tunnukset eli kirjastokortti ja nelinumeroinen tunnusluku,vot muuttaa osoitteen HelMet-aineistohaun kautta osoitteessa www.helmet.fi. Etusivulla on Osoitteenmuutos-linkki (Omat tietoni-linkin alla), josta uusi osoite tallentuu tietoihin kolmen arkipäivän kuluessa. Toinen vaihtoehto on käydä kirjastossa paikan päällä ilmoittamassa uusi osoite. Jos sinulla ei ole nelinumeroista tunnuslukua, saat sen kirjastosta esittämällä kirjastokortin ja henkilöllisyystodistuksen.
Kirjastoautotoimintaa käsittelevää uudempaa kirjallisuutta näyttäisi olevan tarjolla melko niukasti. Uusimmat koko maan kirjastoautotoimintaa koskevat teokset ovat yli kymmenen vuotta vanhoja.
Kyöstiö, Antero : Kirjastoautoselvitys : vuoden 1989 kirjastoautokyselyn tulokset (1991)
Kirjastoautotoiminta (1985)
Paikallisemmalla tasolla aihetta käsittelee seuraava teos:
Määttänen, Antero : Kirjastoautotoimintaa 35 vuotta : Mikkelin maalaiskunnan kirjastoautopalvelut 1966-2001 (2001)
Aleksi-artikkelitietokannasta löytyy kaikkiaan 80 kirjastoautoja käsittelevää artikkelia. Tässä muutama esimerkki:
Verho, Seppo : Kirjastoautot yhtykää! : kirjastoautopäivät Lahdessa (Kirjastolehti 2005, nro 6, sivu 20)
Verho, Seppo : Helmin ensimmäinen...
Kirjastoihin ei valitettavasti ole voitu hankkia kielten ylioppilaskokeita sitten vuoden 1993. Tämän estävät tekijänoikeudet. Pääkaupunkiseudun kirjastoissa on pitkän venäjän pakollisia ylioppilaskokeita seuraavasti: kevät 90, kevät 91, syksy 91, kevät 92, syksy 92 ja kevät 93.
Valmennusta ylioppilaskirjoituksiin saat myös Internetistä, ei kylläkään vanhoja kielten kokeita:
http://portaali.internetix.fi/fi/opinnot/oppimateriaali/01lukio/navi/01… - tänne on rekisteröidyttävä.
http://www.yle.fi/abitreenit/index.shtml - YLEn Abitreenit
Saaga on ruotsalaisen Saga-nimen suomalainen muunnos. Saga on muinaisajan jumalatar Pohjoismaissa, tarkoittaa myös muinaispohjoismaisia taruja.
Nimeen sisältyy ruotsin sana saga 'satu'. Se on almanakkanimi ainoastaan Suomessa. Ruotsissakin se on aikaisemmin ollut almanakassa, mutta vuonna 2001 se on otettu pois. Tällä hetkellä suosio on Ruotsissa nousussa, edellinen käyttöhuippu oli 1910-luvulla.
Saga on romanttinen nimi, joka 1800-luvun muinaisuutta ihannoivilla loppukymmenillä otetiin jopa huviloiden ja juhlapaikkojen nimeksi Suomessa. Sagan mallin mukaan syntyivät suomalaiset naisennimet 'Taru' ja 'Satu'.
Tiedot löytyivät kirjoista:
Vilkuna, Kustaa: Etunimet. 4.uud.painos 2005.
Riihonen, Eeva: Mikä lapselle nimeksi? 1992.
Malmsten,...
Kahlil Gibranin teos The Prophet on suomennettu nimellä Profeetta. Kirjan on suomentanut Annikki Setälä. Myös Risto Ahti on tehnyt teoksesta oman käännöksensä, joka sisältyy Gibranin teosten kokoelmaan nimeltä Idän ja lännen profeetta. Ahdin uusittu Profeetta-kirjan käännös on ilmestynyt/ilmestymässä tänä vuonna.
Teosta löytyy Turun kaupunginkirjaston kokoelmista. Kirjan saatavuuden voit tarkistaa Aino-aineistotietokannasta:
http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=find2&sesid=1140178993&ulang=…
Suomen 'peloton' voidaan latinaksi ilmaista monellakin eri sanalla, joita ovat esim. impavidus, intrepidus, interritus tai metu vacuus (kts. Pitkäranta, R. Suomi-latina-suomi-sanakirja, WSOY, 2001). Sanat ovat tässä yksikön maskuliinimuodossa, muoto tietenkin vaihtelee suvun, luvun ja sijamuodon mukaan eli riippuu yhteydestä, jossa sanaa käytetään.
Matti Rossin runossa "Puulintujen vuolija,2.Angervopolku" Maija ja Toivo käyvät keskustelua, ja Maija sanoo (ikkunan ääressä,nenä kukissa): "Jos menisin metsään ja juurtuisin puuksi, tulisivat linnut, tekisivät minuun pesän..."
Matti Rossin runo löytyy esimerkiksi Veikko Polameren "Runojen kirjasta".
Guitar Player tulee kyllä Kirjasto 10:iin, mutta lehteä ei lainata vaan sitä voi lukea ainoastaan kirjastossa.
Kallion kirjastosta, Richardinkadulta ja Töölöstä näyttäisi löytyvän lainattavia vanhoja vuosikertoja.
Oivallisia ajatuksia vanhenemisesta saattaisi löytyä seuraavista Juhani Mäkelän kirjoittamista kirjoista:
- Pieni kuusikymppisen kirja, WSOY 2003
- Noin kuusikymppisen kirja, WSOY 1998
Lämpimästi ja rohkaisten vanhenemisesta puhuu Anja Porio kirjassaan Kevyin askelin, Gummerus 2001.
Runoja vanhenemisesta löytyy mm. kirjoista:
- Vuoroin minussa vanhuus, nuoruus: suomalaisia runoja vanhenemisesta, toimittanut Sirkka-Liisa Kivelä, Tammi 2005
- Vuodet kuin kuiskauksia, toimittanut Aino Räty- Hämäläinen, WSOY 2005
Kaikki edellä mainitut teokset löytyvät pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen Helmet-aineistohausta. Lisäksi kirjastoista löytyy aforismikirjallisuutta, joista voi poimia viisaita ajatuksia aiheen mukaan.
Pasilan kirjastossa on...
Vuoden 1963 yhden markan setelille ei ole määritelty keräilyarvoa. Täysin virheetön seteli, jossa ei ole pienintäkään taitosta (kuntoluokka 0) on keräilyarvoltaan 0,50 euroa, muille kuntoluokille ei ole keräilyarvoa annettu.
Lähde: Suomen rahat arviohintoineen 2005 : keräilijän opas.
Hankintatoivomuksia voi tehdä Espoon kaupunginkirjaston kotisivulla olevalla hankintatoivomuslomakkeella.
http://www.espoo.fi/kirjastolomakkeet/hankintalomake.htm
Aineistoa, jota on jo ennestään HelMet kirjastoissa ei hankita. Jos ole jättänyt yhteystietosi,ilmoitamme syyn, mikäli aineistoa ei muusta syystä voida hankkia.
Valitettavasti Komisario Palmu -elokuvia ei löydy kirjastoista DVD-formaatissa, vaan ainoastaan VHS-formaatissa. Fennada-studion Palmu-paketista löytyy yksityiskäyttöön suunnattu myyntiversio YleShopista. Paketti sisältää kolme Komisario Palmu elokuvaa: Kaasua, komisario Palmu! (1961), Tähdet kertovat, komisario Palmu (1962) ja Vodkaa, komisario Palmu (1969).
