Kysymäsi teos löytyy Helmetistä ainoastaan ruotsiksi nimellä Djungeln är neutral (kääntänyt Torsten Blomkvist), mutta se on tällä hetkellä korjattavana.
HELKA-tietokannan mukaan teos löytyy englanniksi Museoviraston kirjastosta, mutta sitä ei anneta kotilainaan. Kirjaston yhteystiedot ja aukioloajat löytyvät internetistä osoitteesta:
http://www.nba.fi/fi/kirjasto
Kolikon arvoa ei voi sanoa näkemättä kolikkoa. Rahan arvo riippuu siitä, mihin kuntoluokkaan se kuuluu.
Kirjasta Suomen rahat arviohintoineen 2005 : keräilijän opas. 2005, selviää, että kuntoluokkia on kaikkiaan viisi, joiden mukaiset hinnat rahoille on määritelty. Esim. jos kolikkosi on tasaisesti kulunut, mutta yksityiskohdat näkyvät lähes selvästi, arvo on kirjan mukaan 3 euroa. Mitä kuluneempi, sen vähemmän sillä on arvoa, kun taas täysin käyttämättömän vuoden 1910 kymmenpennisen arvo kirjan mukaan on 120 euroa.
Viime kädessä asiantuntija pystyy parhaiten määrittelemään hinnan.
Nora Schuurmanin Vahinkorakkauteen (1998), Marja-Leena Tiaisen Poistui kotoaan -kirjaan (2005) ja Asta Ikosen Luokan makeimpaan lomaromanssiin (2003)ei ole jatko-osia. The nightmare room -trilogian toinen osa on Pahin painajaisesi, mutta siihen ei ole olemassa jatkoa.
Nora Schuurmanin uusin nuorten kirja on Auringonkukkatalvi (Otava, 2005). Asta Ikosen tuorein teos Kettukuja vaarassa (Karisto, 2004).
Kansalliskirjasto Fennican mukaan Patricia Wentworthilta on suomennettu seuraavat kirjat, jotka kaikki kuuluvat sarjaan Miss Silverin tutkimuksia:
Anna, missä sinä olet? (Anna, where are you?). Otava, 1973.
Askelkivet (The watersplash). Otava, 1977.
Kiinalainen huivi (The Chinese shawl). Otava, 1974.
Myrkkyä kynässä (Poison in the pen). Otava, 1972.
Salakäytävä (Vanishing point). Otava, 1974.
Sukukartano (The Alington inheritance). Otava, 1975.
Kaisa katsotaan usein Kaisun rinnakkaisnimeksi. Joskus liitetään Kasinaan, joka oli marttyyri 300-luvulla. Toisinaan Kaisu-nimen katsotaan tulleen Katariinasta. Kannattaa tutustua myös kirjaston nimikirjoihin, esim. Kiviniemi, Rakkaan lapsen monet nimet sekä Lempiäinen, Suuri etunimikirja.
Helsingin kaupunginkirjastossa aineiston valinta on delegoitu yksiköille. Yksiköt tekevät valintansa itsenäisesti määrärahojensa puitteissa etupäässä aineistonvalintalistoilta, jotka on koottu jonkun kustantajan, toimittajan tai aihepiirin nimekkeistä.
Kirjastojen tekemiin valintoihin vaikuttavat aineiston kysyntä ja alueelliset seikat, mm. väestön ikärakenne, kielivähemmistöt sekä kulttuuri.
Kirjastot voivat halutessaan ostaa täydennyksiä suoraan kirjakaupasta, mutta uutuushankinta tapahtuu valintalistojen kautta. Poikkeuksena ovat suurten kirjastojen musiikkiosastot, jotka poimivat myös uutuuksia alan kaupoista.
Suurin osa kirjoista tilataan ennakkotietojen perusteella, ennen ilmestymistä. Näin toimimalla saadaan suuremmat alennukset ja...
Mitään virallista tietoa kirjoista ei löytynyt, mutta internetistä löytyneen tiedon mukaan nimi Semadar on hebrealaista alkuperää ja sen vastine englannin kielessä berry, siis suomeksi marja.
Inarinjärvi (Enare sjö) löytyy ruotsiksi ainakin Maamme kirjasta (Boken om vårt land). Maamme kirjasta ja oletettavasti myös kyseisestä runosta on olemassa useita erilaisia käännöksiä. Teoksen ensimmäinen suomentaja (v. 1876) oli Johan Bäckvall, avustajina mm. Elias Lönnrot, August Ahlqvist ja Kaarlo Slöör. V. 1878 suomennoksen tarkisti Paavo Cajander, joka korjasi teoksen 7. painoksen tekstin myöhemmin (v. 1886) kokonaan uudelleen. Seuraava huomattavampi uudistus teoksen sisältöön tehtiin v. 1915, jolloin Otto Manninen korjasi teoksen 21. painoksen tekstin. Teosta uudistettiin myös myöhemmin useaan otteeseen, mikä johti lopulta siihen, että lukijan on vaikea erottaa Topeliuksen kirjoittamaa ja Topeliuksen kirjoittamaksi väitettyä tekstiä...
Häistä ja niiden järjestämisestä on viime aikoina ilmestynyt runsaasti kirjallisuutta. Ohjeita puheen laatimiseen ja pitämiseen löytyy mm. seuraavista teoksista:
Aulanko, Mari: Rohkeasti puhumaan (WSOY 1999) ja Jokela, Pia: Unohtumaton hääjuhla : leikkien ja ideoiden kirja (Polarlehdet 1996) Voit tiedustella kirjojen saatavuutta omasta lähikirjastostasi tai osoitteesta: http://jkl226.jkl.fi/Aalto?formid=find2&sesid=1152089685
Hakusanalla 'häät' saat näkyviin kaiken aiheeseen liittyvän materiaalin.
Apua saattaa löytyä myös seuraavista Internetlinkeistä:
http://www.naimakaupat.com/haaopas/haapaiva/puheet.php
http://www.haatjajuhlat.fi/tals.php
Seela tai Sela esiintyy Vanhassa testamentissa sekä miehennimenä että paikannimenä. Paikannimenä Sela tulee heprean kalliota merkitsevästä sanasta, miehennimenä se ehkä on Selimin kutsumanimi. Selimin tausta on epäselvä, mutta se muistuttaa heprean sanaa shalom, rauha. Seela-nimeä on myöhemmin alettu käyttää naisennimenä mm. Suomessa. Kannattaa tutustua Kysy kirjastonhoitajalta-palvelun arkistoon osoitteessa http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx
Arkistossa on melkoinen määrä nimien selityksiä. Hakemasi nimen löydät kirjoittamalla hakuruutuun sanat etunimet ja haluttu nimi, esimerkiksi etunimet Seela.
Efodi, urim ja tummim liittyvät juutalaiseen ja vanhatestamentalliseen perinteeseen. Näitä jokaista kuvataan Mooseksen kirjoissa.
Heikki Palva selvittää sanojen merkitystä teoksessaan Raamatun tietosanasto (1995). Hänen mukaansa efodi oli kasukka, joka kuului Israelin ylipapille. Sen olkakappaleisiin oli kiinnitetty Jaakobin poikien nimet. Efodin käyttämisellä koettiin olevan pyhää voimaa, sillä siihen pukeutumalla tiedusteltiin Jumalan vastauksia yhteisöä askarruttaviin kysymyksiin. Palva toteaa myös, että ylipappi kantoi efodin päällä jalokivin koristeltua kilpeä, jonka taskussa pidettiin ennustamisen apuna käytettyjä jalokiviä. Näiden jalokivien nimet olivat urim ja tummim.
Palvan mukaan urim ja tummim tarkoittavat "kirkkautta" ja "...
Helsingin kaupunginkirjastossa vanhempia lehtiä löytyy eniten Pasilan pääkirjaston kokoelmasta. Kirjasto on tosin parhaillaan remontin vuoksi suljettu, mutta avataan syyskuun alussa. Ainakin seuraavista lehdistä on varastossa vuosien 1939 ja 1940 vuosikertoja (molempien tai jommankumman): Suomen kuvalehti, Kotiliesi, Talouselämä, Ilmailu, Suomen lehdistö, Genos, Kansantaloudellinen aikakauskirja, Nuori voima, Yhteishyvä, Historiallinen aikakauskirja. Valtakunnallisten sanomalehtien (kuten Helsingin Sanomat) ja Virallisen lehden vuosikerrat ovat luettavissa mikrofilminä. Kansalliskirjastossa (Helsingin yliopiston kirjastossa) on ainakin Suomen Kuvalehden kyseiset vuosikerrat luettavissa painettuna versiona, sanomalehtiä lähinnä...
Rebekka-nimi on lähtöisin heprean kielestä, mahdollisesti hiehoa merkitsevästä sanasta. Raamatussa Rebekka on patriarkka Isakin vaimo. (Lähde: Kustaa Vilkuna, Etunimet. Otava 1999)
Paikallishistoriallisista asioista saa parhaiten tietoa kunkin kunnan kunnantoimistoista tai paikallisesta kirjastosta. Hartolan kirjassa, joka on paikallishistoriikki ei ole tietoa Järventauksesta. Kuntakokousten aika on käsitelty vuosilta 1867-1917.
Helmet-kirjastojen (http://www.helmet.fi ) kokoelmista löytyy lääketieteen filosofiaan ja etiikkaan kuuluvaa eutanasiaa käsittelevää kirjallisuutta mm. seuraavasti:
- Elämän loppu vai kuoleman alku : hoitopäätökset kuoleman lähestyessä, toim. Juha Hänninen, Duodecim 2006
- Häyry, Heta: Elämän ehdot : bioetiikan, vapauden ja vastuun filosofiaa, Yliopistopaino 1997
- Korhonen, Rauno: Teos Eutanasia : hyvä kuolema ja kuolemisen vaikeus, Pandecta 1994
- Elämän pyhyys ja ihmisen halu kuolla : puheenvuoroja eutanasiasta / toimittanut Heikki Kotila, Kirjaneliö, 1995
- Tada, Joni Eareckson: Teos Oikeus elää, oikeus kuolla : itsemurha, eutanasia, kärsimys, armo, RV-kirjat 1993
- Lääkintä- ja hoitoetiikka, toim. Veikko Launis, Painatuskeskus,...
Näkövammaistiedon kirjastossa on varmaankin laajin tietämys
apuvälinetutkimuksesta, Arlainstituutilla on lähinnä käytännön näkemystä, joka voi varmaankin auttaa alkuun. Ohessa linkkit:
http://www.nkl.fi/
http://www.nkl.fi/tietoa/tietopalvelu.htm.
Aviris -niminen firma tuo apuvälineitä Suomeen ja välittää niitä näkövammaisille. Heillä on parhaiten käsitystä siitä, mitä apuvälineitä juuri nyt käytetään eniten. Linkki Avriksen nettisivulle:
http://www.aviris.fi/index.htm
Apuvälineteknologiaan perehtyminen voi olla vaikeaa näkemättä itse laitteita taitavan käyttäjän käyttämänä. Jonkinlaisen yleiskartoituksen näkövammaisen
kannalta löydät sivulta:
http://www.arlainst.fi/saavutettavuus/testaus/apuvalin.html ja
http://jarmin.com/demos/resource/...
Tätä kysymystä sivuavia vastauksia on annettu tässä palvelussa aiemminkin, katso alla olevat linkit:
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/kysymys.aspx?questionID=9894…
sekä
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/kysymys.aspx?questionID=64a1…
Kaarlo Viljasen kirjoittaman Vaasan kaupungin rakennusperinneselvitys- kirjan mukaan Hietasaarenkatu 4 on rakennettu vuonna 1889 ja sen on suunnitellut August Lassel.
Sirkka yhdistetään etymologisesti sirkeä-sanaan. Sen vastineita ovat mm. eräät kasvamista merkitsevät verbit. Viron kielessä on verbi sirguda, jonka merkityksiä ovat kasvaa pituutta ja kohota. Eräs selitys yhdistää sirkkalehden hyönteistä tai pikkulintua merkitsevään sirkka-sanaan. Lähde: Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja (WSOY 2004).
Sweet valley high -sarjaa ei ole Suomessa esitetty muilla kanavilla kuin MTV3:lla. Viimeksi sitä on esitetty vuonna 2000. Kanavan nettisivuilla http://www.mtv3.fi/ohjelmat2005b/kysy.shtml sarjan jatkumisesta on kysytty, ja vastauksen mukaan sarja ei jatku. Osoitteessa http://www.angelfire.com/stars4/svh_britney/Ohjelma.html on adressi sarjan uusimisen puolesta.
