Toinen Du Maurierin teos, jossa on jännitystä mutta tosin myös kauhua on nimeltään Tapahtui eräänä päivänä. Olisikohan se hyvä teos? Tuon teoksen tekstikoko tosin on normaali, joten tekstikoon riittävyys pitäisi tarkistaa ennen lainaamista.
Fay Weldon ja Danielle Steel kirjoittavat suosittuja rakkausromaaneja ja viihdettä, mutta heidän teoksiaan ei ole kirjastossa isotekstisinä.
Isotekstisiä romanttisia kirjoja ovat mm. Enni Mustosen Vasikantanssi ja Emily Bronten Humiseva harju. Isotekstisiä jännityskirjoja ovat mm. Outi Pakkasen "Punainen pallotuoli", Reijo Mäen "Keltainen leski" ja Olli Kuurnan "Taistelu maileista".
Jos WWW-sivujen selaaminen on mieluisaa, on alla olevassa osoitteessa Dekkarinetti, josta saa ehkä lisää vihjeitä:
http...
Suomenkielistä kirjallisuutta ei löydy, mutta seuraavat lehtiartikkelit löytyvät:
Soundgardenista Audioslaveen, Seattlesta Pariisiin: "musiikki ei ole koskaan tuntunut työltä" / Petri Silas
Soundi 2006:9, s. 58-62
Menneisyyden vangit / Tomi Palsa
Rumba 2006:17, s.32-33
Rage Against The Machine on haudattu, Soundgardenia ei enää ole, tulevaisuus kuuluu Audioslavelle! / Esa Koivio
Soundi 2003:2, s. 18-20
Raivon puutarhassa / Semira Ben-Amor
Rumba 2002:23, s. 19
Lehdet löytyvät Oulun kaupunginkirjastosta
Thomas Brezinasta voit lukea Mervi Kosken kirjoittamasta teoksesta Ulkomaisia nuortenkertojia, osa 1 (2001).
Seitsemän tassua ja Penny -sarjasta on suomennettu 20 osaa, seuraava osa on tulossa tänä vuonna.
Thomas Brezinasta on kysytty Kysy kirjastonhoitajalta -palvelusta useasti aikaisemminkin. Katso palvelun arkistosta lisää tietoa, http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx, käytä hakusanaa brezina thomas.
Ainakin yhden englanninkielisen (fanin tekemän) version kyseisestä kappaleesta löydät osoitteesta http://www.harhaa.com/mies_ja_musiikki.php?page=id_mies_ja_musiikki_kaa… . Kyseessä ovat Anssi kelalle ja hänen musiikilleen omistetut epäviralliset fanisivut. Kappale Karhun elämää on Anssi Kelan varhaisempaa tuotantoa Pekka ja Susi -bändin ajoilta.
Olisiko kyseessä kirja Helsingfors: från Kalevala till snowcrash, tekijänä Anneli Jordahl ja painopaikka Tukholma, Dagens Nyheter 1999
Kirja löytyy hyllystä useammastakin pääkaupunkiseudun kirjastoista, kirjan saatavuustiedot osoitteessa http://www.helmet.fi
Näissä lähteissä on tietoa silkistä (myös raakasilkistä) ja sen hoidosta:
Irma Boncamper: Tekstiilioppi: Kuituraaka-aineet (2.korj.p., 2004, s. 193-206)
Boncamper: Vaatetusalan materiaalit (2000, s. 159, osin edellisen kanssa päällekkäistä tietoa)
Kaija Markula-Teivaanmäki: Tekstiilitieto (7.-8.p., 1996, s. 66-70)
Kirjat ovat ainakin Hämeenlinnan kaupunginkirjastossa.
Internetistä kannattaa katsoa ainakin seuraavat osoitteet:
Tekstiilit ja ympäristö -kirja pdf-muotoisena:
http://www.finatex.fi/html/pdf/tykirja.html
Tietoa silkistä ja sen hoidosta: http://www.silkki.com/tietoa.html
Sweet Valley High -kirjoja on julkaistu suomeksi 50 osaa ja lisäksi Sweet Valley High trillereitä 6 osaa. Suomenkielisistä kirjoista on luettelo mm. Wikipediassa: http://fi.wikipedia.org/wiki/Sweet_Valley_High.
Alkuperäisessä englanninkielisessä sarjasssa on noin 150 osaa. Niistä on luettelo mm. internet-osoitteessa: http://www.fantasticfiction.co.uk/p/francine-pascal/.
Olemme etsineet Leinon Vapauden kirja –runon elektronista versiota useista eri lähteistä. Leinon ja L. Onervan runoista on koottu yhteistietokanta http://www.geocities.com/leino_onerva/index.htm ,mutta siitä ei tätä runoa löytynyt. Leinon tuotannosta on olemassa sivusto http://www.einoleino.com/index.htm .
Sivuilla ei ollut linkkejä digitaalisen aineistoon. Kirjasto-, arkisto- ja museolaitoksen digitoidun kansallisen aineiston yhteistietokanta MUISTIsta http://www.lib.helsinki.fi/memory/muisti.html ei tätä runoa myöskään löytynyt. Tarkistimme asian myös Gutenberg-tietokannasta http://www.gutenberg.org/wiki/Main_Page eikä sieltäkään löytynyt. Halusimme vielä varmuuden asiaan ja soitimme Suomen kansalliskirjaston neuvontaan(puh. 09-...
Pauliina on latinan Paulinus-nimen sisarnimi. Pauliinan nimipäivä on 22.6. Pauliinasta on lyhennetty nimet Liina ja Paula. Lisätietoja etunimistä löytyy kirjastosta, mm. Kustaa Vilkunan kirjasta Etunimet sekä Pentti Lempiäisen Suuresta etunimikirjasta.
Kirjallisuuden perusteella (Suomen rahojen hinnasto 2005, Suomi 1999 - rahat ja setelit 1811 - 1999 arviohintoineen, Suomessä käytetyt rahat) viiden pennin kolikoita on kahdenlaisia. Lisäksi hinta-arvioon vaikuttaa kolikon kunto. Kuntoluokitukset löytyvät myös internetistä Suomen numismaatikkoliitto ry:n tietosivuilta ( http://www.numismaatikko.fi/ ). Lienee syytä tutustua lähteisiin.
Runo on nimeltään Laulu nukkumatista ja se löytyy ainakin seuraavista kirjoista:
Martti Haavio: Iloinen lorukirja, jonka on toimittanut Aale Tynni ja kuvittanut Maija Karma WSOY 1984
Pikku Pegasos, toimittanut Kaarina Helakisa ja kuvittanut Jori Svärd Otava 1982
Ikävä kyllä kirjastossamme käytössä olevista hakuteoksista ja tietokannoista ei löydy tietoja Otakar Staflista. Googlen kautta löytyy linkkejä tsekinkielisiin teksteihin. Kollega suomensi eräästä tekstistä seuraavaa: Otakar Stafl oli taidemaalari ja graafikko. Hän syntyi 30.12.1884 Havlickuv Brodissa. Hän keskeytti lukion, muutti Prahaan ja pääsi Ferdinand Engelmüllerin kouluun. Hänen piirustuksiaan julkaistiin ja hän sai vakituisen työpaikan Politik-kustantamosta. Stafl vietti 20 vuotta elämästään Slovakiassa, rakastamassaan Vysoke Tatry-vuoristossa. Vuosina 1924-30 Staflilla oli monia näyttelyitä eri puolilla maata. Tsekkoslovakian perustamisen jälkeen julkaistiin kaksi postimerkkiä, joissa on kuvina Staflin maalaukset Slovakian vuorista...
Seuraavasta teoksesta voisi olla hyötyä: Kommunikoinnin häiriöt : syitä, ilmenemismuotoja ja kuntoutuksen perusteita (Yliopistopaino, 2006). Myös osoitteesta www.terveyskirjasto.fi hakusanalla puheterapia löytynee tietoa aiheesta.
Puheterapeuttien yhteystietoja löytyy mm. Eniron Keltaisilta sivuilta: www.eniro.fi Turun (tai Varsinais-Suomen) puheterapeutteja voit hakea laittamalla hakusanaksi puheterapeutit ja aluehakukenttään Turku (tai Varsinais-Suomi).
Jännityskirjallisuudesta löydät tietoa esimerkiksi näistä kirjoista, jotka löytyvät Tuusulan pääkirjastosta:
- Symons, Julian: Murha! Murha ! : Salapoliisikertomuksesta rikosromaaniin.
- Pidättekö dekkareista : jännityskirjallisuuden tekijöitä, historiaa, estetiikkaa.
Internetistä löytää myös paljon dekkaritietoa. Suosittelen, että käyt katsomassa vaikkapa Makupalat-sivulta jännityskirjallisuuden linkkejä. Linkit löydät osoitteesta www.makupalat.fi kun menet kohtaan kirjallisuus ja sieltä, klikkaat auki kohdan Dekkarit. Scifi. Fantasia, https://www.makupalat.fi/fi/k/428/hae?category=114630&sort=title&order=…
Taika
Suomen sanaan "taika" pohjautuva etunimi, jolloin lähinnä tulevat kysymykseen tämän sanan merkitykset kiehtova, salaperäinen voima, lumous.
Tinka
Naisen nimi. Ei tietoa alkuperästä. Äänneasultaan viittaisi Inka-nimeen.
Sinna
Sisällöltään epäselvä nimi, mahdollisesti lähtökohtana on 'Sini(kka)' tai 'Sina', 'Siina'. Toisena mahdollisuutena on Signen kansanomaisiin muuntumiin kuuluva 'Sinne'.
Sinja
Naisen nimi. Ei tietoa alkuperästä.
Suomalainen Senja-nimi on alkuaan kreikkalaisen Ksenia-nimen muunnos. Venäjällä nimestä on useita muunnoksia, kuten Kseneja, Aksinja, Ksenja... Voisi siis olla muunnos Senjasta.
Piitu
Naisen nimi, luultavasti 'Beatan' muunnos. Beata on johdettu latinan sanasta beatus 'onnellinen, autuas', ja siitä on...
Sekä André Groenista että Vihreästä Oksasta on hankala löytää tietoa. Kummastakaan ei ole mainintaa Tuusulan kirjaston tietoteoksissa, eikä internetistäkään ollut tässä kysymyksessä juuri apua.
Fennica-tietokannassa (Suomen kansallisbibliografia) on mainittuna kolme eri teosta, joissa kirjoittajana on André Groen. Kustantamo Vihreä Oksa on puolestaan julkaissut kahdeksan Fennicasta löytyvää kirjaa, näistäkin kaikki vuosien 1943-45 välillä.
André Groenilta löysin seuraavat teokset:
- Fästning med gyllene kanoer (Stockholm : Fritzes bokförlag, 1949).
- Jagande efter vind : roman (övers. av Björn Palm; Helsingfors 1944).
- Tuulen tavoittelua : romaani (Helsinki : Vihreä Oksa, 1946). (Alkuteos on nimeltään De laatste bewoner van het "Huis in...
Laura –nimi on peräisin latinan kielestä, kotoisin Italiasta, Alexandra Kreikasta. Lisätietoja löydät esim. Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistosta, jossa näihin on vastattu jo aiemmin: http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx.
Etunimistä kertovia kirjoja löytyy kirjastojen valikoimista myös useita.
Netistä tietoa löytyy esim. www.etunimet.net -sivuilta.
Helsingin Sanomien kriitikon Antti Majanderin mukaan Virpi Hämeen-Anttilan romaanin Perijät (Otava, 2006) "henki, henkilöt ja asetelmat ovat silkkaa niskavuorta", joten tämä lienee kysymänne kirja.
Pro gradu –töitä aiheesta:
Lehtinen, Olli. Ammatillisen kasvun edellytykset paperiteollisuudessa : case: Tervakoski Oy. 1992. Pro gradu -työ : Tampereen yliopisto, Hämeenlinnan opettajankoulutuslaitos, kasvatustiede
Vesterinen, Harri. Kahden ammattiryhmän kokema työnilo ja työn ulkopuolinen toiminta. 1988. Psykologian pro gradu -tutkielma : Tampereen yliopisto
(toimihenkilöt ja teollisuustyöntekijät)
Pärssinen, Helena. Metalliteollisuudessa toimivien 53 - 65-vuotiaiden toimihenkilö- ja työntekijämiesten mielipiteitä ikääntymisestä ja työssä jaksamiseen vaikuttavista tekijöistä. Jyväskylä, 2003. Pro gradu -työ : Jyväskylän yliopisto, terveystieteiden laitos.
Mikkola, Päivi. Sosiaaliviraston sosiaalityöntekijöiden ja lasikuituteollisuuden...
