Tähän kysymykseen on vastattu jo muutaman kerran. Voit lukea vastaukset Vastausten arkistosta osoitteessa http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx .
Sarjan sivustossa kerrotaan, että kolmas osa Blood Moon sarjasta Ravenscliff on ilmestymässä pian! Suomennoskin ilmestynee aikanaan ja otetaan kirjastojen kokoelmiin.
Seuraavassa osoitteessa voit seurata tilannetta.
http://www.sitestories.com/ravenscliff/html_pages/book_3.html .
Suomeksi en löytänyt intiaanien sananlaskuja, mutta kertomuksia, lauluja, runoja ja viisauksia löytyy esim. seuraavista kirjoista:
Sanat kuin jäljet: intiaanien viisautta
Sana ja ruokokynä: ulkoeurooppalaisen kirjallisuuden antologia
Molemmat kirjat ovat Porvoossa paikalla.
Ohessa varmuuden vuoksi englanninkielinen linkki, josta löytyy intiaanien sananlaskuja.
http://www.legendsofamerica.com/NA-Proverbs.html
On olemassa ainakin seuraava teokset:
"Iloinen 50-luku :purkkaa, unelmia ja sotakorvauksia" /[tekstit: Kai Linnilä ... et al.]Helsinki] :Tammi,2003.
"Elämää kaupungissa: muistikuvia asumisesta Helsingin keskustassa: lapsuuden- ja nuoruudenkuvauksia sotienjälkeiseltä ajalta keskustasta, Kaartinkaupungista ja osasta Kamppia."
Julk. Helsingin Kaupunginmuseo 1998
Suomela, Helena: "Fredan ja Roban kulmasta"
Julk. Helsinki : Tammi, 2005
Linnankivi, Marja
"Töölön tyttö : helsinkiläistytön muistelmia lapsuudesta ja nuoruudesta 1930-1950-luvuilla"
Julk. Helsinki : Tammi, 2003
"Minun kaupunkini: tunnetut suomalaiset kertovat Helsingistä" toim.Jeannette Björkqvist, Staffan Bruun ja Göran Ek. Julk. Schildt, 2000
"Täältä tulee nuoriso! :1950-79."...
Meillä Lapin maakuntakirjastossa on Kupittaan saven Kuvasto keramiikkavalmisteista 1941 (1996 tehty näköispainos), joka on tavallisesti lainattavissa. Kirjan saatavuustiedot löytyvät www.lapinkirjasto.fi - On olemassa myös muita kirjoja tai kuavastoja, joista olen tehnyt luettelon, joka on kirjaston taidesalissa nähtävänä. Niitä kirjoja/kuvastoja voi yrittää saada lainaksi kaukopalvelumme kautta.
Kyllä, se on Kallion kirjaston varastossa. Sen saa Kallion kirjastosta siellä käymällä tai sen voi myös varata ihan tavalliseen tapaan. Kirjastossa virkailija noutaa sen Sinulle.
Valitettavasti kysymääsi elokuvaa "Katkera kuu" ei ole Kemin kaupunginkirjastossa eikä Lapin kirjastoissa. Se kyllä löytyy muualta Suomesta. Mikäli haluat meidän tilaavan elokuvan sinulle kaukolainana, ota yhteys Kemin kaupunginkirjaston tietopalveluun tai soita puh. 016-258 252. Kaukolainan hinta on 7 €.
Yksittäiset kirjastot poistavat jatkuvasti kirjoja erilaisin kriteerein, joiden tunteminen kuuluu hyvään kirjastonhoitoon. Nämä kirjat tulevat vähitellen myyntiin. Lisäksi on välillä suurempia tempauksia. Seuraavaksi Lainan päivänä 8.2. myydään monessa kirjastossa ne lehtien vuosikerrat, joita ei säilytetä kirjastossa. Tässä yhteydessä saatetaan myydä myös suurempi erä kirjoja. Mitään systemaattista ilmoittelua poistomyynneistä ei ole, ennen tuota 8.2. voi kyllä olla mainintoja kirjastojen kotisivuilla osoitteessa
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kirjastot/ Tietoa yksittäisistä myytävistä kirjoista on kyllä vaikea saada. Joissain kirjastoissa käydään järjestelmällisesti läpi tietokirjallisuuden sataluokkia poistotarpeen selvittämiseksi. Ehkä...
Ei, lastenaineistosta ei mene varausmaksua. Joitakin esim kirjoja kuuluu sekä aikuisten että lasten osastoille kirjastosta toiseen vaihdellen tai samankin kirjaston sisällä on molemmalle osastolle kuuluvia kappaleita. Näiden kaikkien sijaintitiedot näkyvät lasten aineistohaussa. Samasta syystä joskus yritetään virheellisesti periä varausmaksu, vaikka kirja olisikin lapsille tarkoitettu.
Vastaus kysymykseesi selviää Tilastokeskuksen Oppilaitostilastoista, koulutuksen keskeyttämistilastot löytyvät sivulta: http://tilastokeskus.fi/til/kkesk/index.html
Ammatillisen koulutuksen keskeytti kokonaan 10.7 % opiskelijoista (noin 12 500 opiskelijaa) lukuvuonna 2003-2004.
Kirjaston näkökulmasta suosituimmat romaanit tällä hetkellä ovat Finladiapalkinnon voittanut Kjell Westön "Missä kuljimme kerran (Otava, 2006), Laila Hirvisaaren Imatrankoski -sarjan toinen osa "Myrskyn edellä" (Otava, 2006) ja Reko ja Tina Lundanin "Viikkoja, kuukausia" (WSOY, 2006). Tietokirjoista puolestaan Erkki Tuomiojan "Häivähdys punaista: Hella Wuolijoki ja hänen sisarensa Salme Pekkala vallankumouksen palvelussa" (Tammi, 2006) on suosituin.
Nuorten kirjosta Ilkka Remeksen "Kidottu koodi" (WSOY, 2006)
ja Louis Sacharin "Riskitekijä" (Otava, 2006) ovat suosittuja. Erittäin paljon luettuja ovat myös erilaiset sarjat. Yksittäisistä kirjoista mainittakoon esim. R.L.Stinen Nightmare room -trilogian kolmas osa "Ei eloonjääneitä" (WSOY,...
Ainakaan vapaan Internet-tietosanakirja Wikipedian mukaan Nummelan ponitalli -sarjan päähenkilön Kikka Lahden vanhempien nimiä ei ole kerrottu sarjan kirjoissa. Kikan isän tiedetään olevan ammatiltaan poliisi. Lisää tietoa sarjasta Wikipediassa: http://fi.wikipedia.org/wiki/Nummelan_ponitalli
New Yorkiin sijoittuvia romaaneja löytyy varsin paljon, joten tässä joitakin vinkkejä uudemmista kirjoista.
Auster, Paul: Oraakkeliyö
Cunningham, Michael: Säkenöivät päivät
Itkonen, Juha: Anna minun rakastaa enemmän
Krauss, Nicole: Rakkauden historia
McLaughlin, Emma: Nanny - lastenhoitajan päiväkirja
Tuuri, Antti: Taivaanraapijat
Westerfeld, Scott: Niin eilistä
Lisää kirjoja voit etsiä esim. Helmet-tietokannasta (http://www.helmet.fi/) laittamalla aiheeksi "New York".
Linda-nimi on tullut Suomeen eri teitä. Viron kansalliseepoksessa Kalevipoeg (1861) Linda on päähenkilön äiti. Tallinnassa on Lindan patsas Toompean mäen läntisellä rinteellä. Virolaisen nimenä Linda otettiin Kansanvalistusseuran kalenteriin 1883 ja siitä suomalaiseen almanakkaan vuosiksi 1908-1928. Nimi on otettu uudelleen Suomen almanakkaan vuonna 1984.
Suomessa on kuitenkin ollut jo 1850-luvulla syntyneitä Lindoja. Silloin nimeä teki tunnetuksi Helsingissä vuonna 1857 esitetty ooppera nimeltä Linda di Chamonix, jonka jälkeen kutsuilla laulettiin Linda-aarioita. Linda on muinaissaksalaisen naisennimen loppuosa, joka merkitsee kilpataistelijatarta. Lähtöniminä voivat olla Alinda, Theolinda jne. Englannissa Linda-nimeä on käytetty 1800-...
Tundran biodiversiteetti on alhainen, eli lajeja on vähän. Mainitaan, että tundran alueella olisi noin 1700 kasvilajia, esim. Huippuvuorilla, jotka kuuluvat yläarktiseen tundraan, kasvaa 171 putkilokasvia. Fennoskandian ala-arktisella vyöhykkeellä kasvavia kasvilajia on muutamia satoja.
Huippuvuorilla on 3 omin avuin levinnyttä nisäkäslajia, jääkarhu, naali ja huippuvuortenpeura. Muualla arktisella tundralla esiintyvät myös tavallinen peura, jänis, myskihärkä, ja sopuli. Huippuvuorilla pesiviä lintuja on 30, mutta kaiken kaikkiaan siellä on nähty 164 lajia. Tundralle on tyypillistä että linnut ja myös hyönteiset muuttavat tänne vuosittain.
Hyönteisiä on laaja määrä lajeja. Esim. Grönlannissakin elää 600 eri laji. Tyypillisimmät...
Tarkoitatko kirjaston järjestämää opastusta vai ehkä jotain muuta? Hämeenlinnan kaupunginkirjaston järjestämässä Verkkostartti-koulutuksessa on yksi ilta varattu tiedonhaulle internetistä ja verkkokirjastosta ja kirjaston muista digitaalisista aineistoista. 10.4. oleva oppitunti on kuitenkin jo täynnä. Suunnitelmissa on, että vastaava järjestettäisiin myös syksyllä, ehkä jopa loppukeväälläkin, koska kysyntä on ollut niin kovaa. Mutta se ei ole vielä varmaa. Kursseista tiedotetaan sekä lehdissä, kirjaston verkkosivuilla että kirjastossa.
Sanaa valkea on käytetty Lounais-Hämeessä mm. merkityksissä valoisa, valoisuus, valo, tuli, salama, valoisa. Kannattanee tutustua myös kirjassa Suomen kielen etymologiseen sanakirjaan sekä mm. Nykysuomen etymologiseen sanakirjaan saadakseen huomattavasti laajemman selvityksen.
Roosa (lat. ruusu) on kukkien maailmasta saatu nimi.
Ruusu on Raamatun Marian tavallisin kukkasymboli.
Lisäksi katolisessa kirkossa on useita Rosa-pyhimyksiä.
Anni Swan julkaisi kuusi Satuja lapsille luettavaksi -
kokoelmaa vv. 1901-1923. Kuinka Lystikki sai heiniä sisältyy todennäköisesti johonkin näistä. Oulun kaupunginkirjaston kokoelmista löytyvät ainoastaan Satuja I
(1901) ja Satuja IV (1912). Näistä kummassakaan ei mainittua satua kuitenkaan ole. Sinun kannattaa ottaa yhteyttä yliopiston kirjastoon jatkohakua varten.
Jippo-nimistä paikkakuntaa en löydä Suomesta, mutta voisiko kyseessä olla Jepua eli ruotsiksi Jeppo, joka on kylä Uudenkaarlepyyn kaupungissa. Ks. Ruotsinkieliseen pohjanmaan kylien kotisivut http://www.jeppo.fi/ ja Uudenkaarlepyyn sivut http://www.uusikaarlepyy.fi/fi/1769 .
