Tarkkaa syntymäaikaansa voi tiedustella synnytyssairaalasta, jossa on syntynyt. Myös Tilastokeskuksessa on suomalaisten syntymätodistukset vuosilta 1975-1988, mutta näiden ulkopuoliselta ajalta todistukset ovat vain synnytyssairaalassa ja äidillä/vanhemmilla. Tietojemme mukaan syntymätodistus lähetetään myös maistraattiin, KELAan ja seurakuntaan tai väestörekisteriin.
Pentti Lempiäisen Suuressa etunimikirjassa (1999) kerrotaan, että Maritsa-nimi on alunperin saksalaista perua (Mariza). Se on muuntuma nimestä Maria tai rinnakkaismuoto nimelle Marisa. Nimi esiintyy unkarilaisen säveltäjän Emmerich Kálmánin operetissa Kreivitär Mariza. Maritsa on myös maantieteellinen nimi (joki Bulgarian Rila-vuorilta Egeanmereen).
Maria-nimen merkityksestä löytyy tietoa Kysy kirjastonhoitajalta -arkistosta, hakusanakenttään voi laittaa hakutermeiksi 'Maria ja etunimet'. Marisa-nimen alkuperänä pidetään puolestaan nimeä Maris, joka tarkoittaa 'meren tähteä' (lähde: Eeva Riikonen: Mikä lapselle nimeksi?, 1992). Marisan on myös mainittu olevan yhdistelmä nimistä Maria ja Lisa (lähde: Pentti Lempiäinen: Suuri etunimikirja,...
Valitettavasti en löytänyt etsimääsi julkaisua "Lapsen mielenkehitys ja uskonto", mutta joitakin muita aiheeseen liittyviä julkaisuja löysin.
Käytin tiedonhaussa hakusanoina mm. asiasanoja "lapset", "uskonto", "kehitys" ja "mielenterveys".
Helsingin yliopiston kirjaston Helka-tietokannasta löytyivät seuraavat julkaisut:
Psychological studies on spiritual and religious development / K. Helmut Reich, Fritz K. Oser, W. Georg Scarlett (Eds). Lengerich : Pabst Science Publishers: 1999.
The spiritual hunger of the modern child : a series of the lectures / J. G. Bennett...[et al.]. Charles Town, Va. : Claymont Communications , 1984.
Korkeakoulukirjastojen yhteistietokanta Lindasta löytyivät seuraavat:
Barns gudsuppfattning : en studie kring...
Reijo Mäestä löytyy tietoa esim. kirjoista Kotimaisia dekkarikirjailijoita (2001) sekä Kotimaisia nykykertojia 1-2 (2003). Molemmat kirjat löytyvät Kajaanin kaupunginkirjastosta.
Myös internetistä hänestä löytyy ainakin pari sivustoa:
http://www.tornio.fi/kirjasto/tuu/dekkarit/kirjailijat/maki.htm
http://www.otava.fi/kirjat/sarjat_brandit/reijo_maki/fi_FI/reijo_maki/
Teema tai tematiikka tarkoittaa johtavaa aihetta tai keskeistä ajatusta, ideaa. Joskus puhutaan myös teoksen sanomasta tai motiivista. (Lähteet: Hosiaisluoma, Yrjö: Kirjallisuuden sanakirja, WSOY 2003; http://fi.wikipedia.org/wiki/Tematiikka )
Seuraavista osoitteista löytyy asiaa Ilkka Remeksen Kirottu koodi –kirjasta ja sen tematiikasta.
Kirjan teema selviää kuitenkin parhaiten lukemalla itse kirjan.
http://www.kiiltomato.net/?cat=editorial&id=117
http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=/product&isbn=951-0-32087-0
http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=/letter&id=539&c=/letter
http://www.hs.fi/kirjat/artikkeli/Lasten-+ja+nuortenkirjat/1135223711152
Eerika on Erikin sisarnimi. Erik on muinaisgermaaninen yhdyssana, joka merkitsee hallintoaluetta tai yksinvaltiaana hallitsevaa. 14 Ruotsin ja 7 Tanskan kuningasta on kantanut nimeä Erik. Yhteys hallitsijaan on siis olemassa, joskaan nimi ei ihan tarkasti liity prinsessaan.
Lähde: Pentti Lempiäinen Suuri etunimikirja WSOY 1999.
Vatsastapuhumisesta löytyy Suomen eri kirjastoista useitakin kirjoja:
Stadelman, Paul, Ventriloquism made easy : [how to talk to your hand without looking stupid!] / Paul Stadelman and Bruce Fife. Colorado Springs : Java, 1989
Boley, Bill, Ventrilo-magic : how to combine magic and ventriloquism. Littleton : Maher Ventriloquist Studios, 1977.
Mendoza, John, Ventriloquism made easy. Padell, 1955 ; New York.
Nuorten maailma, Hki : Valitut palat, 1980.
Disney, Walt, Mikki Hiiren taikatemput. [Helsinki] : Sanoma, 1990 (Keuruu : Otava)Sarja: Sudenpentujen kirjasto.
King, Kolby, Ventriloquism made easy. Mineola (NY) : Dover Publications, 1997
Ritchard, Dan, Die Kunst des Bauchredens : Technik, Vortrag, ..1990.
Björnberg, Karl-Axel, Buktalarboken...
Paahde otettiin vastaan hyvin. Yhdysvalloissa kirja on saanut 17 eri palkintoa ja siitä on tehty myös elokuva.
Louis Sacharista ja hänen teoksistaan löytyy tietoa julkaisussa:
Mervi Koski: Ulkomaisia nuortenkertojia 2. Helsinki: BTJ, 2006.
Lisäksi kirjailijalla on omat kotisivunsa:
http://www.louissachar.com/index.html .
Ehkäpä parasta on ottaa yhteyttä omaan yliopistoon ja kysyä mahdollisuutta jatkaa keskeytyneitä opintoja.
Lisätietoja alan kelpoisuusvaatimuksista ja koulutuksesta löytyy Opetusministeriön sivuilta:
http://www.minedu.fi/OPM/Kirjastot/kirjastoalan_koulutus/?lang=fi
Kirjaa ei ikävä kyllä voi tällä hetkellä varata Helmet-kirjastoista koska ainoa kappale on kateissa. Helsingin hankinta- ja luettelointiosasto on kuitenkin hankkinut uuden kappaleen Pasilan pääkirjastoon. Kirjan saapumisaikaa on hankala arvioida. Tilannetta kannattaa tarkkailla. Voit tehdä varauksen heti kun kirjan nimeketiedot näkyvät koneella. Williamista ja Harrystä löytyy kyllä tietoa muistakin kirjoista. Oman kirjaston henkilökunta osaa varmaan neuvoa.
Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista löytyvät nuo kolme Kirsti Porraksen jännitysromaania. Ateljee-murha on vapaasti lainattavissa, mutta teokset Winter ei saavu aamiaiselle ja Laiva huusi yössä kuuluvat Kallion kirjaston dekkarikokoelmaan eikä niitä lainata kotiin. Muut Kirsti Porraksen teokset - Harmaa postitalo, Kuka on se mies, Kymmenen päivän loma, Pekka kertoo kesästään ja Susisaarelaiset - löytyvät Pasilan pääkirjaston varastosta ja niitä voi vapaasti lainata.
Pentti Lempiäisen Suuri etunimikirja kertoo seuraavaa: Nimi Helinä on Helenan kansanomainen muunnos. Nimi on esiintynyt suomalaisessa almanakassa vuodesta 1929. Alunperin Helena-nimi tulee kreikan sanasta Helios, joka merkitsee aurinkoa. Santeri Ivalon romaanissa Juho Vesainen esiintyy Helinä-niminen päähenkilön sisar. Nimen yleistymiseen ovat lisäksi vaikuttaneet Väinö Syvänteen näytelmä Kuisma ja Helinä sekä Larin-Kyöstin samanniminen balladi. Suomen kielessä helinä-sanaan liittyy monia myönteisiä vaikutelmia. (helistä, helkkyä jne.)
Tuntematon sotilas seuraa konekiväärikomppanian vaiheita jatkosodassa vuosina 1941–1944. Parhaan kuvan Väinö Linnan Tuntemattoman sotilaan juonesta saat tietysti lukemalla itse kirjan.
Kirkes-kirjastoissa on lisäksi joitakin kirjoja, joissa analysoidaan romaania, esim:
- Lilja, Pekka: Tuntematon sotilas konfliktiromaanina
- Väinö Linna : Toisen tasavallan kirjailija
Internetistä löydät enemmän tietoa Tuntemattoman sotilaan juonen käänteistä.
Samaa kysymystä on kysytty tässä palvelussa myös aikaisemmin, joten löydät aiheeseen liittyvää tietoa, linkkejä jne., kun menet Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun vastausten hakuun ja kirjoitat hakusanaksi Tuntematon sotilas, https://www.kirjastot.fi/kysy/haku?keys=tuntematon%20sotilas
”Oulun kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet” -julkaisua saa Oulun Kaupunginarkistosta, Kansankatu 55 A, (p. 5584 0670, 044 703 0674) hintaan 2 euroa. ”Pohjois-Pohjanmaan kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet, osat 1, 3” - julkaisut ovat saatavilla Pohjois-Pohjanmaan liitosta, Kauppurienkatu 8 A, 90100 Oulu (p. 08-3214043 Anita Kansanniva) hintaan 9 euroa. Osa 2 on valitettavasti loppu.
Suomen kansallispukukeskus (www.craftmuseum.fi/kansallispukukeskus/index.htm)
Jyväskylässä ja Suomen kansallispukuneuvosto (www.kansallispukuneuvosto.fi/) Helsingissä tallentavat ja dokumentoivat suomalaisia kansanpukuja ja perinteistä pukeutumista. Yhdessä he ovat koonneet Kansallispukutietokannan: www.kansallispuvut.fi, josta saa kattavasti tietoa suomalaisista kansallispuvuista.
Suomen kansallispukukeskuksen tietopalvelu ja käsikirjasto ovat kaikille avoimia.
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet -kirjan mukaan
vanhimmat tiedot Tuovisista ovat Savosta 1500-luvulta (Antti Tooffuin). Nimen kirjoitusasu on vaihdellut: Toowin, Toffinen, Tuofuinen, Tuowinen. Nimen on arveltu syntyneen skandinaavisesta nimestä Tove. On myös arveltu, että Tuovisen taustalla voisi olla nimi David savolaisittain eli Tuavetti, Tuovikka.
Maistraatin nimipalvelun mukaan vuodesta 1899 vuoteen 2007 179 pojalle on annettu etunimeksi Jaako. Jaakko on nimen Jaakob suomalainen muunnelma. Jaakob merkitsee ’Jumala suojelkoon’. Se mainittiin jo Kansanvalistusseuran kalenterissa 1882-1883, ja tuli almanakkaan vuonna 1890. Lyhyempää muotoa Jaako käytettiin Suomessa jo 1400-luvulla. Se on nimen Jaakob länsisuomalainen muunnos. Uuden vuosituhannen alkuvuosina tämä nimen vanhempi versio tuntuu kiinnostavan, vaikka sen vuonna 2006 sai vain 12 poikaa.
Lähde: Saarikalle, Anne – Suomalainen Johanna: Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön. Gummerus.2007
Nimen Jaako käyttöön sukunimenä on jo vastattu Kysy kirjastonhoitajalta –palvelussa.
Kysymys: Mistä Jaako nimi on peräisin ja mitä se...
Myöhästymismaksuja ei voi toistaiseksi maksaa internetin kautta, mutta ne voi maksaa kaikissa pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoissa,jos kirjat on niistä jostain lainattu. Viiden euron myöhästymismaksu estää kirjojen lainaamisen,uusimisen ja varaamisen, mutta 4,90 euroon asti maksuja voi olla ilman että se estää lainaamasta, uusimasta tai varaamasta kirjoja.
Jaako on lounais- ja pohjalaisissa murteissa käytetty muoto nimestä Jaakko. Talonnimenä Jaako on esiintynyt Kolarissa, Pelkosenniemellä, Tarvasjoella, Vihannissa ja Ylitorniolla. Sukunimenä Jaako perustuu talonnimeen.
Lähde: Mikkonen, Pirjo - Paikkala, Sirkka: Sukunimet.Otava. 2000.
