Täysin kattavaa listaa emme pysty näin lyhyessä ajassa kokoamaan, mutta seuraavassa on muutamia avioeroa käsitteleviä nuorten romaaneja. Monet teoksista käsittelevät toki muitakin elämän osa-alueita ja mahtuu joukkoon myös rinnakkaismaailmoissa liikkuva fantasiateos. Avioero on kuitenkin kaikissa merkittävänä teemana.
Karpio, Markku (2008):Myrskyvaroitus.
Wilson, Jacqueline (2007):Kurja juttu (suom. Terhi Leskinen).
Hagmar, Pia (2003):Saran haave (suom. Anne Kajander).
Brennan, Herbie (2003): Keijujen sota(suom. Pirkko Biström).
Honkasalo, Laura (2000):Metsästä tuli syöjätär.
Hakkarainen, Olli (1995):Enkelinkuvia lumessa.
Törmi, Kaarlo (1994):Faijan kanssa yksin.
Laulajainen, Leena (1993):Mustarastaan aika.
Lehtinen, Tuija (1992):Minun...
Ainakin Ruokatori ilmoittaa toimintalueekseen osan Pirkanmaata eli seuraavat alueet: Tampere, Kangasala (ei Sahalahti), Lempäälän Kulju, Nokia, Pirkkala. Lisätietoja: http://www.ruokatori.fi, sähköpostilla asiakaspalvelu@ruokatori.fi.
Tunisian yleisistä kirjastoista on vaikea löytää tilastotietoja. Todennäköistä on, että Tunisian Kansalliskirjasto on maan suurin, sen kokoelmiin kuuluu muun aineiston ohessa n. miljoona kirjaa. Tietoa kirjastosta löytyy osoitteessa: http://www.bibliotheque.nat.tn/en/default.aspx
Yliopistokirjastoilla on myös laaja verkostonsa. Tietoa siitä löytyy osoitteessa:
http://www.librarytechnology.org/lwc-processquery.pl?SID=20090313561157…
Mammutteja oli monta lajia, joten ruokavaliotkin vaihtelivat. Pohjoisten alueiden mammuttien elinympäristö oli erilainen kuin eteläisten, ja ravintokasvitkin vaihtelivat. Kaikki mammutit söivät kuitenkin ainoastaan kasveja. Pääasiallinen ravinto oli heinä, jota täydennettiin mm. kukilla, varvuilla ja puiden osilla.
Paljon tietoa mammuteista saa mm. Adrian Listerin ja Paul Bahnin kirjasta Mammutit, jääkauden jättiläiset. Kirja on monissa pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoissa (www.helmet.fi).
Myös Luonnontieteellisen keskusmuseon Mammuttien maailma -sivustoon kannattaa tutustua:
http://www.fmnh.helsinki.fi/mammutit/default.htm
Kattavaa luetteloa lehtikustantajista on mahdotonta saada, mutta Aikakauslehtien liiton jäsenkustantajien luettelo löytyy Aikakausmedian sivuilta. Lehtiä julkaisevat varsinaisten kustantajien lisäksi mm. lukuisat yhdistykset.
http://www.aikakaus.fi/default.asp?docId=12292
Myös linkkikirjasto Makupalojen sivuilta saa luettelon lehtikustantajista:
http://www.makupalat.fi/Categories.aspx?classID=d19e42ba-49c8-4432-ae77…
Seuraavista voisi olla hyötyä, alla olevia löytyy yleisestä kirjastosta (erityisesti nuorille suunnattuja teoksia ei löytynyt):
- Laine, Matti: Kriminologia ja rankaisun sosiologia
- Kuolemanrangaistus : Amnesty Internationalin raportti
- Kun valtio tappaa.. : raportti kuolemanrangaistuksesta
- Terho, Sampo : Silmä silmästä : kuolemanrangaistuksen historiaa
Suomessa kirjastokortit eivät ole mitenkään sidottuja asuinkuntaan. Kirjastokortin saa yleensä minkä kunnan kirjastoon tahansa esittämällä henkilötodistuksen ja sitoutumalla noudattamaan kyseisen kirjaston käyttösääntöjä. Vilppulan kirjasto kuuluu PIKI-kirjastokimppaan ja kortin saa mistä tahansa kimpan kirjastosta.
Ramona on feminiininen muoto nimestä Ramón, joka on Raimund-nimen espanjalainen muunnos. Nimi tulee muinaissaksalaisesta nimestä Ragimund. Tätä on kysytty aikaisemminkin Kysy kirjastonhoitajalta -palvelusta. Ragin tarkoittaa neuvoa ja mund suojelijaa. Vastauksen kokonaisuudessaan löydät osoitteessa http://www.kirjastot.fi/fi-FI/lapsille/kysy/vastauksia/kysymys.aspx?c=1…
Minäkään en löytänyt tietoa siitä, että Replica-sarjaa olisi filmattu, vaikka löysin lyhyen maininnan siitä, että elokuvayhtiö Columbia Tristarilla on televisiointiin etuoikeus.
Marilyn Kaylla on runsas tuotanto ja siitä on suomennettu vain Replica-sarja. Hänen uusin kirjansa on nuorille tehty moderni satu Penelope, josta on tehty myös elokuva.
http://www.marilynkaye.com/What's%20New.htm
http://filmsdunia.blogspot.com/2008/02/penelope-2008-movie-trailer-free…
Ainakin yksi kloonityttöelokuva on kuitenkin olemassa: Anna to the infinite power (1983), joka on Suomessa käännetty muotoon Anna - voiman riivaama. Siinä klooni-ideassa on jotain samankaltaista, vaikka elokuvan Anna ei olekaan Replican Amy.
http://www.youtube.com/watch?v=...
Valitettavasti kysymykseen ei voi yksiselitteisesti vastata näillä tiedoilla. Joskus esimerkiksi tunnuksissa tai asetuksissa on jotakin epäselvää. Sinun kannattaa käydä jossakin kirjaston pisteessä tarkastamassa virkailijan kanssa asia. Samalla voitte varmistaa, kuinka uusiminen tapahtuu.
Avaa ikkunas -nimistä kappaletta ei löytynyt. Avaa ikkunasi -niminen laulu on Kristosofisia kuorolauluja (vihko 2) -nimisessä nuottijulkaisussa. Julkaisussa on teosofisen liikkeen kuorolauluja, ja se on Tampereen kaupunginkirjaston kokoelmissa. Täsmälleen oikeanniminen se ei siis kuitenkaan ole.
Suomalainen mies -nimisiä kappaleita sen sijaan löytyi useitakin. Niistä Jussi Rasinkankaan ja Kai Hyttisen sävellykset löytyvät vain levyiltä, ja Pekka Simojoen säveltämä myös nuottina.
Nämä tiedot löytyivät Suomen kansallisdiskografia Violan kautta (http://www.kansalliskirjasto.fi/kirjastoala/viola.html). Violasta löytyvät tiedot kaikista kotimaisista nuoteista vuodesta 1977 alkaen sekä kotimaisista äänitteistä vuodesta 1901 alkaen....
Yhtä osoitetta eri kirjastojen tietokantoihin ei ole, mutta hyvä aloituspaikka aineistohakuun on Frank-monihaku (http://monihaku.kirjastot.fi/), josta voi tehdä hakuja mm. maakuntakirjastojen ja yliopistokirjastojen kokoelmiin. Pelkästään hyllyssä olevia teoksia ei kuitenkaan voi hakea. Myös kirjastot.fi-sivustolta pääsee suoraan eri kirjastojen aineistotietokantoihin:
http://www.kirjastot.fi/
Milna-nimelle ei löytynyt alkuperää eikä selitystä mitä se tarkoittaa. Väestöreksiterikeskuksen (http://www.vaestorekisterikeskus.fi/) nimipalvelun mukaan Suomessa Milna-nimisiä on vain muutama. Lähempänä Milna-nimeä on Milma, joka on muunnos nimestä Emilia. Ainoa löydetty Milna on kroatialainen kylä Brac-saarella. Voisiko tällä olla yhteyttä valittuun Milna-nimeen?
Käsite "post conflict studies" saattaa liittyä useammankin tieteenalan opintoihin, esim. valtio-oppi, kansainvälisen politiikka, kehitysmaatutkimus, sotatieteet, rauhan- ja konfliktintutkimus.
Sukunimien Piipari ja Piiparinen taustalla on ruotsin sana 'pipare', merkinantaja sotaväessä (pillipiipari). Piiparisia on tällä vuosisadalla asunut lähinnä Karjalassa(Viipuri, Sortavala), Lappeenrannassa, Imatralla ja Joensuussa.
Lähde: Uusi suomalainen nimikirja. Otava 1988.
Sameli on Samuelin muunnos, joka on yleinen saamelaisen väestön keskuudessa. Nimi on kuitenkin käytössä myös eteläisessä Suomessa ja lisäksi se tunnetaan esimerkiksi Sveitsissä ja Virossa. Samelin harvinaisempi rinnakkaismuoto on Sammeli.
Nimi Samuel on peräisin Raamatun vanhan testamentin samannimisestä kirjasta. Samuel oli profeetta, joka voiteli Israelin ensimmäisen kuninkaan Saulin. Samuel tulee hepreankielisestä nimestä Schemuel, joka tarkoittaa "Jumalan nimeen" tai kansanomaisesti "jumalalta pyydetty".
Tietoja etunimien esiintymisestä eri aikoina löydät Nimipalvelusta:
http://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Lähteet:
Saarikalle, Anne: Suomalaiset etunimet.
Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja.
Runo on nimeltään Puolukkamailla ja sen on kirjoittanut Immi Hellén. Runo alkaa näin: "Metsikkö puoloja punanaan, kutsuvat poimijoita." Runo löytyy esim. kirjasta Hellén, Immi: Runoja (Valistus, 1951, s. 93-94). Kirja näyttää olevan Merikarvian kirjastossa varastossa.
Runo on myös sävelletty, mutta esim. nuotissa Musiikkia oppimaan (Fazerin musiikkikauppa, 1957) on vain kolme ensimmäistä säkeistöä, kun Hellénin kirjassa on kahdeksan säkeistöä. Runon on säveltänyt Maiju Sirkiä.
Muinaisesta Olympiasta kertovat esim. kirjat: Karo Hämäläinen: Ateenasta Ateenaan (Tammi 2004), John Camp: Antiikin Kreikan maailma (Otava 2004), Sami Koski: Antiikin urheilu (Gummerus 2004), ja Nathaniel Harris: Antiikin Kreikka (Gummerus 2001). Kirjat löytyvät pääkaupunkiseudun kirjastoista ja kirjojen sijaintipaikat näkyvät HelMet-haulla http://www.helmet.fi/search~S9*fin/X
