Kyllä on. Katso saatavuustiedot HelMetistä:
http://www.helmet.fi/search~S9*fin?/tsuomen+mestari/tsuomen+mestari/1%2…
Kirjaan liittyvät myös CD-levyt:
http://www.helmet.fi/search~S9*fin?/tsuomen+mestari/tsuomen+mestari/1%2…
HelMetin kautta voit myös varata kirjan ja CD:n, jos sinulla on kirjastokortti ja pin-koodi. Jos ei ole, saat ne käymällä kirjastossa.
"Pihtiputaan Mummon isäksi" on henkilöitävissä Allan Liuhala, lehtimies ja lehtimiestyön opettaja Tampereen yliopistossa, jossa hän journalistin uransa ohessa opetti koko 60-luvun.
Ilmauksen syntyajankohta on varhainen 1960-luku: "'Pitää kirjoittaa niin, että Pihtiputaan Mummokin se ymmärtää', livahti kerran 1960-luvun alun opetustilanteessa Liuhalan suusta."
Pihtipudas valikoitui mummon kotipaikaksi "paljolti siksi, että Pihtiputaalla asui urheiluvaikuttaja Tahko Pihkala, Liuhalan isän kaveri."
Mummon päätyminen osaksi ilmausta juontaa juurensa Liuhalan kotioloihin: "Liuhalan perheeseenhän kuului Tampereen-vuosina mummu, anoppi. 'Mummu oli meidän perheen aarre ja rikkaus. Lapset olivat hänelle kaikki kaikessa', Liuhala kehuu. -- 'Voi olla...
Kirjastot.fi-sivustolta löytyy kirjastojen yhteystietoja. Seutuyhteistyö-sivulla (http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjastot/kunnan-ja-kaupunginkirjastot/se…) voi valita valikosta haluamansa ryhmän, esim. Pirkanmaan maakuntakirjastoalueen. Painamalla Näytä kimpat -painiketta saa luettelon kirjastoista, ja niiden nimiä klikkaamalla pääsee edelleen yhteystietoihin.
Kyllä löytyy, se on Brita Koivusen levyllä nimeltä 20 suosikkia: suklaasydän. Levyn voit varata Intro-verkkokirjastossa tai henkilökunnan kautta:
http://www.iisalmi.fi/Suomeksi/Kulttuuri/Kirjasto/Aukioloajat_ja_yhteys…
Monissa vanhoissa Helsingin kaupunginkirjaston kirjoissa on kannen sisäpuolella liimattuna lappu, jossa on ote Helsingin kaupunginkirjaston lainaussäännöistä. Säännöt vaihtelevat, mutta 1930-luvun kirjasta löytyy mm. tällaista tietoa. Helsingin kaupungin asukkaalla sai olla kaksi lainauskorttia. Helsingin kaupungille veroa maksavat ja näiden vaimot saivat lainata ilmaiseksi, muut tarvitsivat tunnetun henkilön takauksen tai joutuivat maksamaan vakuutena 50 markkaa. Kortit olivat voimassa kolme vuotta. Kortilla sai lainata yhden kirjan kerrallaan. Toisella kortilla sai lainata mitä vain, toisella ainoastaan tietokirjallisuutta. Laina-aika oli yksi kuukausi. Kirjoja ei myöskään saanut lainata koteihin, joissa sairastetaan tarttuvaa tautia....
Tunnusluvun saa vain asioimalla henkilökohtaisesti kirjastossa. Jos olet unohtanut tunnuslukusi, tallennamme sinulle uuden kirjastossa. Samalla täytyy näyttää oma kirjastokortti ja kuvallinen henkilöllisyystodistus. Emme voi antaa tunnuslukuja puhelimitse tai sähköpostitse.
Ikävä kyllä en löytänyt sanakirjoista tai muodin historia- kirjoista tarkkaa selitystä evening suit- käsitteelle. Sirkka Lassilan kirjassa Uusi käytöksen kultainen kirja (WSOY 1992) miehen iltapukeutumisesta neuvotaan, että mies pukeutuu tummaan pukuun, valkoiseen paitaan, tyylikkääseen solmioon, mustiin ohutpohjaisiin kenkiin ja rintataskunenäliinaan. Merkittävillä päivällisillä, juhlavastaanotoilla, juhlavissa ensi-illoissa, gaaloissa ja tanssiaisissa mieheltä edellytetään yleensä smokkia. Monessa lähteessä, joita tutkin, todettiin, että smokkia ei käytetä ennen klo 18.00 pidettävissä tilaisuuksissa. Yksi näistä lähteistä on Yhteishyvän nettisivut pukeutumiselle http://www.yhteishyva.fi/pukeutuminen/neuvoja_pukeutumiseen/pukeutumisk…
Kevään ensimmäinen satutuokio Karhulassa järjestetään to 20.1. alkaen klo 10, kesto n. 30 min. Seuraava satutuokio on to 3.2. samaan kellonaikaan ja jatkossa aina torstaisin n. kerran kuukaudessa. Kirjaston järjestämistä tapahtumista, kuten satutuokioista, tiedotetaan Kyyti.fi-sivustolla (www.kyyti.fi). Karhulan satutuokiot eivät vielä näy siellä.
Kirjan v. 2008 painos on Ylöjärven kirjaston kokoelmissa. Se on parhaillaan lainassa ja sen eräpäivä on vasta 7.2. Pirkanmaalla näyttää tätä kirjaa olevan paikalla Akaan kirjastossa. Jos teet siitä seutuvarauksen, saat sen kuljetuksen välityksellä noudettavaksi vaikkapa Ylöjärven kirjastoon.
Putous 2 tulee lauantaisin 8.1. 2011 alkaen, katso Mtv:n ohjelmatiedoista http://www.mtv3.fi/ohjelmat/sivusto2008.shtml/viihde/putous/taustaa?122…
Ohjelmaa voi katsoa MTV3 katsomosta http://www.katsomo.fi/?treeId=354
Kyselimme asiaa kirjastoammattilaisten valtakunnalliselta sähköpostilistalta, mutta sielläkään ei kukaan tunnistanut etsimääsi kirjaa. Tietäisiköhän joku lukijoistamme?
Tuo voisi olla kappale
Punaruusut, punahuulet, punaviini (Rote Rosen, rote Lippen, roter Wein), tekijä Michael Harden. Suomeksi Olavi Virta näyttää ainakin tätä esittäneen. Sanat ja nuotit löytyvät HelMet-kokoelmasta esimerkiksi seuraavista linkeistä:
http://www.helmet.fi/record=b1053348~S3*fin
http://www.helmet.fi/record=b1114421~S3*fin
”Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön” (Gummerus, 2007) osaa kertoa nimien merkityksistä ja alkuperistä. Tässä siis tietoa kysymistäsi nimistä:
Nimen ”Minja” alkuperästä ei ole varmaa tietoa. Se saattaa olla muunnelma joko nimistä ”Mina” tai hiukan samalta muistuttavista nimistä ”Ninja”, ”Pinja” ja ”Tinja”. ”Mina” on lyhennelmä nimestä ”Vilhelmina” tai muista ”-mina”-loppuisista nimistä. ”Vilhelmina” on johdettu muoto vanhasta saksalaisesta miehennimestä ”Vilhelm”, jonka merkitys on ’lujatahtoinen kypäränkantaja’. ”Ninja” on muunnelma portugalilaisesta nimestä ”Nina”; sillä ei liene mitään tekemistä japanilaisten salamurhaajaninjojen kanssa. ”Pinja” on peräisin männynsukuisesta pinjapuusta. Se ja ”Tinja” saattavat olla myös vain muunnelmia...
Helsingissä, Lasipalatsin Kohtaamispaikalla voi digitoida vhs-kasetit dvd-levylle. Lisätietoja saa Kohtaamispaikalta:
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kohtaamispaikka/yhteystiedot/
Varauksen voi tehdä täältä:
https://varaus.lib.hel.fi/
Espoossa digitointi onnistuu Sellon ja Entressen kirjastoissa.
Kaipaamasi runo löytyy Aale Tynnin opettavaisesta lastenrunokirjasta ”Kissa liukkaalla jäällä” (Otava, 1958). Runo on nimeltään ”Mikko Kettu saa kyytiä”, ja se löytyy kirjan sivuilta 15–18. Kirjassa on useita muitakin eläinaiheisia runoja.
Viola-tietokanta kertoo, että kysymäsi CD-levy on olemassa. Se on itse asiassa ilmestynyt alun perin C-kasettina vuonna 1988. CD-versio on julkaistu 2004 tai 2005, sillä tiedot näyttävät vaihtelevan. Tarkemmat tiedot levyn sisällöstä löydät Viola-tietokannasta osoitteesta https://finna.fi etsimällä levyn nimellä ”Lapinlasten lauluja”.
Kuurojen liitto kertoo internet-sivuillaan, että ”tarkkaa lukumäärää kuuroista Suomessa ei ole saatavilla”.
http://www.kl-deaf.fi/Page/d482c6d9-2841-47df-be2f-d9a3b889b808.aspx?gr…
Tämä johtuu siitä, että kuurojen määrää ei tilastoida mitenkään. Erilaisista yhdistysten jäsenrekistereistä ja vastaavista voi saada suuntaviivoja, mutta yksi henkilö voi hyvin kuulua useaan yhdistykseen tai olla kuulumatta yhteenkään. Myöskään viittomakieltä käyttävien perusteella on vaikeaa päätellä kuurojen määrää, sillä kaikki kuurot eivät välttämättä käytä viittomakieltä ja toisaalta osa viittomakieltä käyttävistä on kuulevia. Rajoja on myös vaikea vetää täysin kuurojen tai muuten kuulovammaisten kesken.
Samalla sivulla Kuurojen liitto myös mainitsee...
