Syysaikaan myös Itäkeskuksen kirjasto, Kallion kirjasto, Rikhardinkadun kirjasto ja Töölön kirjasto ovat auki sunnuntaisin, mutta kesäaikaan tosiaan vain Kirjasto 10 pitää ovensa avoimena sunnuntaisin. Kesällä lienee kirjastojen sunnuntain aukiololle vähemmän tarvetta kuin muulloin, ja koska henkilökunta pitää kesälomia, olisi työntekijöiden saaminen sunnuntaivuoroihin ongelmallista isoissa kirjastoissa. Kesällä arkisinkin töitä tehdään usein pienemmällä väellä kuin yleensä, vaikka jonkin verran kesäsijaisia onkin apuna. Osaksi kyse on varmasti myös rahasta, sillä sunnuntaina tehty työ maksaa enemmän kuin arkena tehty työ.
Jos olet kuitenkin sitä mieltä, että kesällä pitäisi olla enemmänkin kirjastoja sunnuntaisin auki, voit antaa siitä...
Voit palauttaa CD-levyt Pasilan kirjastoon, jos ne on lainattu HelMet-kirjastoista eli jostakin Helsingin, Espoon, Vantaan tai Kauniaisten kaupunginkirjaston palvelupisteestä. Pasilassa levyt voi laittaa suoraan palautusautomaattiin. Jos levyjen kannet ovat kovin naarmuisia tai viivakoodit huonossa kunnossa, automaatti ei ehkä huoli niitä. Silloin levyt täytyy palauttaa asiakaspalvelutiskille. Tervetuloa palauttamaan levyjä!
François Craenhals alkoi 1966 piirtää Ritari Ardent-sarjakuvaa. Otava on julkaissut 1970-luvulla neljä albumia Timo Reenpään suomentamana.
Musta prinssi, (1976) (Le prince noir, 1970)
Susiveljekset, (1976) (Les loups de Rougecogne, 1970)
Arojen laki, (1977) (La loi de la Steppe, 1971)
Noiduttu viikinki, (1978) (Le corne de brume)
Ritari Ardent: Arojen laki, Musta prinssi sekä Susiveljekset on hankittu Kallion kirjaston kokoelmaan. Tällä hetkellä kirjat ovat Käsittelyssä-tilassa, mutta varattavissa. Parin viikon sisällä kirjat ovat varmaan lainattavissa.
Kaikki neljä suomeksi ilmestynyttä albumia on myös sijoitettu Aalto-yliopiston kirjastoon Arabiaan (Hämeentie 135 A), jossa Suomen sarjakuvaseuran kokoelma sijaitsee. Niteet ovat...
Yksinäisyyttä käsitellään melko monessakin suomalaisessa kirjassa. Useimmissa näistä se on taustalla vaikuttava olosuhde tai ohimenevä vaihe eikä varsinaisesti kirjan pääaihe.
Kokosin tähän kuitenkin joitakin kirjoja, joissa yksinäisyyden voisi sanoa olevan keskeinen teema:
- Rimminen, Mikko: Nenäpäivä, 2010
- Holopainen, Anu: Ilmeetön mies, 2010
- Nevanlinna, Arne: Marie, 2008
- Rimminen, Mikko: Pölkky, 2007
- Haahtela, Joel: Perhoskerääjä, 2006
- Hotakainen, Kari: Huolimattomat, 2006
- Levola, Lauri: Pimeä tavarajuna : novelleja, 2006
- Sahlberg, Asko: Pimeän ääni, 2000
- Sinervo, Helena: Runoilijan talossa, 2004
- Kejonen, Rauha: Toisenlainen elämä, 2004
- Niemi, Marjo: Juostu maa, 2004
- Haahtela, Joel: Elena : pienoisromaani, 2003
-...
Siemenet tulisi varastoida kuivina viileässä paikassa. Useimpien lajien siementen itävyys pysyy hyvänä, vaikka niitä säilytetään yhden talven yli huoneenlämmössä. Parempi on kuitenkin pitää siemenpussit jääkaapissa muovirasiaan tai -pussiin pakattuina tai jopa pakastimessa. Kylmillään oleva mökki ei siis ole ollenkaan huono vaihtoehto siementen säilyttämiseen, mikäli alhaisen lämpötilan lisäksi pystyy takaamaan siemenille suojan mahdolliselta kosteudelta. Muuten itämiskyvyn säilyminen on lajikohtaista. Vihannesten siementen itämiskyky säilyy joitakin vuosia - esimerkiksi sellerillä, kaaleilla, kurkulla, maissilla, pinaatilla ja pavuilla 3-5 vuotta, sipulilla, palsternakalla, persiljalla ja mustajuurella 1-2 vuotta. Myös kukkien siemenet...
Onamin ikka esiintyy ainakin Warren Murphyn ja Molly Cochranin kirjassa Temppelikoirat (Book Studio, 1990). Sen tapahtumat tosin sijoittuvat sekä Yhdysvaltoihin että Japaniin. Juoni rakentuu New Yorkin mafian ja Tokion Yakuzan välisen sodan ympärille, joka saa alkunsa, kun Miles Haverfordin sisar murhataan omissa häissään ja Haverford päättää liittyä japanilaisen isoisänsä rikollisjärjestöön Yakuzaan kostaakseen.
Onami tarkoittaa vaahtopäistä aaltoa, ikka veljeskuntaa.
"Kuvio on merkki siitä, että kuulut Onamin ikkaan. Se tarkoittaa, että kaikki ikkan miehet taistelevat puolestasi kuin veljet. Se tarkoittaa, että jos pyydät apua, missä vain, milloin vain, sinua autetaan. Muiden ei anneta kantaa tätä merkkiä ennen kuin he ovat todistaneet...
Avec-termin sijaan Uudessa-Seelannissa käytetään sanoja "and guest", esimerkiksi "Jane Doe and guest". Toinen vaihtoehto on "and partner".
Eri lähteissä mainitaan, että Uudessa-Seelannissa etiketin mukaan kuoreen kirjoitetaan ainoastaan kutsun vastaanottajan nimi ("Jane Doe") ja varsinaiseen kutsuun "Jane Doe and guest". Suomessa kutsujen sanamuoto on kuitenkin erilainen (kutsussa ei aina mainita vieraan nimeä), joten "and guest" -tekstin voi hyvin kirjoittaa kuoreen avec-sanan tavoin.
Lähteet, mm.:
http://www.weddings.co.nz/features/invitations-intro.php
http://www.rubyandwillow.co.nz/index.php?option=com_content&task=view&i…
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos ”Sukunimet” (Otava, 2000) kertoo, että sukunimellä ”Rieppo” saattaa olla useita alkuperäisiä merkityksiä. Se saattaa olla lyhentymä sukunimestä ”Riepponen”, jonka kerrotaan olevan mahdollisesti paikallinen muunnelma nimestä ”Reponen”. ”Reponen” viittaa kettuun; nimi on saatettu aikoinaan antaa omistajan kettuun liitettyjen luonteenpiirteiden vuoksi. Toinen vaihtoehto on, että ”Rieppo” on syntynyt sukunimestä ”Repo” paikallismurteen liudennuksen kautta (”Repo > R’epo > Rjepo > Rieppo”).
Kolmas mahdollisuus on Mikkosen ja Paikkalan mukaan, että ”Rieppo” on lainaa venäjän ’naurista’ merkitsevästä sanasta ”repa”. Toivo Vuorelan ”Kansanperinteen sanakirja” (WSOY, 1979) kertoo, että Savossa ja...
Eräpäivänä ehtii vielä uusia lainansa, joten silloin uusittaessa myöhästymismaksuja ei vielä tule. Sen sijaan jokaisesta eräpäivän jälkeisestä päivästä tulee HelMet-kirjastoissa myöhästymismaksua, kun lainat uusii tai palauttaa.
Aiheesta ei kovin paljon kirjallista materiaalia löytynyt. Englanninkielisessä Wikipediassa on artikkeli Phoebus-kartellista. Jutun yhteydessä mainitaan myös muutamia netistä luettavia lähteitä ja kirja Antitrust and the formation of the postwar world By Wyatt C. Wells. Kyseistä kirjaa näyttää olevan Helsingin yliopiston kirjastossa yksi kappale.
http://en.wikipedia.org/wiki/Phoebus_cartel
Yle on myös esittänyt dokumentin Hekulamppuhuijaus, joka näkyy löytyvän YouTubesta.
http://www.youtube.com/watch?v=9y_YT_DfOkg
Lisää sivustoja netistä löytyy mm. termeillä hehkulamppuhuijaus ja light bulb conspiracy.
Esimerkiksi osoitteesta www.kirjastot.fi löytyvät kaikki Suomen kirjastot ja sähköpostiosoitteet. Postituslista on sitten rakennettava itse. Ainakaan meillä ei ole tietoa, että kukaan myisi sellaista valmista listaa. Netissä löytyy monia sähköpostimarkkinointifirmoja ihan googlella sanoilla sähköpostimarkkinointi tai postilistat tai postituslistat.
1. Musta tunti
Suomen kielessä ei tiettävästi ole ilmausta musta tunti, joka lienee suora käännös englannikielisestä black hour-ilmaisusta. Suomessa tunnetaan sen sijaan ilmaus musta hetki, joka tarkoittaa yleensä tilannetta, jossa joku tekee pahan virheen. Tällöin voidaan sanoa, että virheen tekijälle sattui musta hetki. Esimerkiksi jääkiekko-ottelusta voidaan sanoa, että pelaajalle tuli tai sattui musta hetki, jos hän tekee virheen, jonka johdosta vastustaja tekee maalin.
2. Perinnölliset aatelismiehet
Tällaista ilmausta ei suomen kielessä ole. Tavoittelet todennäköisesti käsitettä perinnölliset aatelisarvot. Näillä tarkoitetaan suvussa periytyviä aatelisarvoja, kuten kreivi tai vapaaherra. Aatelisarvot periytyivät vain miespuolisille...
Helmet tietokannasta löytyy hakusanoilla "miehet muoti historia" 12 viitettä esim. John Peacock: Men's fashion : the complete sourcebook sekä Norah Waugh:The cut of men's clothes : 1600-1900.
Kirjoja muodista ja muodin historiasta löydät kirjastosta luokasta 90.21 (Helsingissä 919.9)
http://www.siue.edu/COSTUMES/history.html sivuston kuvat (125 kpl) perustuvat Braun & Schneiderin 1861 julkaisemaan teokseen The History of Costumes. Kuvia on muinaisesta Egyptistä 1800-luvun loppuun
Helmet-kirjastojen asiakkaiden on mahdollista saada varattujen teosten saapumisilmoitukset ja lainassa olevien teosten eräpäivän lähestymisestä ilmoittavat tiedotteet matkapuhelimeen tekstiviestinä. Palvelu on maksullinen. Ohjeet palvelun käyttöönotosta löytyvät Helmet-verkkokirjaston Ohjeita-sivustolta ja sieltä kohdasta HelMet-tekstiviestipalvelut: Varausilmoitus ja eräpäivätiedote
http://www.helmet.fi/search~S9*fin/k
Jos tarkoitat Vapaakirkon jäsenlehteä Suomen viikkolehti, jonka liitteenä ilmestyi Todistus -niminen nuorten lehti, lehti löytyy Kansalliskirjastosta Helsingistä. Lehti on luettavissa lukusalissa ja siitä on mahdollista saada kopioita. Kansalliskirjaston osoite Helsingissä on Unioninkatu 36, puh. 09 19123196.
Pääkaupunkiseudun (Helsinki, Espoo, Kauniainen ja Vantaa) kaupunginkirjastojen (Helmet-kirjastot) lainausoikeuden ja kirjastokortin saa, kun saapuu kirjastoon mukanaan voimassa oleva kirjaston hyväksymän henkilötodistuksen. Nämä ovat: EU-maiden henkilöllisyystodistus passi suomalainen ajokortti kuvallinen Kela-kortti Helsingin vastaanottokeskuksen asukaskortti Kotiosoitteen on oltava Suomessa. Ainakaan toistaiseksi korttia ei voi itselleen tilata internetin välityksellä. Lisätietoja kirjastokortista saat esimerkiksi Espoon kaupunginkirjaston sivuilta (http://www.espoo.fi/default.asp?path=1;28;11866;17273;17301) tai lähimmästä HelMet-kirjastosta.
Turun kaupunginkirjaston pääkirjaston uutistorilla säilytetään Turun Sanomia vuoden ja kuluvan kuukauden ajan irtonumeroina ja sidottuna kolme vuotta. Mikrofilminä meiltä löytyvät kaikki ilmestyneet Turun Sanomat. Uutistorilla on paikanpäällä 17.1.1977- lähtien, näitä vanhemmat lehdet ovat saatavilla varastostamme. Voit tarkemmin tiedustella lehdistä ja mikrofilmeistä uutistorin palvelupisteen numerosta 02-2620621.
Useampikin Mauri Sariolan dekkareista sijoittuu Lapin maisemiin. Muun muassa Susikosken tulikoe (1982) –kirjassa ollaan Levillä ja hotelli Levitunturissa, Kolmen valtakunnan vainaja (1971) –kirjassa seikkaillaan kirjan nimen mukaan pohjoisessa lähellä kahden naapurimme rajaa. Revontulet eivät kerro (1957) –kirjan tapahtumat sijoittuvat ehkä lähimmäksi Pallastunturia. Siinä kiivetään Ounastunturille ja asutaan tunturin lähellä olevassa hotellissa, ilmeisesti ei kuitenkaan hotelli Pallaksessa, ainakaan sen nimeä ei onnistuttu kirjasta löytämään.
Simo Sjöblomin Mauri Sariola –bibliografia 1956-1998 (1999) –kirjassa (löytyy Helmet-kirjastoista) kuvaillaan Sariolan kirjoja, mutta ei niin yksityiskohtaisesti, että tämän asian saisi selville....
Löysin seuraavat romaanit
BABEL, Isaak (1894 – 1941)
Punainen ratsuväki. 2.p. Gummerus, 1973
HIETAMIES, Heikki
Soitellen sotaan : romaani. Otava, 2005
HYTTI, Erkki
Veriset satulat : ratsuväki iskee Ääniselle. E. Hytti, 2000
KEINONEN, Yrjö
Veriset lumet. Tammi, 1974
KLEIST, Heinrich von (1777 – 1811)
Mikael Kohlhaas. Tammi, 1951
MARTIKAINEN, Viljo
Sota oli julmaa – ratsuväki raakaa. Viljo Martikainen, 1999 (99.139)
PIETOLA, Eino
Korpimetsän kolonna. Gummerus, 1982
SANTAVUORI, Martti
Kirkkaina kiiltävät säilät : tarinoita kokoelmista "Rykmentin vinttikoira" (1930) ja "Luurankotakki" (1931). Karisto, 1963
TUURI, Antti
Kylmien kyytimies. Otava, 2007
Osiossa on myös tietokirjallisuuta, esimerkiksi eläinlääkärin muistelma sodasta:
KOKKO, Yrjö...
Runoa on näillä tiedoilla vaikea löytää. Se saattaa olla kirjoitettu vain Hevoshullu-lehteen. Vuonna 1976 Marvi Jalolta ilmestyi proosateos Unihevonen. Kirjassa on myös yksi runo, jonka sanat eivät kuitenkaan täsmää kysyttyyn.
Marvi Jalo on ollut Hevoshullu-lehden avustajana, ja kirjoittanut siis lehteen. Olisiko runo hänen?
Hevoshullu-lehden vapaakappaleita noilta vuosilta on yliopiston kirjastoisssa ja Kansalliskirjastossa. Sieltä voi saada kopiona runon, jos se löytyy. Olisi tietysti hyvä, jos muistaisit tarkemman runon ilmestymisvuoden, koska missään kirjastossa ei ole vuosikertoja täydellisinä.
