Saturnuksen renkaiden läheltä on löydetty kuita, jotka painovoimallaan vaikuttavat koossapitävästi rengaskappaleisiin ja estävät niitä joutumasta laajemmalle radalle.
Renkaat muodostuvat pääasiassa muutamien senttimetrien tai metrien läpimittaisista jääkappaleista, mutta joukossa on myös suurempia ja pienempiä kappaleita. Renkaiden leveys on noin 60 000 kilometriä (eli likimain sama kuin Saturnuksen säde). Arviot renkaiden paksuudesta ovat ajan mittaan jatkuvasti pienentyneet. Niiden todellista paksuutta ei ole pystytty määrittämään edes luotainkuvista; se lienee vain 100 metrin luokkaa.
Kaikilla jättiläisplaneetoilla on rengasjärjestelmä, mutta Saturnuksen renkaat ovat ylivoimaisesti suurimmat ja kirkkaimmat.
Lähteet:
Tähtitieteen...
Uranuksen pyörimisakseli on 98° kallellaan eli planeetta pyörii yli 90 asteen kulmassa ratatasoaan vasten sivuttain. Tämän vuoksi sen napa-alueet ovat vuorotellen vuosikymmeniä yhtämittaisessa auringonpaisteessa tai pimeydessä. Planeetan kierros Auringon ympäri kestää 84 Maan vuotta, joten kummallakin navalla on 42 vuoden pituinen päivä ja yö. Uranuksen muihin planeettoihin nähden varsin omituista pyörähdysakselin kaltevuutta ratatason suhteen on selitetty ison kappaleen törmäyksellä: jokin on osunut planeettaan ja tönäissyt sen kyljelleen.
Lähteet:
Tähtitieteen perusteet. Ursa, 2010
Iain Nicolson, Meteori ja madonreikä : avaruussanakirja. WSOY, 2007
David H. Levy, Tähtitaivas. Gummerus, 1998
Onko tässä yhteydessä yleensä todella puhuttu pelkistä 'siirtolaisista', useimmin kai 'siirtoväestä' tai ainakin 'karjalaisista siirtolaisista' (joka kyllä on voinut "seuraavassa lauseessa" lyhentyä 'siirtolaisiksi')?
Sanaa 'pakolainen' oli meillä ennen toista maailmansotaa käytetty lähinnä Venäjältä vallankumousvuosina Suomeen hakeutuneista.
Ymmärtääkseni karjalaiset eivät siksi itse oikein pitäneet nimityksestä 'pakolainen', koska siihen katsottiin liittyvän jonkinlaisen ajatuksen pakenemisesta vieraaseen valtioon. Evakuoidut tunsivat tarvetta korostaa, että he olivat suomalaisia siinä kuin tynkä-Suomenkin väki.
Jos lukee vuosien 1939-1940 virallista aineistoa (eli Suomen asetuskokoelmassa julkaistuja lakeja, asetuksia ja...
1) Lastensuojelun ytimissä: molemmat Vaasan kaupunginkirjaston kappaleet ovat lainassa. Ensimmäinen eräpäivä on 10.6.2011
2) Nuorisorikollisuus: molemmat Vaasan kaupunginkirjaston kappaleet ovat lainassa. Ensimmäinen eräpäivä on 10.6.2011
Voit halutessasi varata kirjat joko verkkokirjaston kautta tai soittamalla/käymällä kirjastossa.
Valitettavasti yksittäisten teosten myyntilukuja on melko mahdotonta selvittää ja arvioida. Painosmäärät vaihtelevat suuresti ja ne ovat osittain kustantajien liikesalaisuuksia. Tove Janssonin kohdalla arviointia hankaloittaa myös teosten lukuisat painokset ja käännökset.
Kaunokirjallisuuden kokonaismyynnistä on toki tilastoja olemassa, mutta yksittäisistä nimekkeistä ei ole ainakaan julkisia tilastoja.
Neuvoisin kääntymään joko Suomen kustannusyhdistyksen tai Kirjakauppaliiton puoleen. Molemmat ylläpitävät tilastoja kaunokirjallisuuden myynnistä.
Yhteystiedot löytyvät molempien nettisivuilta:
http://www.kustantajat.fi/
http://www.kirjakauppaliitto.fi/
Helppolukuisia rakkausromaaneja parikymppiselle voisivat olla esimerkiksi Tuija Lehtisen romaanit. Esimerkiksi Nappikaupan naiset (Otava, 2009), Suklaapolkuja (Otava, 2008), Franseska (Otava, 2007)
Sopiva voisi olla myös Kira Poutasen sarja: Rakkautta au lait (WSOY, 2009), Rakkautta al dente (WSOY, 2010), Rakkautta on the rocks (WSOY, 2011).
Myös Enni Mustosen Morsiuskesä voisi olla tarkoitukseen sopiva teos. Jos lisäksi on kiinnostunut Suomen historiasta, niin Enni Mustosen Järjen ja tunteen tarinat -sarja on kiinnostava.
Kirjaa on kyllä tilattu kirjastoon useita kappaleita, tilaus vain on niin tuore, että se ei vielä näyt tietokannassa eikä siten myöskään Venny-verkkokirjastossa. Viikon, parin kuluttua tilanne on varmaan toinen.
Kasvillisuustyyppiin missä tahansa maapallolla vaikuttaa eniten alueen ilmasto: etenkin lämpötila, sademäärä ja sen vaihtelut vuodenajan mukaan. Myös alueen vuoristoisuus vaikuttaa. Espanjassa kasvillisuus ja ilmasto vaihtelevat suuresti maan eri puolilla. Manner-Espanjan lisäksi Espanjaan kuuluu myös saaria ja saariryhmiä, mm. Kanarian saaret, joissa ilmasto on jokaisessa omanlaisensa. Kasvillisuusvyöhykkeistä löydät tietoa vaikkapa täältä:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kasvillisuusvy%C3%B6hyke
Espanjan alueen ilmastosta ja vuoristoista tietoa esim. näiltä sivuilta
http://www.matkailu-opas.com/espanjan-ilmasto.html
http://www.matkailu-opas.com/espanjan-vuoristot.html
Etäisyys päiväntasaajalle tai mereen vaihtelee sen mukaan, missä kohtaa...
Elokuva voisi olla seuraava
Låt den rätte komma in (2008)
Ystävät hämärän jälkeen (suomenkielinen nimi)
Ohjaus: Tomas Alfredson
Producent: John Nordling, Carl Molinder
Manus: John Ajvide Lindqvist
Förlaga: Låt den rätte komma in (Roman)
Foto: Hoyte van Hoytema
Medverkande: Kåre Hedebrant, Lina Leandersson, Per RagnarMer
Utmärkelser: Guldbagge, Festivalpris, Nominerad till Biopublikens prisMer
Filmtyp: Långfilm
Längd: 114 minuter
Åldersgräns: Tillåten från 15 år
Produktionsland: Sverige
Produktionsbolag: EFTI ABMer
Svensk distributör: Sandrew Metronome Distribution Sverige ABMer
Sverigepremiär: 2008-10-24
Suomen ensi-ilta
Pvm: 28.11.2008
Paikat: Helsinki: Tennispalatsi 12
Stockholmsförorten Blackeberg år 1982.
Oskar är 12 år och mobbad...
”Joukkueeseeni” on oikein taivutettu. Kirjastoissa sähköisenä käytössä oleva ”Kielitoimiston sanakirja” kertoo, että sana ”joukkue” taipuu yksikön illatiivissa ”joukkueeseen”, ja kun siihen lisätään omistusliite ”-ni”, saadaan tuo mainitsemasi muoto.
KuMuKi tarkoittaa kuvaa, musiikkia ja kirjoja yhdistävää vinkkausta.
Video KuMuKi-vinkkauksesta http://www.kirjastokaista.fi/video/9557/kumuki-vinkkaus%20p%C3%A4hkin%C…
Mahtaisikohan olla kyse Anja Snellmanin tekstistä, tosin ei runosta vaan proosasta? Snellmanin teoksessa "Paratiisin kartta" (1999) kirjan päähenkilö, opettaja Raakel, pitää luokalleen ensimmäisen kesäloman jälkeen syyslukukauden alkajaisiksi puheen, joka alkaa näin: "Joonatan Leijonamielen rohkeutta, sitä haluaisin antaa teille. Vaahteramäen Eemelin elämäniloa, että mitään ei kannata liikaa murehtia etukäteen, asiat otetaan sellaisina kun ne tulevat ja sitten toimitaan, tehdään mitä voidaan."
Puhe jatkuu ja siinä mainitaan muitakin lastenkirjallisuuden tärkeitä hahmoja, myös Peppi Pitkätossu nurinkuisuudessaan. Kokonaisuudessaan puhe löytyy "Paratiisin kartan" sivuilta 45 - 46.
Lähde:
Anja Snellman: Paratiisin kartta (1999)
Kappaleen "Suuri päivä" on säveltänyt Benny Borg, alkuperäiseltä nimeltään "Den stora dagen". Tämä ruotsinkielinen (alkuperäisversio) löytyy nuottikokoelmasta "Dansbands hits" (1992) ja se on saatavilla Jyväskylän kaupunginkirjastosta. Eino Grönin laulaman suomenkielisen version "Suuri päivä" on sanoittanut Juha Vainio, mutta siitä ei ole julkaistu nuottia. Kappale on kuultavissa mm. Eino Grönin CD-levyllä "Jokainen päiväni : kauneimmat lauluni" ja se on saatavilla Jyväskylän kaupunginkirjastosta.
Etsitty kirja lienee brittiläisen Will Selfin Kuinka kuolleet elävät (Otava, 2001).
"Kun amerikanjuutalainen vanharouva Lily Bloom kuolee, tuonpuoleinen osoittautuu tuikitavalliseksi koillislontoolaiseksi lähiöksi. Pahansisuinen Lily huomaa kuolleiden valtakunnan olevan täynnä arkipäiväisiä joutavuuksia ja päättää ottaa ohjat omiin käsiinsä. Eikä pian malta olla edes kuollut." (takakannen esittelyteksti)
Selfin kuolleiden valtakunta sijaitsee "Dulstonissa", jonka maantieteellistä sijaintia kuvaa oivallisesti seuraava keskustelu Lilyn ja hänen oppaansa Phar Lap Dixonin välillä:
"Entä missä on tämä Dulston?" Taksi on kääntänyt keulansa Pentonville Roadille. "Tarkoitan vain, että näytämme olevan menossa Dalstonin suuntaan."
"Just eikä melkein...
Vuonna 2007 suomeksi ilmestynyt Kolmastoista kertomus (The thirteenth tale, 2006) on toistaiseksi ainoa englantilaiselta Diane Setterfieldiltä julkaistu kaunokirjallinen teos.
Ennen kaunokirjailijaksi ryhtymistään Setterfield toimi kirjallisuudentutkijana erikoisalueenaan 1800- ja 1900-lukujen ranskankielinen kirjallisuus, etenkin Andre Gidé, joka oli myös hänen tohtorinväitöskirjansa aihe (Mise en abyme, retroaction and autobiography in the early works of Andre Gide, 1993).
Yhteisökortin voi saada Kotkan kaupungin alueella toimiva laitos tai yhteisö. Kortin myöntäminen yhteisölle edellyttää henkilötakaajan nimeämistä. Tämän takaajan on oltava yhteisössä vakinaisessa työsuhteessa tai siihen rinnastettavassa asemassa. Hänen on todistettava henkilöllisyytensä korttia haettaessa. Yhteisökortin haltijaa koskevat Kyyti-kirjastojen käyttösäännöt ja maksut. Hakulomake löytyy osoitteesta: http://www.kyyti.fi/sites/default/files/yhteisokortti_fin.pdf tai kirjastoista paikan päältä.
