Baskimaahan sijoittuvaa kaunokirjallisuutta ovat esim. baskikirjailija Bernardo Atxagan teokset: Obabakoak,Yksinäinen, Tuolla taivaalla, 9 kiveä, 27 sanaa ja Kärpäset eivät näy valokuvissa. Kirjailija Reijo Rinnekankaan monet teokset sijoittuvat myös Baskimaahan kuten: Baskit, Matka vuorimaahan, Hiljaisuus Biskajanlahdella, Myöhästynyt juhla. Baskikirjailija Joxemari Iturralden teos: Kärpäset eivät näy valokuvissa sijoittuu myös juuri Bilbaon alueelle.
Tietokirjallisuutta ovat esim. Helminen: Espanja diktatuurista demokratiaan, Ludwig: Vainotut kansat.
Nämä teokset löytyvät Riihimäen kirjastosta ja muista Ratamo-kirjastoista.
Sana kesä tarkoittaa Nykysuomen sanakirjan mukaan lämpimintä vuodenaikaa, varsinaisesti kesä-, heinä- ja elokuuta, joskus vuoden lämpimämpää puoliskoa. Sanaa käytetään myös symbolisesti kuvaamaan onnellista aikaa, esim Sydämeeni koitti kesä. Suomen murteissa kesä on ollut aiemmin itäsuomalainen sana ja Länsi-suomessa on käytetty sanaa suvi. Sana kesä viittaa mahdollisesti maatalouskulttuuriin. Lisätietoja löytyy mm. Nykysuomen sanakirjasta ja Nykysuomen etymologisesta sanakirjasta.
Sirpa Karjalaisen Juhlan aika -kirjassa sanotaan, että vanhan uskomuksen mukaan juhannukseen päättyy pikkukesä, jota seuraa isokesä. Jos pikkukesä on kylmä, isokesä on lämmin ja päinvastoin.
Juhannus ajoittuu kesäpäivänseisaukseen ja sen jälkeen valoisa aika...
Helvi Kyngäksen ja Liisa Vanhasen artikkeli nimeltään Sisällön analyysi on julkaistu Hoitotiede-lehdessä nro 1:1999 (Vol 11), sivut 3-12. Kyseinen lehti löytyy myös Vaasan kaupunginkirjaston kokoelmista.
Kirja on jo rekisteröity Espoon kaupunginkirjastossa tällä viikolla. Sitä on tulossa Espooseen kahteen kirjastoon ja se on lähiaikoina varattavissa HelMet-järjestelmän kautta. Varauksen voi tehdä heti, kun kirjan kohdalla näkyvät kirjastojen nimet, ilmeisesti se tulee ainakin Selloon ja Entresseen. Kannattaa seurata asiaa Espoon uutusluettlosta tai HelMetistä.
Voisit ehkä tykätä seuraavista teoksista:
Des Barres, Pamela: Kuumana bändiin : bändärin tunnustukset. Kuuluisan bändärin muistelmat. Pamela Des Barres tunsi 1960- ja 70-lukujen rocktähdet mm. Jimmy Pagen, Mick Jaggerin, Jim Morrisonin ja Alice Cooperin.
Des Barres, Pamela: Let's spend the night together : Bändäreitä ja takahuoneiden muusia. Jatko-osa edelliselle kirjalle. Des Barres kuvaa muiden tuntemiensa bändäreiden vaiheita.
Echols, Alice: Janis Joplin: paratiisin arvet. Nuorena heroiinin yliannostuksen kuolleen rokkarin ja hipin elämäkerta. Joplin kuoli vuonna 1970.
Smith, Patti: Ihan kakaroita. Kertoo runoilija ja muusikko Patti Smithin nuoruusvuosista, elämästä ja ystävyydestä New Yorkin taidepiireissä 60-70-lukujen taitteessa....
Alunperin Finlandia-talon presidentin lämpiöön suunniteltu sininen sohvaryhmä on Alvar Aallon toimistossa suunniteltu, ja sen on piirtänyt sisustusarkkitehti Pirkko Söderman. Kankaan on suunnitellut Marjatta Metsovaara ja kutonut Metsovaara Oy. Pronssijalat on tehnyt Valaistustyö Viljo Hirvonen Oy. Tuolien nahkatereet ovat Friitalan mustaa huonekalunahkaa, kevyt martiointi. Sohvapöydät on piirretty Alvar Aallon toimistossa, Pirkko Söderman on piirtänyt ne yhdessä Alvar Aallon kanssa. Pöydät valmisti Veistotuote Oy. Pöydät ovat todennäköisesti tammea. (Tiedot antoi Pirkko Söderman.)
Lähteitä:
Finlandia-talo:
http://www.finlandiatalo.fi/fi/arkkitehtuuri/finlandia-faktaa/
Alvar Aalto -museo:
http://www.alvaraalto.fi/
Rymättylän kirjastosta löytyy kappale nimeltä Karjalan kevät, esittäjänä Lauri Tammela. Kappale löytyy kokoelma-CD-levyltä nimeltä Karjalan kevät. Maakuntakirjastoista ei monihaulla löytynyt Karjalan kesä -nimistä kappaletta.
Tarkoitat ilmeisesti Pienkustantajien uutuuksia -foorumia,
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/foorumit/group.aspx?groupId=b2a1bb47-f363…
Foorumille voi kuka tahansa lähettää kommentteja ja uutuustiedotteita, sitä varten ei tarvitse rekisteröityä.
Tehokkain tapa tavoittaa kirjastojen aineistohankinnoista vastaavat on kuitenkin päästä mukaan BTJ:n tai Kirjavälityksen jakelukanaviin, yhteystiedot löydät seuraavista linkeistä:
BTJ: http://www.btj.fi/
Kirjavälitys: http://www.kirjavalitys.fi/
Henry Theelin esittämänä kappale löytyy CD-levyltä ”Henry Theel: 1917–1989” (Fazer Finnlevy, 1991). Se on ilmestynyt myös Theelin lp-levyillä ”Oloneuvos” (PSO Tuotanto, 1978) ja ”Liljankukka” (Finnlevy, 1983). Risto Nevalan levytys puolestaan löytyy CD-levyltä ”Rakkaudella” (MTV-musiikki, 1990).
Minun nähdäkseni virke on kieliopillisesti oikein, joskin toki perään voisi laittaa pisteen. On sitten eri asia, miten hyvin se sopii johonkin asiayhteyteen tyylillisesti, mutta siihen on mahdotonta ottaa kantaa tuntematta asiayhteyttä.
Hei,
kyseinen säe on osa Faustin viimeisistä sanoista ja kuuluu O. Mannisen suomentamana näin: "(Niin, siihen mieleen menen, siihen jäänkin, se viimeisin on viisaus:)vapauteen vain se kelpaa, elämäänkin, kell' yhä niist' on kilvoitus."
Muun muassa Google kirjat -sivujen kautta löytyy moniakin kirjoja, joissa sitaatti mainitaan Platonin lauseen englanninnokseksi, mutta tarkkaa teosta ei mainita. Suomennosta ei valitettavasti löytynyt.
http://books.google.fi/
Kysyn asiaa vielä kirjastojen valtakunnallisen tietopalvelun sähköpostilistan kautta, ja lähetän vastauksen, jos se sitä kautta löytyy.
Google kirjat -sivujen kautta löytyy viittauksia kumpaankiin englanninnokseen. Siitä, mistä teoksesta lainaus on, ei kuitenkaan löytynyt tietoa.
Suomennosta ei sitä kautta löytynyt. Tosinhan Google kirjat hakee etsittäviä sanoja, ja jos ei onnistu käyttämään oikeita, ei oikeaa kirjankohtaakaan löydä. Kaikkien suomennosten läpikäyminen lause lauseelta taas olisi varsin aikaavievä työ.
Google kirjat löytyy täältä:
http://books.google.com/books
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet-kirjassa ei mainita Ivonen-nimeä. Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun mukaan Ivonen-nimi on 34 henkilöllä nykyisenä nimenä.
Eipä ilmeisesti löydy. Runo löytyy P. Mustapään (eli Martti Haavion) runokokoelmasta Jäähyväiset Arkadialle ja kokoelmasta Kootut runot, sekä sävellettynä useilta levyiltä.
Kirjat ja levyjä löytyy myös Vihdin kirjastosta:
http://vihti.kirjas.to/
Edward W. Saidin teosta Orientalismi on tilattu 11 kappaletta Helsingin kaupunginkirjastoon. Kannattaa seurata tilannetta HelMetin kautta. Kun nidetietue on "Käsittelyssä"-tilassa, varauksen voi tehdä.
Helmet-aineistohaku:
http://www.helmet.fi/
Kyseistä teosta tuskin saa enää mistään ostettua. Frank-monihaun mukaan kirja kuuluu ainakin seuraavien kirjastojen kokoelmiin: Köyliö, Kuhmoinen, Kemi, Kehitysvammaliitto, Lastensuojelun keskusliitto, Eduskunnan kirjasto, Helsingin yliopiston kirjasto, Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen kirjasto, Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun kirjasto ja Jyväskylän Aalto-kirjasto. Kansalliskirjaston kansalliskokoelmassa kirjaa on ainoastaan lukusalikappaleena. Kirjaa on varmasti myös terveydenhuoltohenkilöstön hallussa ja suhteilla sellaisen saattaisi saada hankittua. Ja voihan sitä yrittää kysellä myös divareista. Myyjät osannevat kertoa josko ko. teosta siellä liikkuu.
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/frank/search/
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/...
Paavo Cajander on suomentanut kyseisen katkelman ja koko virkkeen seuraavasti: ”Urhoollisuuden parempi puoli on varovaisuus, ja sillä paremmalla puolella minä olen pelastanut henkeni.” Suomennoskatkelma on otettu ”William Shakespearen koottujen draamojen” osasta VI (WSOY, 1958). Koska Cajanderin kuolemasta on kulunut yli 70 vuotta, sitä voi käyttää vapaasti. ”Henrik IV” (WSOY, 2004) löytyy myös Matti Rossin suomentamana, jos haluat muuta kuin Cajanderia.
