Googletus hakusanoilla "naxos musiikkikirjastot" antaa tulokseksi listan Suomen kirjastoista tai kirjastoverkoista, jotka tarjoavat asiakkailleen Naxos-musiikkikirjaston käyttöoikeuden.
Luettelon mukaan pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastojen lisäksi ainakin Päijät-Hämeen, Ylä-Savon ja Lounan kirjastoverkot sekä Lukas-, Lukki-, Piki- ja Vaski-kirjastot tarjoavat asiakkailleen pääsyn Naxos Music Libraryn musiikkitietokantaan.
Turun kaupungin tilastollisen vuosikirjan mukaan vuonna 2010 Turussa oli suomenkielisiä asukkaita 154 505 eli 87,1 %. Ruotsinkielisiä oli 9 374 eli 5,3 % ja muun kielisiä 13 447 eli 7,6 %.
Turun kaupungin tilastollinen vuosikirja mainitsee suurimmat 11 väestöryhmää kansalaisuuden mukaan. Suurimmat Turussa asuvat ulkomaalaisryhmät ovat venäläiset ja virolaiset. Tarkempia tietoja Turussa asuvista ulkomaalaisista on saatavilla Tilastokeskuksen maksullisesta tietopalvelusta, jota on mahdollista käyttää esimerkiksi Turun kaupunginkirjastossa. Tilaston mukaan eri kansallisuuksia asuu Turussa noin 150, tosin kaikkien ihmisten kansallisuudesta ei ole tietoa.
Lisätietoja:
Turun kaupungin tilastollinen vuosikirja
http://turku.fi/Public/default.aspx?...
VHS-kasetteja voi muuntaa DVD:lle muun muassa Turun ja Kaarinan pääkirjastoissa. Digitointi toteutetaan itsepalveluna ja asiakas ostaa itse omat DVD-levynsä. Muuten digitointi on asiakkaalle maksutonta.
Lisätietoja:
Kaarinan kaupunginkirjasto:
http://www.kaarina.fi/kirjasto/laitteet/fi_FI/digitointipisteet/
Turun kaupunginkirjasto:
http://musasto.wordpress.com/2011/01/28/mahdollisuus-digitointiin-kolme…
Kuvaukseen sopii Ritva Toivolan kirjoittama satukirja Kun Pikkukorva sai siivet. Kirjassa seikkailee Tomi-poika, joka joutuu mukaan hiisien valtakuntaan Rumahiiden palatsiin. Siellä peilin takana asuu Rumahiisi, ja se joka keskii Rumahiiden oikean nimen, saa syöstyksi tämän vallasta. Tomi ryhtyy ystäviensä kanssa selvittämään nimeä kirjain kirjaimelta.
Ritva Toivola: Kun Pikkukorva sai siivet. Weilin+Göös 1986.
Paavo Cajander suomentaa teoksessa ”Kesäyön unelma” (SKS, 1891) katkelman seuraavasti: ”Se laski pieneen maidonkarva kukkaan, / Mi lemmen haavoista nyt purpuroitui / Ja jota lemmenkukaks sanoo immet.” (s. 22). Hiukan tuoreempaa käännöstä edustaa Yrjö Jylhän suomentama ”Kesäyön unelma” (Otava, 1999; ensimmäinen painos 1961), jossa kukkaa luonnehditaan näin: ”punertui lemmenhaavasta se kukka; / ja lemmikiksi sanovat sit’ immet”. Lauri Sipari kääntää katkelman teoksessa ”Kesäyön uni” (Love kirjat, 1989) seuraavasti kukkaaan viitaten: ”mutta purppurainen tästä lähtien / rakkauden tuskan repimänä”. Matti Rossin käännös ”Juhannusyön uni” (WSOY, 2005) sommittelee kukkaa koskevan kohdan näin: ”Neitosille se on lemmen orpo kukka, orvokki.”
Melko...
Kirjastot ottavat kirjalahjoituksia vastaan, mutta kirjasta riippuu, voidaanko sitä ottaa kokoelmiin. Yleisesti ottaen uusia kirjoja otetaan oikein mielellään, mutta vanhoista, huonokuntoisesta tai vähän lainattavista kirjoista kirjastot joutuvat yleensä kieltäytymään, koska hyllytila on rajallista. Isoilla kirjastoilla on yleensä mahdollisuus ottaa hiukan harvinaisempaakin aineistoa, kun taas pienillä kirjastoilla ei välttämättä ole mahdollisuutta pitää yhtä paljon erikoisalojen tai harvinaisempien kielten kirjallisuutta. Helsingissä kokoelmaltaan suurimpia kirjastoja ovat Pasilan pääkirjasto, Itäkeskuksen kirjasto, Töölön kirjasto, Rikhardinkadun kirjasto ja Kallion kirjasto.
Jos kirjoja ei ole kovin paljon, voit vaikka tuoda ne...
Kirjaa löytyy Helsingistä Pasilan, Pohjois-Haagan ja Puistolan kirjastoista sekä Vantaalta Myyrmäen, Martinlaakson ja Pähkinärinteen kirjastoista. Vanhempaa painosta löytyy Pasilan, Kauniaisten ja Tapiolan kirjastojen varastoista.
Mikäli edellä mainitut kirjastot eivät sijaitse lähellä, voi kyseisestä kirjasta käydä tekemässä varauksen omassa lähikirjastossa. Sen jälkeen kirja lähetetään asiakkaan toivomaan kirjastoon.
Valitettavasti saatavilla olevissa paikannimikirjoissa Kolhi-nimen alkuperää ei ole selitetty. Kolho sen sijaan on. Saamen kielen sanakirja ei myöskään sanaa tunne.
Sukunimenä Kolhi esiintyy myös ja sukua on tutkittu:
Kuoreveden Kolhin suku : jälkipolvitauluja / koonnut Risto Keskinen.
Painos: 2. korj. täyd. p.
Julkaistu: Tampere : Tuomas Niilonpoika Mäntsän jälkeläisten sukuseura, 2009. Mahdollisesti teoksessa on selitetty nimen alkuperä.
Kotimaisten kielten tutkimuskeskus www.kotus.fi/ tutkii myös suomalaisia paikannimiä ja niiden historiaa. Sieltä uskoakseni voit saada vastauksen kysymykseesi.
Ilmatieteen laitoksen pitkän ajan tilastoista ei ikävä kyllä löydy suoraa vastausta kysymykseen Suomen sateisimmasta ja kuivimmasta paikkakunnasta.
Suomen nykyiset ilmastotilastot on määritetty vuosien 1971-2000 säähavaintotietojen perusteella. Julkaisu Tilastoja Suomen ilmastosta 1971-2000 (Ilmatieteen laitos, 2002) luettelee keskimääräiset kuukausittaiset ilmanpaineen, ilman lämpötilan, suhteellisen kosteuden, sateen ja lumen tilastot havaintoasemittain. Suuntaa-antavaa tietoa sateisimpien ja kuivimpien alueiden sijainnista voi saada julkaisuun sisältyvästä kartasta Vuotuinen sademäärä (mm) vertailukaudella 1971-2000. Sama kartta on nähtävissä myös Ilmatieteen laitoksen verkkosivuilla (http://ilmatieteenlaitos.fi/vuositilastot), josta...
Hei
E-kirjakokoelmamme on tällä hetkellä hyvin suppea eikä sitä ole viime aikoina kasvatettu, mutta IPadillakin pitäisi kyllä pystyä meiltä kirjoja lainaamaan. Tämä tapahtuu seuraavasti:
Osoitteessa www.satakirjastot.fi valitaan Tarkennettu haku ja sieltä aineistolajiksi sähköiset kirjat. Sopivan kirjan löydettyäsi paina Lainaa sähköinen kirja -linkkiä. Lainaus tapahtuu antamalla kirjastokortin numero ja salasana, jonka jälkeen kirjan pääsee lataamaan. Tämä vaatii normaalisti Adobe Digital Editions -ohjelman, mutta iPadilla sopiva ohjelma on Bluefire Reader.
Pienenä varauksena täytyy tosin myöntää, että toistaiseksi emme ole tuota iPadilla lainaamista itse testanneet, mutta periaatteessa sen siis pitäisi onnistua.
Jyväskylän kaupunginkirjastossa v. 2011 tammi-kesäkuussa lainatuimmat lastenkirjat ovat Aino Havukaisen ja Sami Toivosen Tatu ja Patu -kirjoja, suosituimpana niistä Tatun ja Patun oudot aakkoset. Sinikka ja Tiina Nopolan Risto Räppääjä -kirjat ovat seuraavina, niistä suosituin oli Risto Räppääjä ja villi kone. Muita suosittuja tekijöitä ovat Mauri Kunnas, Sven Nordqvist ja J. K. Rowling.
Mitä Suomi lukee -listalla on myydyimmät kirjat kuukausittain.http://www.kirjakauppaliitto.fi/ratings
Kaivattu aapinen lienee Paavo Kuosmasen, Liisa Merenkylän ja Pentti Merenkylän Opin lukemaan : lasten aapinen (Valistus, 1962), josta kaikki kysymyksessä mainitut lorut löytyvät.
Kirjassa on sininen kansi, jossa on suurta kirjaa sylissään kannatteleva poika, kissa sekä räsynukkea pitelevä tyttö, joka osoittaa sormellaan pojan kirjaa. Muistikuva kansikuvan isosta kirjaimesta voisi olla peräisin aapisen tekstiosan alusta: sivulla 3 on kuvattuna "Aapiskukon leikkimökki", jonka kattorakennelma muodostaa suuren A-kirjaimen.
Opin lukemaan : lasten aapinen on edelleen saatavissa useista kirjastoista eri puolilta Suomea. Voitte saada sen kaukolainaksi oman kirjastonne kaukopalvelun kautta.
Aapisia ja muita vanhoja koulukirjoja voi toki yrittää...
Suomessa mereen hautaaminen on luvanvaraista ja merihautauksia tehdään vain tietyille alueille, että hautaustoimilain edellyttämä sijainti on tiedossa. Esim. Helsingin hautauspalvelu suorittaa merituhkauksia ja saat lisätietoa siitä osoitteesta http://www.merituhkaus.fi/index.php?page=merituhkaus
Hautaustoimilaki löytyy osoitteesta http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2003/20030457
Jos tuhkan haluaa sirotella esim. metsään, niin lupaa voi kysyä Metsähallitukselta. Lisätietoa tästä löytyy osoitteesta http://www.metsa.fi/sivustot/metsa/fi/Eraasiatjaretkeily/Luvatjapaatoks…
Oopperoiden juonikertomuksia suomeksi löytyy esim. seuraavista kirjoista:
Lazarus, John: Oopperan käsikirja (Otava, 2002, 3. uud. p.)
Heikkilä, Hannu & Venkula-Vauraste, Lea: Oopperaopas (Otava, 1976)
Sävelten maailma, osa 4 (WSOY, 1993)
Kuninkaasta kuninkaaseen eli suomalaisen oopperan tarina / toim. Tiina-Maija Lehtonen ja Pekka Hako (WSOY, 1987)
Kirjassa Ooppera : säveltäjät, teokset, esittäjät (Könemann, [2001]) kerrotaan esiteltävien oopperoiden juonet lyhyesti, mutta tämä yli 900-sivuinen järkäle sisältää myös muuta tietoa oopperoista sekä runsaasti kuvia ja nuottiesimerkkejä.
Juonikertomuksia löytyy muun tekstin lomasta myös Erkki Arnin kirjasta Tervetuloa oopperaan : johdatus jokamiehelle ja -naiselle (WSOY, 1996). Kirjan...
Näitä kirjoja ei ole Kymenlaakson kirjastoissa lainkaan. A Destiny of Souls, The Snow Garden ja Light Before Day ovat muutamasaa kirjastossa Kymenlaakson ulkopuolella. Niitä voi pyytää kaukolainaksi. Blind Fall on saatavana Akateemisesta kirjakaupasta. The Moonlit Earth voi varmaan saada myös kirjakaupan kautta.
Paperiset merikartat ovat käytettävissä pääkirjaston käsikirjastossa; niitä ei saa kotilainaksi. Sähköisessä muodossa kirjastolla on CD-Merikartta L Lappeenranta-Savonlinna sekä pääkirjastossa että Lauritsalan ja Voisalmen kirjastoissa ja sen voi lainata kotiin asti. Ajantaiset saatavuustiedot voi tarkistaa kirjaston tietokannasta http://weborigo.lappeenranta.fi/.
Kyselin asiaa muutamilta kollegoilta. Kuivaherneet eivät varmaan mene miksikään noin pitkästä liottamisesta, jos hygieniasta on huolehdittu kunnolla. Kannattaa kuitenkin olla järkevän varovainen ja tutkia aistinvaraisesti, etteivät herneet ole pilaantuneet. Kesäkuumalla ruoka-aineet yleisesti ottaen pilaantuvat herkästi. Jos olet yhtään epävarma ruoan syömäkelpoisuudesta, jätä se mieluummin syömättä.
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos ”Sukunimet” (Otava, 2000) kertoo, että sukunimi ”Nisula” perustuu luultavasti talonnimeen. Osa talonnimistä juontanee juurensa murresanasta ”nisu” (’vehnä’). Osa nimistä taas saattaa olla peräisin nimen ”Dionysius” kansankielisestä muodosta ”Nisu”, ”Nisius” ja ”Niso”.
Vuodelta 1539 löytyy kirjallinen maininta Hauhon Nisulan talosta, jonka isäntänä oli Nisius Olavinpoika. Varhaisin maininta varsinaisesta sukunimestä on vuodelta 1680: Anders Nisula Ikaalisista. Sukunimen muita muotoja ovat olleet ”Nisius”, ”Nisu”, ”Nisuls” (ruotsalaistettu muoto), ”Oja-Nisula”, ”Nisunen” ja ”Nisonen”. Nimi esiintyy myös yhdyssanasukunimissä kuten ”Nisumäki” ja ”Nisukoski”.
