Näiden kappaleiden sanoituksia ei valitettavasti löytynyt. Voit ottaa yhteyttä artisteihin esimerkiksi Facebookin kautta ja kysyä sanoituksia tai yrittää kuuntelemalla saada sanoista selvää.
http://fi-fi.facebook.com/thecapitalbeatofficial
http://www.youtube.com/watch?v=mLF9TKRpDrE
En löytänyt Suomen kirjastoista Dover publicationsin Tritticoa. Etsin Helsingin seudun yleisistä kirjastoista (http://www.helmet.fi ), Sibelius-Akatemian kirjastosta (https://finna.fi Frank-monihaulla maakuntakirjastoista (http://monihaku.kirjastot.fi )sekä vielä WorldCatilla, joka ilmoitti että ei löydä Suomesta tätä librettoa (http://www.worldcat.org/title/trittico/oclc/56408215&referer=brief_resu… ). Lähimmät sijainnit sen mukaan olisivat Saksassa.
Helmet-kirjastoista löytyy muita librettoja Suor Angelicasta, jos niistä on apua:
Puccini, Giacomo (säv.)
Suor Angelica / Puccini
Suor Angelica : Opera in 1 Act / Puccini ; Libretto by Giovacchino Forzano ; Lamberto Gardelli
Budapest : Hungaroton, p1983
Pelkkä libretto, Tikkurilan...
Yhdysvaltain historiaa käsittelevistä kirjoista löytyy varmasti vähintäänkin mainintoja Salemin tapahtumiin. Helsingin sanomien arvostelun mukaan Markku Henrikssonin kirjassa Siirtokunnista kansakunnaksi (1990) on yli sivu Salemin tapahtumista.
Suomennetusta kaunokirjallisuudesta Salemin tapahtumiin liittyvät jollain tapaa Robin Cookin teos Pahuuden paluu (1995), Nathaniel Hawthornen Seitsenpäätyinen talo (1957) ja nuortenkirjat Elizabeth George Speare: Rastaslammen noita (1967) ja Celia Rees: Noitalapsi (2004). Suluissa suomennosvuodet.
Englanninkielinen kirjalista http://www.librarything.com/tag/Salem+Witch+Trials
Torajyvät mainitaan lisäksi ainakin seuraavissa kaunokirjallisissa teoksissa:
Callison, Brian: Kirottujen laiva (1981)...
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos ”Sukunimet” (Otava, 2000) kertoo, että ”Arvo”-alkuiset sukunimet on muodostettu etunimestä ”Arvo”, joka taas on muunnos etunimestä ”Arvid”. Varhaisimmat kirjalliset maininnat löytyvät 1600-luvulta Pohjois-Suomesta. Mahdollisesti osa sukunimistä ”Arvonen” juontuu ”Arpo”-alkuisista sukunimistä, joissa taustalla ovat muinaissuomalaiset nimet ”Arpia” ja ”Arponen”.
Kaisa Häkkisen ”Nykysuomen etymologinen sanakirja” (WSOY, 2004) kertoo, että ”ymmällään” on samaa vartaloa, josta on muodostettu johdokset ”ympyrä” ja ”ympäri”. Murteissa ”ymmä” voi merkitä ’neuvottomuutta, pulmaa’. Häkkinen ei selitä tarkemmin, mistä merkitys ”olla ymmällään” juontuu, mutta kenties kyse voisi olla siitä, että ympyrä kuvastaa jollakin tavalla neuvottomuutta: ympyrää kulkiessaan ei löydä millään perille. Hiukan samanlainen on myös sanonta ”pää pyörällä”, ja siinäkin ympyrän merkitys on mukana, vaikka kyse onkin aivan eri sanasta. Tämä on kuitenkin vain oma arveluni sanan merkitystaustaksi.
Haltia on ilmeisesti alkujaan karjalainen nimi. Nimi viitannee uskomuksissa esiintyvään taruolentoon.
Kaikki Haltiat eivät ole sukua toisilleen. Esimerkiksi vuonna 1906 Helsingissä eräs Grönroos-niminen henkilö vaihtoi nimensä Haltiaksi, ja hänen jälkeläisensä siis tuskin ovat sukua karjalaisperäisille Haltioille.
Lähde: Mikkonen, Pirjo ja Paikkala, Sirkka: Sukunimet (2000)
Nuotit Savonmuan mambo –kappaleeseen (sanat, melodia, sointumerkit) löytyvät esimerkiksi Erkki Ertaman v. 1964 toimittamasta teoksesta Laulukirja 2, jota saa myös Kuopion kaupunginkirjaston musiikkiosastolta.
Äänitteenä ei kyseistä kappaletta ole valitettavasti saatavana kirjastojen kautta. Kappale julkaistiin vuonna 1956 kolmella eri äänilevyllä (ks. oheinen linkki äänitearkiston tietoihin).
http://www.aanitearkisto.fi/firs2/kappale.php?Id=Savonmuan+mambo
Yleisradion kantanauhoiltakin ko. kappale varmaan löytyy, mutta niistä ei ikävä kyllä valmisteta yleisölle kopioita (ks. http://www.fono.fi/Esittely.aspx ). Äänitteen suhteen vaihtoehdoksi taitaa jäädä lähinnä vain antikvariaattien kaivelu.
Tässä on kaksi kirjaa, joihin antamasi kuvaus mielestäni sopii:
Amerikkalainen Betty Mahmoody julkaisi 1980-luvulla kirjan ”Not without my daughter”, joka ilmestyi suomeksi nimellä ”Lastani ette saa”. Mahmoody kertoo onnettomasta elämästään Iranissa iranilaismiehen vaimona. Kirja herätti ilmestyessään suurta huomiota ja siitä on tehty elokuvakin.
Toinen kirja, joka niinikään kertoo amerikkalaisnaisen onnettomasta avioelämästä Iranissa, on Sara Harrisin ja Barbara Mosallai Bellin ”The peacock princess”. Se ilmestyi suomeksi v. 1998 nimellä ”Riikinkukkoprinsessa”.
Lähetimme kysymyksesi edelleen valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle ja sieltä ehdotettiin kahta satua. Aili Somersalon Mestaritontun seikkailut -sadussa prinsessa Saraste kutoo haltijan hääviittaa omista hiuksistaan.
H.C. Andersenin sadussa Villijoutsenet taas sisar kutoo omista hiuksistaan veljilleen paidat, jotta nämä voivat kumota lumouksen ja palata takaisin miehiksi. Satu löytyy useastakin satukokoelmasta.
Teosten saatavuustiedot voit tarkistaa pääkaupunkiseudun Helmet -aineistotietokannasta: http://www.helmet.fi/
Joensuun kirjastossa ei ole vielä mahdollisuutta digitoida vanhoja VHS-nauhoja dvd:lle, mutta jo 2011 vuoden syksyllä Joensuussa alkaa hanke, joka mahdollistaa kirjaston asiakkaille tämän uuden palvelun.
Suomessa on ainakin Hämeenlinnan ja Kouvolan kirjastoissa asiakkailla mahdollisuus digitointiin.
Olet ihan oikeassa: verkkomaksu olisi mainio vaihtoehto. Verkkomaksamista on HelMet-kirjastoisa pohdittu jo pitkään, ja asiaa on selvitetty.
Ongelmana on se, että joudumme kehittämään verkkomaksujärjestelmämme itse ja ostamaan siihen tarvittavat ohjelmat. Asia on sekä vaikea että kallis. Mutta teemme töitä!
Voisin suositella paria hyvää nuortenkirjasarjaa. Otavan Voltti-sarjasta löytyy mm.Katarina von Bredowin Liian iso rakkaus. Aiheena on kolmiodraama: poika on vaarassa sotkea parhaiden ystävättärien välit. Kariston Siskodisko-sarjassa on mm. Mary Hoganin kirja Tosisuudelma, jossa päähenkilö Libby ja paras ystävä Nadine haluaisivat kokea rakastumisen ja ensimmäisen oikean suudelman. Molemmissa sarjoissa on paljon muutakin mainioita kirjoja.
Mimmu Tihisen Virkkunen ja sata sydäntä kertoo hauskasti seiskaluokkalaisen tytön ensirakkaudesta. Myös Joanna Nadinin Rachel Riley-sarjassa on paljon hulvatonta huumoria ja omalaatuisia henkilöitä. Sarjan uudessa, kolmannessa osassa Rakkaus odottaa, Rachel Riley päähenkilö on juuri aloittanut...
Toisessa maailmansodassa, osana Italian armeijaa palveli kaksi libyalaista jalkaväkidivisioonaa. Nämä osallistuivat Pohjois-Afrikan taisteluihin liittoutuneita vastaan. Myös pienempiä, erillisiä yksiköitä on saattanut olla olemassa. Libyalaissotilaiden määrä Italian armeijassa on ollut ainakin 30 000 henkeä.
Lisätietoja muun muassa seuraavista englanninkielisistä artikkeleista:
http://en.wikipedia.org/wiki/Military_history_of_Libya
http://en.wikipedia.org/wiki/Italian_Libya
Lisätietoja muun muassa seuraavista teoksista:
Jowett, Philip: The Italian Army 1940-45: Africa 1940-43 (2001)
Paoletti, Ciro: A Military History of Italy (2008)
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos ”Sukunimet” (Otava, 2000) kertoo, että sukunimen ”Saukkonen” varhaisimmat kirjalliset merkinnät ovat peräisin Etelä-Karjalasta ja Savosta. Myöhemmin se on ollut yleinen nimi koko Itä-Suomessa. Luultavasti ainakin osa nimen itäisemmistä esiintymistä on lainattu venäläisestä nimestä ”Savko” tai ”Savvatij”.
Katselin Internet-sivuja, joilla kerrotaan, että Aristoteles käytti punkeista ilmausta ”disgusting parasitic animals”. Ihmettelin, miksi sivuilla ei kerrota, mistä punkkisitaatti on peräisin. Pari kirjoittajaa viittaa ylimalkaisesti Aristoteleen teokseen Historia animalium. Historia animalium on verkossa helposti selatta-vassa muodossa (yhtenä dokumenttina). Haravoin tekstiä hakufunktion avulla, mutta en löytänyt ilmausta ”disgusting parasitic animal” tai edes mitään sinne päin. Teoksensa kirjassa V Aristoteles kirjoittaa lyhyesti syöpäläisistä, myös punkeista. Mutta hänen tekstinsä on täysin neutraalia.
Don R. Arthur sanoo mielestäni nimenomaan, että ilmaus ”disgusting parasitic animal” kuuluu Teodoros Gazalle, kun hän kirjoittaa: ” …...
Valitettavasti kukaan ei tunnistanut kuvailemaasi juonta. Kysyimme asiaa myös kirjastolaisten valtakunnalliselta sähköpostilistalta, mutta sieltäkään ei tullut vastauksia.
Etsimäsi tarina vaikuttaa ennemminkin novellilta kuin romaanilta, joten etsin sitä erilaisista kokoelmista (Murha á la carte, Mahdottomat murhat, Murhakirja, Hare: Syyllinen, syyllisempi, viaton), mutta mitään kuvailuusi sopivaa ei löytynyt. Tarina muistuttaa jotenkin Roald Dahlin kertomuksia, mutta myöskään hänen suomennetuista teoksistaan en sitä löytänyt. Mahtaisiko joku Kysy kirjastonhoitajalta –palstan lukijoista tunnistaa kertomuksen.
Netistä löytyy sivusto, http://personal.inet.fi/koti/juhanik/Sapo.htm, jossa on kuvailtu Sapo-sarjan kirjat. Ehkä kannattaa selata...
