Kirkkohallitus antoi vuonna 2011 seurakunnille suosituksen, jonka mukaan 100 vuotta nuorempien kirkonkirjojen omatoiminen tutkiminen ei enää ole luvallista. Suositus oli seurausta korkeimman hallinto-oikeuden marraskuussa 2010 antamasta päätöksestä. Osa seurakunnista on tallettanut kirkonkirjojen mikrokorttikopioita maakunta-arkistoihin. Arkistolaitos antaa sukututkijoille edelleen mahdollisuuden tutkia aineistoa erillisellä käyttöluvalla, jota voi hakea myös sukututkimusta varten. Jotkut seurakunnat ovat kuitenkin vetäneet mikrokorttinsa pois arkistoista.
Alle 100 vuotta vanhoista kirkonkirjoista on mahdollista saada tietoja seurakunnilta. Tietojen haku on maksullista.
Sukututkimus ja kirkonkirjat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon...
Kouvolan kirjastojen käyttösääntöjen mukaan asiakas tuo kadonneen tai turmeltuneen kirjan tilalle uuden, mikäli sitä on saatavana. Kirjan voi myös korvata maksamalla sen hankintahinnan. Jos hankintahintaa ei kirjan rekisteritiedoista löydy, esim. jos kirja on jo vanhempi, asiakas maksaa silloin keskihinnan. Tiedot keskihinnoista on annettu kirjaston käyttösäännöissä (maksut). Kysy oman kirjastosi asiakaspalvelusta miten voisit kyseisen kirjan korvata.
Kyyti-kirjastojen käyttösäännöt netissä: http://www.kyyti.fi/kayttosaannot
Kyyti-kirjastojen maksuista tietoa netissä: http://www.kyyti.fi/node/274
Kustannusosakeyhtiö Otavan ulkomaanoikeuksia edustavalta Otava Group Agencylta kerrottiin, että Riikka Pulkkisen Totta-romaanin ruotsinnos on tehty vuoden 2011 erikoislaitoksen pohjalta. Ko. laitoksessa on mukana lisäjakso, jonka kirjailija kirjoitti luvun 21 alkuun. Kirjassa ei siis ole ylimääräistä lukua vaan ainoastaan lukua 21 on muutettu: sitä on täydennetty alusta muutamalla lisäsivulla sekä paria lausetta loppupuolelta on muutettu.
Lähde:
Otava Group Agency
Alfred Tennysonin runolle "The Vision of Sin" ei valitettavasti löydy suomennosta.
Lähteet:
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/
https://finna.fi
https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/welcome
https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena
http://www.kirjasampo.fi/fi
Suomen Heraldinen Seura ylläpitää vaakunarekisteriä. Jos kuoronne standaari on aikoinaan sinne rekisteröity, niin saatte ilmeisesti tarvittavat tiedot sieltä.
http://www.heraldica.fi/Toiminta/Rekisteri/rekisteri.htm
Suomen Heraldiseen Seuraan kannattaa ottaa yhteyttä standaariin liittyvissä kysymyksissä ja myös uuden suunnittelussa.
http://www.heraldica.fi/Etusivut/suomi.htm
Aiheeseen liittyvää kirjallisuutta:
Jari P. Havia ja Pentti J. Mäntynen, Liputusopas - tietoa liputuksesta ja lipuista, 1998
Heraldiikan opas (toim. Kimmo Kara), 1998
Olof Eriksson, Heraldiikka ja symbolit. Opas heraldisten tunnusten muotoilun perusteisiin, 1982
Kimmo Kara, Vaakunaselitys. Opastusta vaakunaselityksen laadintaan, 2010
Kyyti-kirjastoissa varausmaksu 1€ ei nouse vaikka sitä ei maksaisi heti. Ainoastaan myöhästymismaksua kertyy lisää kunnes myöhässä oleva laina palautetaan. Lainauskieltoon joutuu vasta kun maksuja on yhteensä vähintään 10€. Lainauskiellosta pääsee kun maksuja jää alle 10€. Aina vuodenvaihteessa pitää kuitenkin maksaa edellisen vuoden mahdolliset vähäisetkin maksut, koska muuten joutuu lainauskieltoon.
Lue tarkemmin Kyyti-kirjastojen käyttösäännöistä: http://www.kyyti.fi/kayttosaannot
Kyseinen kappale on Charles Strousen säveltämä ja Lee Adamsin sanoittama laulu Those were the days. Sanat ja nuotit lauluun löytyvät Suuri toivelaulukirja -sarjan osasta 18. Laulua ei ole levytetty suomeksi.
Helsingin Töölön kirjastossa on maksuton asianajajapäivystys maanantaisin klo 17-19.30:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Toolon_kirjasto/Tapaht…
Ota kirjastokortti mukaan. Ehdit noutaa varauksen vielä 27.5. Pääset Sellon kirjastoon remontin vuoksi Viaporintorilta pääoven kummaltakin puolelta, sieltä löytyy sisäänkäynnit.
Kirjaston alemman kerroksen aulasta löytyvät varatun aineiston hyllyt. Saat noutaa itse omat varaukset hyllystä. Omat varaukset voit myös lainata lähellä olevilla lainausautomaateilla. Kysy myös apua kirjastossa, kaikki kirjastolaiset auttavat mielellään. Tunnistat kirjaston henkilökunnan työliiveistä. Tervetuloa!
Kirjastot ottavat kyllä vastaan lahjoituksia, joista voisi olla iloa muille kirjaston käyttäjille. Monen uudenkin kirjan kohdalla on kuitenkin sellainen tilanne, ettei lisäkappaleita varsinaisesti tarvita, vaan kirjaston jo hankkimat riittävät. Tällöin lahjoitukselle ei välttämättä löydy hyötykäyttöä, vaan kirjat laitetaan esimerkiksi poistomyynnin yhteydessä myyntiin.
Erityisesti pääkaupunkiseudulla neljän kaupungin yhteiset hankintamäärät ovat yleensä riittäviä, ellei puhuta kaikkein halutuimmista uutuuksista, joita joutuu kyllä jonottamaankin.
Kun kyse on noinkin pienestä määrästä (10 kpl), lienee yksinkertaisinta käydä omassa lähikirjastossa ja tarjota kirjapinoa siellä kirjaston asiantuntijoiden arvioitavaksi ja kokoelmaan...
Ikävä kyllä kirjastokortin saavat vain henkilöt, joilla on osoite Suomessa. Lisäksi kortti on haettava kirjastosta henkilökohtaisesti ja esitettävä henkilötodistus korttia haettaessa. Alla esimerkiksi tietoa pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastojen kortista:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_j…
e-aineistojen tulo kirjastojen kokoelmiin on lisännyt kiinnostusta saada kirjastokortti myös muiden kuin kotikunnan kirjastoon, samoin kuin kirjaston palvelujen käyttöön ulkomailla. Toivottavasti löydetään hyvä ratkaisu näiden verovaroin tuotettujen palvelujen käyttöön.
Molemmat etsityt tekstit näyttävät olevan todella hankalia tapauksia. Puolen tunnin googlaamisen ja muun verkkoetsiskelyn tulos oli pyöreä nolla. Tekstin lauluun Le coeur somnambule on tehnyt Michel Jouveaux, mutta siitäkään tiedosta ei tuntunut olevan apua. Toivottavasti joku toinen on taitavampi etsijä :)
Kummastakin laulusta löytyy YouTubesta Marie Myriamin esitys, josta sanat saattaisi hyvä ranskan kielen taitaja pystyä nappaamaan.
Le coeur somnambule: http://www.youtube.com/watch?v=7yyQWyBnZY8
Trois fleurs et du vent: http://www.youtube.com/watch?v=xB5PiO5xsC0
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Muinaissuomalaista Kaipa-kantaista nimiryhmää tavataan Suomessa Lounais-Suomesta Karjalaan. Sen on oletettu johtuneen kaivata-verbistä ja se on tulkittu ns. toivenimeksi: lapsi, jota on toivottu ja kaivattu, on saanut nimen Kaipia, Kaipio, Kaivattu, Kaivas tms. Nimiryhmän eri muunnoksista on kiteytynyt ja nykyaikaan säilynyt toistakymmentä sukunimeä, esim. Kaipaala, Kaipainen, Kaipala, Kaipanen, Kaipia, Kaipiala, Kaipiainen, Kaipila, Kaipinen, Kaipio, Kaipola ja Kaiponen.
Lähde:
Pirjo Mikkonen ja Sirkka Paikkala, Sukunimet
Helmet-kirjastojen käytössä olevasta Aleksi-tietokannasta voi hakea mm. Gloria-lehden artikkelitietoja, mutta valitettavasti tätä lehteä vasta vuodesta 2010 alkaen.
Helmet-kirjastoista Pasilan kirjasto on säilyttänyt lehdet sen ilmestymisestä (1987) alkaen. Lehtiä ei lainata, mutta voit halutessasi tulla selaamaan lehtiä Pasilan kirjastoon.
Ebsco-tietokannoissa on sekä artikkeliviitteitä että osasta lehtiä myös artikkelien koko sisältö html- ja/tai pdf-muodossa.
Family Handyman -lehti, josta artikkeli löytyy, ei kuulu Ebsco-tietokantojen kokotekstiaineistoihin, eli kyseisestä artikkelista on tietokannassa ainoastaan viitetiedot.
Artikkelin saa luettavakseen ainoastaan hankkimalla käsiinsä kyseisen lehden, tässä tapauksessa Family Handymanin vuoden 2009 numeron 6.
HelMet-kirjastojen asiakkaana voit lukea Family Handyman -lehteä sähköisessä muodossa Zinio-lehtipalvelun kautta.
Katso lisätietoa Ziniosta täältä: http://www.helmet.fi/fi-FI/Digihelmet/Digihelmet/Nyt_voit_lukea_elehtia…
Sana "choir-master" esiintyy Charles Dickensin teoksessa "The Mystery of Edwin Drood" eli "Edwin Droodin arvoitus" ainakin kahdessa luvussa, luvuissa 12 ja 23. Risto Lehmusoksa on suomentanut sanan luvussa 12 'kuoromestariksi' ja luvussa 23 hän on käyttänyt sanaa 'kuoronjohtaja.
Lähteet:
http://www.online-literature.com/dickens/edwindrood/
http://www.online-literature.com/dickens/edwindrood/24/
Dickens, Charles: Edwin Droodin arvoitus (Gummerus, 1973)
Turun kaupunginkirjastossa ei ole aineistoa tällaiseen pääsykokeeseen (mahdollisia tenttikirjoja lukuunottamatta). Sinun kannattaa olla yhteydessä kyseiseen ammattikorkeakouluun ja kysyä lähempiä tietoja pääsykokeesta.
Jos kyseessä Turun ammattikorkeakoulu, sen yhteystiedot löytyvät sivun alareunasta:
http://www.studentum.fi/education/kirjasto-ja-tietopalvelu-aikuiskoulut…
Japani on perustuslaillinen monarkia. Japanin varhaisin asutus on jääkaudelta, noin vuodelta 100 000 eaa. Japani oli Yhdysvaltojen miehittämä 2. maailman sodan jälkeen vuosina 1945-1952. Vuonna 1952 Japanille kuitenkin palautettiin sen itsenäisyys. Tarkkaa itsenäistymis-vuotta ei siis ole määritelty, sillä Japani on ollut koko historiansa ajan itsenäinen valtio lukuun ottamatta Yhdysvaltain miehitysaikaa.
Japanin suurimpiin metropolialueisiin kuuluvat Suur-Tokio 36.507 milj, Osaka-Kobe 11.325 milj, Suur-Nagoya 3.257 milj,Fukuoka-Kitakyushu 2.809 milj ja Sapporo 2.673 milj. Tiedot ovat vuodelta 2009.
Lähteet ja lisätietoa:
http://formin.finland.fi/public/default.aspx?nodeid=17223&contentlan=1&…
https://www.cia.gov/library/...
Kirjoitin HelMet-hakuun seuraavan rimpsun: 1980-luku aikuistuminen Helsinki. Arvasin (toivottavasti oikein) että etsitään suomenkielisiä teoksia. Vastaukseksi tuli seuraavia kaunokirjoja: Lähiöoksennus, Betoniyö, Älä käy yöhön yksin, Tytöt. Tietokirjoja (vähän eri hakusanoilla piti näitä etsiä): City on sinun : kuinka uusi kaupunkikulttuuri tuli Helsinkiin, Hip-hoppareita, lähiöläisiä ja kultturelleja : nuorisoryhmistä 80-luvun lopun Helsingissä / Jaana Lähteenmaa. 1990-lukua koskeva kaunoteosten haku ei tuottanut vastauksia samalla haulla kuin 1980-lukuun liittyvä haku. Kokeilin sitten hakua 1990-luku nuoret Helsinki ja sain seuraavia kaunokirjoja: Tom Tom Tom, Jalkapallotaivas, Lucky Dan. Tietokirjat: City on sinun : kuinka uusi...
Etsimäsi William Faulknerin novelli on suomennettu nimellä "Navetta palaa" ja se löytyy mm. William Faulknerin novellien kokoelmasta "Karhu ja muita novelleja" (Tammi, 1969). Kyseinen novelli sisältyy myös kokoelmiin "21 Nobel-kirjailijaa Björnstjerne Björnsonista Ivo Andricíin" (toim. Jarl Hellemann, Tammi, 1962) ja "27 Nobel-kertojaa" (toim. Jarl Hellemann, Tammi, 1987). Kaikki edellä mainitut teokset löytyvät HelMet-kirjastojen kokoelmista.
http://www.kirjasampo.fi/
https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena/welcome
http://www.helmet.fi/fi-FI
