Suomalainen savusauna on ollut olemassa ainakin tuhat vuotta. Perinteisessä savusaunassa ilma vaihtui hirsirakenteiden ja räppänöiden kautta. 1900-luvun alussa saunan kiuasta alettiin kuitenkin kehittää: ensin käytettiin peltitynnyristä valmistettua savukiuasta, ja pian sen jälkeen umpinaista metalli- tai tiilikiuasta, josta savu poistui savupiipun kautta. (Pekka E. Tommila: Sauna. Suomalaisen saunan rakentaminen. 1994.)
Lisää tietoa saunan ja saunomisen historiasta löytyy mm. Risto Vuolle-Apialan teoksesista Savusauna (1993) ja Savusauna: ennen ja nyt sekä Marketta Forsellin teoksesta Saunan taikaa: tarinoita, tietoa, tunnelmia (2007).
Joseph Conradin Within the tides -teos sisältää neljä kertomusta (The Partner, ilmestyi 1911, The Inn of the Two Witches, ilmestyi 1913, Because of the Dollars, ilmestyi 1914 ja The Planter of Malata, ilmestyi 1914) ja se julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1915.
Suomen kansallisbibliografia Fennican (https://finna.fi kautta löytyvät kirjailijan suomennetut teokset. Tuulentupia-teoksesta puuttuu kuitenkin alkuteoksen nimi. Kirjaa ja kysymääsi alkuteosta vertaamalla selviää kuitenkin, ettei se ole kysymäsi. Kertomukset eivät ole myöskään Nuoruus ja muita kertomuksia -novellikokoelmassa.
Ilmeisestikään tämän kokoelman kertomuksia ei siis ole suomennettu.
Suomalaisten nuortenkirjailijoiden teoksia on käännetty englanniksi äärimmäisen vähän. Valtaosa käännetyistä ovat selkeästi lastenkirjoja, kuten Mauri Kunnaksen tai Tove Janssonin teokset. Valitettavasti ei ole myöskään olemassa kattavaa listausta suomalaisista, englanniksi käännetyistä lasten/nuortenkirjoista.
Lastenkirjainstituutti http://www.lastenkirjainstituutti.fi on ylläpitänyt tietokantaa suomalaisten lasten- ja nuortenkirjailijoiden muille kielille käännetyistä lasten/nuortenkirjoista, mutta se ulottuu ainoastaan vuoteen 2008. Sen tietokannasta http://www.tampere.fi/kirjasto/sni/snhaku.htm voi etsiä kielittäin, mutta englanniksi käännetyt kirjat täytyy poimia hakutuloksesta ja kunkin kirjailijan kohdalla erikseen. Kirjat ovat liki...
Kysymykseen on vaikeaa antaa yksiselitteistä vastausta, koska siihen vaikuttavat sekä laji että paikallinen urheilukulttuuri. Lisäksi seuran tai lajiliiton taloudellinen tilanne tai sponsorointisopimusten ehdot voivat vaikuttaa edustusasujen käyttöön ja kierrätysasteeseen. Esimerkiksi suurten urheilusarjojen joukkuiden käytössä on aina useita vaihtoasuja, jolloin edustusasujen määrä vuositasolla laskettuna nousee jo yksittäisen urheilijan kohdalla melko suureksi.
Yleensä vanhat edustusasut jäävät joko urheilijoiden käyttöön, tai ne myydään keräilijöille tai huutokaupataan hyväntekeväisyyteen.
Kivenlahden kirjastossa ei ole palautusluukkua. Lähimmät palautusluukut löytyvät Soukan ja Nöykkiön kirjastoista.
Soukan kirjaston osoite on Soukantie 4 ja Nöykkiön kirjasto löytyy osoitteesta Oxfotintie 4.
Englannissa on tavallista, että joku kuningashuoneen jäsen toimii tärkeän instituution suojelijana. London Library sain pian perustamisensa jälkeen suojelijakseen kuningatar Viktorian puolison prinssi Albertin. Sittemmin muut kuninkaalliset ovat seuranneet häntä, nyt tehtävässä on kuningatar Elisabet II.
Englannin kansainyhteisön kirjasto oli taloudellisissa vaikeuksissa 1990-luvulla. Prinssi Charles suojeli keräystä, jolla saatiin kasaan puuttuvat rahat ja kirjaston kokoelmat on näin saatu yhdistettyä Cambridgen yliopiston kirjaston kokoelmiin. Tässä siis kaksi esimerkkiä.
Kirjasto ottaa lahjoituksena vastaan tarpeelliseksi katsottua aineistoa. Päätalon kirjoja on luettu paljon, saattaa hyvinkin olla, että kirjaston kappaleet ovat jo kuluneita ja voisimme vaihtaa parempikuntoisia tilalle.
Lahjoituksia voi tuoda Lahden pääkirjaston tietopalveluun.
Mikäli ajattelit lahjoittaa kirjat Orimattilaan, sinun kannattaisi ottaa sinne yhteyttä suoraan.
Yhteystiedot:
Lahdentie 65,
16300 Orimattila
puh 044 781 3568,
sähköposti:
orimattilan.kirjasto(at)
orimattila.fi
Tätä on kysytty aikaisemminkin Kysy kirjastonhoitajalta -palstalta. Vastaus löytyy: http://www2.kirjastot.fi/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=cb3e6204-1782-4f5…
Tarkoitatko Helmet-sivustoa ja sen palveluja? Helmetissä tehtiin päivityksiä tietokantaan ma 10.6., ja sen jälkeen palveluissa on ollut ajoittain hidastelua ja muuta toimimattomuutta. Nyt kaikki näyttäisi jo toimivat.
Haukiluoma on vanha paikallisnimi, jossa luoma merkitsee jokea pienempää virtaavan veden uomaa. Haukiluoma- nimellä on aikoinaan tarkoitettu huomattavasti nykyistä kaupunginosaa laajempaa maantieteellistä aluetta. Ilmeisesti alue kattoi
koko Länsi-Tampereen ja alueita myös Nokian (entistä Pohjois-Pirkkalan
maalaiskuntaa) puolelta. Nimi Haukiluoma viittaa ilmeisesti Nokian puolella sijaitsevaan Haukijärveen.
Multisillan kaupunginosa on saanut nimensä Multiojan aikanaan ylittäneen puusillan mukaan.
Kirjasto 10:ssä on kopiokoneeseen yhdistetty skanneri, jolla voi skannata A3-kokoisia arkkeja. Mukaan tarvitset oman muistitikun. A3-arkkeja suurempia papereita ei Helsingin kirjastoissa voi skannata.
Kirjasto 10: http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kirjasto_10
Aina kun on kyse aistinvaraisista ja etenkin makuasioista, on yhtä monta oikeaa vastausta kuin on maistajaakin. Monen mielestä kotimainen mansikka on paremman makuinen kuin ulkomainen, koska satoja on vuodessa vain yksi. Kyse on nimenomaan ilmastosta ja avomaan mansikoille tasaisesti paistavasta auringosta, josta kasvihuonemansikat eivät pääse osallisiksi.
Auringonvalo kiihdyttää kasvien sokerintuotantoa, joten mansikat maistuvat Suomessa makeammilta, sillä nehän saavat täällä kesäisin enemmän valoa kuin etelässä. Etelässä auringon porotus kyllä kypsyttää sikäläiset marjat nopeasti, mutta iltaisin pimeys tulee liian aikaisin, jotta niihin muodostuisi sama määrä sokeria ja aromeja kuin Pohjolan mansikoihin.
Pitkä kuljetus vaikuttaa sekin...
Kirjastojen mahdollisten remonttien tai muiden poikkeuksien vuoksi laina-ajat voivat toisinaan olla normaalia pidemmät, mutta yleisesti noudatetaan normaalia laina-aikaa vuodenajasta riippumatta.
Lakritsikasvia, rohdosnimeltään lakritsijuurta, on käytetty lääkekasvina tuhansia vuosia.Kasvista käytetään juuria, maanalaisia varsia ja juurirönsyjä, joista valmistetaan mm. uutteita, jauheita, tippoja ja teetä.
Lakritsia on lisäaineena esimerkiksi yskänlääkkeissä, astmalääkkeissä ja kurkkukipulääkkeissä paitsi vaikutustensa myös makunsa takia.
Eri maissa sitä on käytetty hoitokeinoja lukuisissa vaivoissa, mm. erilaisissa tulehduksissa, allergioissa, ruuansulatusvaivoissa ja ihovaivoissa.
Lakritsi voi myös aiheuttaa erilaisia vaivoja, mm. turvotusta ja päänsärkyä.
Sitä käytetään makua voimistamaan myös mm. makeisissa, likööreissä, jäätelössä, leivonnaisissa, oluessa, soijaproteiinituotteissa ja yrttiteessä.
Tiedot perustuvat Sinikka...
Runon sanat löytyvät kahdesta eri teoksesta:
1)Runotallenteelta "Vie sinne mun kaihoni", joka sisältää
Liisa Mäkelän lausumia karjalaisia runoja.
2)Eino Haukan teoksesta "Unessa lensi kiviperhonen" s.11-14.
Helsingin kaupunginkirjaston yksiköt päättävät omasta kokoelmastaan. Vaikka valinta onkin hajautettu eri kirjastoihin, hankinta on keskitetty. Siksi, jos haluat tarjota kirjastoon aineistoa, sinun kannattaa ottaa yhteyttä Hankinta- ja luettelointitoimistoon, joka esittelee tarjoamaasi aineistoa kirjastoille. Jos kyse on musiikkiäänitteistä, voit ottaa yhteyttä Päivi Uosukaiseen (paivi.uosukainen(at)hel.fi). Jos kyse on muusta AV-aineistosta, voit ottaa yhteyttä Anna-Maija Mäki-Fräntiin (anna-maija.maki-franti(at)hel.fi.
Kirjaston asiakas on velvollinen ilmoittamaan muuttuneen osoitteensa kirjastoon. VASKI-kirjaston asiakas voi tehdä ilmoituksen missä tahansa VASKI-kirjaston toimipisteessä, jolloin täytyy esittää kuvallinen henkilöllisyystodistus. Osoitteenmuutoksen voi tehdä myös VASKI-verkkokirjastossa osoitteessa:
https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena
Jotta pääsee muuttamaan tietojaan verkkokirjastossa, pitää kirjautua sisään kirjastokortin numerolla ja nelinumeroisella tunnusluvulla. Tunnusluvun saa mistä tahansa VASKI-kirjastosta esittämällä kuvallisen henkilöllisyystodistuksen.
VASKI-verkkokirjastoon kirjautumisen jälkeen valitaan oikean reunan valikosta "Omat tiedot", sen jälkeen alhaalta oikealta "Omat yhteystiedot". Tämän jälkeen tiedot tulevat...
11-vuotiaalle sopivia fantasia- ja jännityskirjoja on todella paljon; alla on joitakin esimerkkejä:
Aarnio, Reetta : Maan kätkemät-sarja (fantasia)
Blyton, Enid: Viisikko-sarja (jännitys)
Diterlizzi, Tony : Spiderwickin kronikat-sarja (fantasia)
Hunter, Erin: Soturikissat- ja Etsijät-sarjat (fantasia)
Meloy, Colin: Sysimetsän kronikat-sarja (fantasia)
Mäkilä, Jari: Etsiväkerho Hurrikaani-sarja (jännitys)
Parvela, Timo: Sammon vartijat-sarja (fantasia)
Veirto, Kalle: Henkka ja kivimutka-sarja (jännitys)
Sopivia kirjoja voi myös etsiä Vaski-verkkokirjastosta https://vaski.finna.fi/
tai nuorille ja lapsille suunnatusta Sivupiiri-kirjallisuussivustosta, https://www.kirjasampo.fi/fi/sivupiiri
Alli Nissisen runoja on ainakin alla olevissa kirjoissa:
- Hopeakauha : valikoima satuja, kertomuksia ja runoja / Alli Nissinen (1938)
- Hämyhetkinä : joulukirja lapsille. 1, Runoja ja kertoelmia eri tekijöille / kertoelmat suom. A-a ; runot kirj. Immi Hellén ja Alli Nissinen (1898)
- Palleroisille iloksi: 1-5 / Alli Nissinen (1891, 1893, 1895, 1897, 1902)
- LASTEN TOVERINA / ALLI NISSINEN (1916)
Lisäksi yksittäisiä runoja on tosiaan mm. aapisissa ja koulujen lukukirjoissa, mm. näissä:
- Kultainen lukukirja / Martti Haavio, Aale Tynni, A. Hinkkanen
- Aapiskukko / Aarni Penttilä
- Hyvästi aapiskukko / Aarni Penttilä
Lukuisia Nissisen runoja on myös sävelletty lauluiksi: Suomen kansallisdiskografia Viola löytää 166 Nissisen runoon...
Lehdet ovat mikrofilmeinä Kansalliskirjastossa, jossa niitä voi käydä lukemassa. Myös Joensuun kaupunginkirjastossa on lehtien mikrofilmatut vuosikerrat. Joensuusta mikrofilmejä voi tilata kaukolainaksi omaan kirjastoon.
