Ikävä kyllä kirjastonkaan lähteistä ei löytynyt tietoa Allan Toivasesta. Taulun arvosta voi pyytää arvion esimerkiksi Hagelstam & Co:n asiantuntijoiden kautta:
http://www.hagelstam.fi/myy
Kettu on koiraeläin, eli se on läheisempää sukua koiralle kuin kissalle. Kettu kuuluu koiraeläinten kettujen sukuun. Lähteitä alla:
http://oppiminen.yle.fi/nisakkaat/koiraelaimet
https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/alakoulu/Biologia_maantieto_5_6…
https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/alakoulu/Biologia_maantieto_5_6…
http://www.luontoportti.com/suomi/fi/nisakkaat/?c=Felidae
Vain tarpeeksi läheistä sukua toisilleen olevat eläinlajit voivat risteytyä. Kissa ja kettu eivät voi, mutta eivät myöskään koira ja kettu, vaikka ovatkin molemmat koiraeläimiä, mutta eivät kuitenkaan riittävän läheisiä sukulaisia.
http://www.tiede.fi/artikkeli/kysy/voivatko_kettu_ja_koira_risteytya
Sopivia lehtiä ovat Länsi-Suomi ja Turun sanomat. Länsi-Suomi on luettavissa mikrofilmiltä Rauman pääkirjastossa ja filmeistä saa otettua myös kopioita. Turun sanomat on luettavissa mikrofilmiltä Turun pääkirjastossa.
Mikrofilmit saa tilattua myös kaukolainaan muihin Suomen kirjastoihin.
Tiina Pedersenin tuottama viisiosainen DVD-sarja "Lavatanssit" näyttäisi olevan lainattavissa Kolarin kirjastossa. Jostain syystä sarjaa ei ole hankittu muihin Suomen kirjastoihin. Tallenteita voi pyytää kaukolainaan oman lähikirjaston kaukopalvelun kautta.
http://www.tanssitintti.fi/palvelut/
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
https://lappi.verkkokirjasto.fi/web/arena/welcome
https://lappi.verkkokirjasto.fi/web/arena/kolari
Pohjimmaltaan kyse on tietenkin Tarzan-kirjojen kirjoittajan Edgar Rice Burroughsin ja televisiosarjojen ja elokuvien tekijöiden päätöksestä pistää Tarzan puhumaan tavallaan. Tarzan on fiktiivinen henkilö ja puhuu niin kuin tekijä haluaa. Hän ei myöskään esimerkiksi putoa kärryiltä keskustellessaan eikä lausu sanoja hassusti väärin. Eli Tarzanin puhe ei varmasti miltään osin vastaa todellista tilannetta.
Oman tai toisen nimen käyttö persoonapronominien sijaan on tosiaan ominaista pienten lasten kielelle. Sen on tutkittaessa todettu olevan yleismaailmallista. Tästä löytyy tietoa ainakin englannin, ranskan, korean, kreikan ja suomen kielistä. Aiheesta on kirjoittanut mm. Anneli Brown Virittäjä-lehdessä (nro 4/2004, s. 483–507). Artikkeli...
Jättiläisen huijaaminen lusikoimalla ruokaa vyötäröllä olevaan pussiin on kansansatuaihe, joka esiintyy jo vanhassa englantilaisessa sadussa Jaakko Jättiläisentappaja (Jack the giant killer). Tämä tarina löytyy useasta suomenkielisestä satukokoelmasta tavallisimmin Joseph Jacobsin kirjoittamasta versiosta käännettynä. Brittiversioissa ei kuitenkaan ole mukana ajatusta kilpaa syömisestä.
Kilpailuaiheen perusteella kaivattu lastenkirja saattaisi olla jokin Asbjørnsenin ja Moen kokoamia norjalaisia kansansatuja sisältävä tai niihin pohjautuva teos. Esimerkiksi Kuninkaan jänispaimen : norjalaisia kansansatuja P. Chr. Asbjørnsenin ja Jørgen Moen mukaan (WSOY, 1955) sisältää tarinan Tuhkimo, joka söi kilpaa peikon kanssa. Neil Philipin Kaunotar...
HelMet-kirjastoista lainattavien pelien laina-aika on 14 vuorokautta. Pelejä ei voi varata.
Ulkopelit löytyvät HelMet-luettelosta hakusanalla "ulkopelit". Tulossivun vasemmassa laidassa olevilla rajoittimilla voit rajata haun tietyn kirjaston kokoelmiin.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Sitaatti tosiaan löytyy monellakin eri kielellä eri sivuilta, mm. näiltä:
http://ec.europa.eu/translatores/how/index_fi.htm
http://ec.europa.eu/news/culture/081126_1_fi.htm
http://europeisnotdead.com/disco/words-of-europe/
http://ec.europa.eu/italia/attualita/primo_piano/istruzione/linguadelle…
Suomeksi sitaatista löytyy myös ainakin toinen käännös:
Euroopan kieli on [kielten välinen] käännös:
http://www.madrid.fi/index.php?option=com_content&view=article&id=622&c…
Sivustot eivät kuitenkaan mainitse lähdettä, eivätkä kääntäjää.
Alla olevan Brysselissä vuonna 2011 järjestetyn Petra-kokouksen sivuston: http://www.petra2011.eu/sites/default/files/the_petra_recommendations_1…
kautta löytyi kuitenkin tieto, että Umberto Econ...
J.K. Rowling on kirjoittanut uuden dekkarinsa The Silkworm salanimellä Robert Galbraith. Kirja on juuri ilmestynyt englanniksi. Suomeksi kirja ilmestyy nimellä Silkkiäistoukka. Suomenkielisen version arvioitu ilmestymisaika on 25.8.2014.
Norjalaisen Gard Sveenin kirjaa Den siste pilegrimen (Viimeinen pyhiinvaeltaja) ei ole ainakaan vielä suomennettu.
Kysyin asiasta Jyväskylän kaupungin kaavoitustoimistosta, ja lyhyesti vastattuna mikään laki tai kaupungin päätös ei määritä suoraan rantamökkien lukumäärää, vaan rantarakentamisen määrä riippuu monista eri tekijöistä. Kaupungin maanmittausinsinööri viittasi kuitenkin Jyväskylän kaupungin vireillä olevaan yleiskaavaan, jonka mukaan kyläalueiden ja kylänauhojen ranta-alueille voitaisiin tiettyjen periaatteiden puitteissa mitoittaa enintään seitsemän rantarakennuspaikkaa muunnettua rantakilometriä kohti ja muille alueille enintään 5,5 rantarakennuspaikkaa muunnettua rantakilometriä kohti - edellyttäen, että myös rantojen yhteinen ja yleinen käyttö voidaan järjestää.
Muunnettu rantakilometri, johon vireillä olevassa yleiskaavassakin...
Kovin näyttävät niukoilta tähän henkilöön liittyvät tiedot. Digitoiduista aikakakaus- ja sanomalehdistä löysin ensinnäkin nimenmuutosilmoituksen: "Nimeni, joka tähän asti on ollut Tekla Pusenius, on tästä lähtien Tekla Tummento. Hki 12.IX.09" (Uusi Suometar 12.9.1909). Eli heti tultuaan täysi-ikäiseksi tämä henkilö on ottanut taiteilijanimen, viittausta naimisiin menosta ei ole eikä sanahauilla löydy muita samannimisiä ihmisiä.
Lehdessä "Liikeapulainen" oli 11.3.1910 uutinen Helsingin Liikeapulaisyhdistyksen perhejuhlista: "Neiti Tekla Tummento esitti yksinlauluja pianon säestyksellä, mitkä vastaanotettiin rajuilla suosionosotuksilla." Tekla Tummento oli tuolloin 19-vuotias.
Käkisalmen Sanomissa oli 22.7.1910 uutinen Räisälän nuorisoseuran...
22. Sotasairaala sijaitsi koko jatkosodan ajan Joensuun seudulla. Siihen on viitattu Kansallisarkiston verkkosivuilla osoitteessa:
http://www.narc.fi:8080/VakkaWWW/Selaus.action;jsessionid=36E56436A3650… , jonka mukaan:
"Sotasairaala koostui eri tiloissa toimineista potilasosastoista:osasto I (Joensuun Lyseo), osasto II (Joensuun Yleinen sairaala), osasto III (Kontioniemen parantola), osasto IV (Joensuun Tyttökoulu), osasto V (Joensuun Talouskoulu), osasto VI (Kontioniemen parantola), osasto VII (Niinivaaran kansakoulu), osasto VIII (Kontioniemen parantola) sekä sotavankiosasto (Kontiolahden varuskunta)."
22. Sotasairaalan sotapäiväkirjat on myös digitoitu Kansallisarkiston toimesta, ja niitä voi lukea digitaaliarkistosta osoitteesta:...
Jos pitäisi lukea vain yksi kirja Suomen sodista 1939-45 ja se voisi olla joko kauno- tai tietokirjallisuutta, oma henkilökohtainen valintani voisi olla vaikkapa Eino Hosian talvisotaromaani Tuliholvin alla (Otava, 1940), kotimaisen sotakirjallisuuden varhainen klassikko.
19.7.1941 kuollut Hosia oli ainoa sodissamme 1939-45 kaatunut, jo ennen sotia merkittäväksi arvioitu suomalainen kirjailija.
Suomeksi ovat ilmestyneet seuraavat Lin Hallbergin kirjoittamat ja Marvi Jalon suomentamat suositut Eppu- ja Sinttu-kirjat:
Eppu etsii kotia (2012)
Eppu tulee taloon (2013)
Eppu ja paras joululahja 2014)
Eppu on hyvä ystävä (2014)
Sinttu ja Eppu, tallitouhua ja ponipuuhaa (2014)
Eppu menee kouluun (2015)
Eppu karkuteillä (2016)
Eppu ja kesän paras päivä (2017)
Leirillä on hauskaa, Eppu (2018)
Eppu ylittää esteet (2019)
Eppu, pieni sankari (2020)
Maailman ihanin Sinttu (2008)
Torstaina nähdään, Sinttu (2009)
Hieno hyppy, Sinttu (2009)
Kiva leiri, Sinttu (2010)
Aprillia, Sinttu (2010)
Suuri seikkailu, Sinttu (2011)
Sinttu on paras! (2011)
Älä pelkää, Sinttu (2012)
Yli esteiden, Sinttu! (2012)
Tallilla tapahtuu, Sinttu (2013)
Kesä kutsuu,...
Ammattilainen osaa kaataa puut niin, ettei tämän pitäisi vaikuttaa muihin lähellä oleviin puihin. Puut voidaan kaataa myös pala palalta latvasta alkaen nostolavaa apuna käyttäen.
Uusia puita istutettaessa kannattaa ottaa huomioon vanhojen koivujen suuret juuret, joita on aika laajalti puun ympärillä. Suuri koivu myös imee maasta satojakin litroja vettä yhden kesäpäivän aikana, joten uudet puuntaimet ovat helposti vaarassa kärsiä kuivuudesta.
Asiantuntijaneuvoja voisit saada puulajeihin ja puuvartisiin kasvilajeihin erikoistuneelta Dendrologian seuralta:
http://www.dendrologianseura.fi/
Hämeessä ei ole Uno Cygnaeus -museota eikä muuallakaan Suomessa. Jyväskylän yliopiston museossa on ilmeisesti kuitenkin aineistoa myös Cygnaeuksen elämäntyöstä, http://www.jyu.fi/tdk/museo/uno.html
Hämeenlinnassa on Uno Cygnaeuksen muistolaatta hänen syntymäkotinsa paikalla sijaitsevan talon seinässä osoitteessa Saaristenkatu 5,
http://www.hameenlinna.fi/Palvelut/Kulttuuri/Taidemuseo/Julkinen/Muisto…
Hämeenlinnassa on myös vuonna 1965 valmistunut Uno Cygnaeuksen muistomerkki "Kasvun kivi" Kaurialan koulun edustalla. Veistos on Harry Kivijärven suunnittelema, http://www.hameenlinna.fi/Palvelut/Kulttuuri/Taidemuseo/Julkinen/Veisto…
Cygnaeuksen lapsuuden kotipaikkakunnalla Janakkalan Leppäkoskella on Armas Hutrin suunnittelema Cygnaeuksen...
Yksi ehdokas orpopoika Matista kertovaksi runomuotoiseksi tarinaksi on Aagot von Troilin Taikahattu (Kuvataide, 1935). Siinä orpo Matti-poika auttaa vanhusta taakan kantamisessa ja saa palkkioksi taikahatun, jonka avulla Matista tulee lopulta prinssi ja hän nai kuninkaantyttären.
Yksi ehdokas etsityksi kirjaksi saattaisi olla Douglas Hillin Klydor-trilogian ensimmäinen osa Avaruuden vangit (Jalava, 1984).
Asutushallintovirasto karkottaa ryhmän sopeutumattomia nuoria maapallolta kaukaiselle Klydorin planeetalle. Klydorille laskeuduttaessa nuoria kuljettavassa rahtialuksessa tapahtuu räjähdys, ja vain osa matkustajista selviytyy hengissä. Yksi eloonjääneistä, Samella-niminen tyttö, alkaa kärsiä kovasta päänsärystä heti nuorten astuttua sukkulan ulkopuolelle.
Klydorille karkotettujen nuorten tarina jatkuu kirjassa Klydorin luolat, mutta trilogian kolmatta osaa Colsec rebellion ei ole julkaistu suomeksi.
