Adobe Lightroom -ohjelmisto on suosittu ja toimiva työkalu sekä valokuvien muokkaamisessa että hallinnoimisessa. Lightroomin kuvakirjasto "Library" antaa mahdollisuuksia liittää valokuviin monenlaista tietoa, esimerkiksi omat hakusanat, joita käytettäessä kuvat on helppo paikallistaa. Kuvakirjasto Libraryn avulla kuvia voi myös sijoittaa omiin alikansioihin, "Collections". Kuvista on siis mahdollista luoda erilaisia ryhmiä monin eri tavoin.
Lisätietoa Lightroomin ominaisuuksista saa muun muassa näistä teoksista:
Potka, Pekka: Photoshop Lightroom 5 valokuvaajille. Docendo, 2014.
Schewe, Jeff: Raw-kuvankäsittely : Lightroom, Camera Raw & Photoshop. Docendo, 2013.
Karhulahti, Mika: Photoshop Lightroom. Docendo, 2011.
Kirjastoissa on runsaasti eläin- ja hevosaiheisia kirjoja. Jos kaikki
hyllyssä olevat on luettu, kannattaa kysyä hiukan vanhempia kirjoja,
joita voi löytyä varastosta. Tässä muutamia kirjailijoita: Jane Ayres
(esim. Myllytila-sarja), Thomas Brezina ( esim. Seitsemän tassua ja Penny), Bonnie Bryant (Tallikaverit-sarja), Lucy Daniels (Eläinten arkki), Maria Eränen (Kastanjan majatalo)ja Päivi Lukkarila (Venla-sarja.) Lisävinkkejä saa kirjastosta.
Mukavaa, kun olet kiinnostunut kirjaston töistä. Voisit ensimmäiseksi tutustua kirjaston töihin tet-jaksolla. Tet tarkoittaa työelämään tutustumista ja se järjestetään yleensä peruskoulun 8. ja 9. luokalla. Se on peruskoulun oppimäärään sisältyvä lyhyt työharjoittelu. TET on osa koulunkäyntiä, joten siitä ei makseta palkkaa. Tet-jakson kesto vaihtelee. Se voi olla esim. viikko tai kaksi viikkoa. Tet-jakson aikana näkisit, kiinnostaako sinua jatkossa hakea työtä kirjastosta.
Jokainen kirjasto valitsee erikseen oman tet-harjoittelijansa. Sinun kannattaa kysellä omaa tet-paikkaa jo hyvissä ajoin. Mieti ensin, mikä kirjasto olisi sinulle sopivin (esim. työmatkan kannalta) ja laita valitsemasi kirjaston omaan sähköpostiin kysely tet-paikasta...
"Katajainen (aidan)seiväs kestää miehen iän" on suomalainen sananlasku. Vanha kansa tiesi katajapuun hyvin sitkeäksi ja kestäväksi. Katajaiset aidanseipäät kestivät viisi kertaa pidempään kuin kuusesta tehdyt, kokonaisen ihmisiän.
On toki mahdollista, että joku runoilijakin on tätä ajatusta työssään hyödyntänyt. Valitettavasti en kuitenkaan onnistunut löytämään yhtään runoa, joka sisältäisi tällaisen säkeen.
Kirjallisuutta:
Hendrik Relve, Puiden juurilla : puut ja pensaat luonnossa ja kansanperinteessä. Atena, 2002
Pirjo Mikkosen kirjasta Sukunimet löytyy tieto, että nimen taustalla voisi olla Syvä-alkuinen asuinpaikan nimi. Nimeä esiintyy kirjan mukaan lähinnä Hämeessä ja Satakunnassa.
Netissä on myös sivustoja, joiden avulla voit etsiä nimen esiintymistä. ( Esim. http://fi.geneanet.org )
Koululainen–lehden kautta voi hakea kirjeenvaihtokaveria jättämällä ilmoituksen lehteen tällä lomakkeella:
http://koululainen.fi/ohjeet/kysy-meilta
”Haluan lähettää” kenttään valitaan pudotusvalikosta ”kirjeenvaihtoilmoituksen lehteen”. Viesti–kenttään voi sitten kirjoittaa toiveen sähköpostikaverista. Muita kirjeenvaihtopalstoja en 5-8-vuotiaalle löytänyt. Nettisivujen keskustelupalstoille ei kannata jättää henkilötietojaan eikä osoitettaan.
Systeri-lehti on suunnattu 8-14–vuotiaille tytöille ja lehdessä palsta kirjeenvaihtoilmoituksille. Erilaisissa harrastelehdissä on usein myös kirjeenvaihtopalsta (esim. Koiramme lehdessä on nuorten sivut, joissa on kirjeenvaihtoilmoituksia). Lehtiin voi käydä tutustumassa kirjastoissa.
Virolaista...
Helsinki-Vantaan lentokenttä on pinta-alaltaan suurempi (1700 hehtaaria) ja Helsingissä on kolme kiitorataa. Wienin Schwechatin kansainvälisen lentokentän pinta-ala on noin kymmenen neliökilometriä ja kentällä on kaksi kiitorataa.
Matkustajamäärältään Wienin kansainvälinen lentokenttä on suurempi: sen kautta kulki viime vuonna 21 996 926 matkustajaa. Helsinki-Vantaan viime vuoden matkustajamäärä oli 15 279 043.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Helsinki-Vantaan_lentoasema
http://en.wikipedia.org/wiki/Vienna_International_Airport
http://www.wien-konkret.at/verkehr/fliegen/flughafen-wien/
Yksi kirja löytyy, jossa Patarein vankilan entiset vangit kirjoittavat vankila-ajastaan. Se on vironkielinen, eikä sitä ole käännetty suomeksi: Võimas ja sünge Patarei: Mälestused Patarei vanglast 1924-1990 / koostanud Rutt Hinrikus (2007).
Kirja on Baltia-kirjaston kokoelmissa:
http://www.eestimaja.fi/fi/baltia-kirjasto.html
Suopellon väki -nimistä kirjaa Aili Konttisella ei ole. Karjalaisista Suopellon lapsista ja heidän vaiheistaan kertovat kirjat ovat ilmestymisjärjestyksessä Me alakoululaiset (1936), Marketta toisluokkalainen (1938), Intiaanipäällikkö Punainen sulka (1940), Suopellon väki sodan jälkeen (1941), Rasavillejä (1944) ja Marketan seitsemäs koulu (1948). - Me alakoululaiset on ilmestynyt myös nimellä Marketta tulee kouluun (1948) ja Intiaanipäällikkö Punainen sulka on julkaistu 1964 uudistettuna laitoksena nimellä Tässä tulee intiaani.
Saivoa käsitellään monessakin saamelaista mytologiaa tarkastelevassa teoksessa. Esimerkiksi nämä ovat käyttökelpoisia lähteitä aiheesta kiinnostuneelle:
Laestadius, Lars Levi, Lappalaisten mytologian katkelmia
Pentikäinen, Juha, Saamelaiset : pohjoisen kansan mytologia
Pulkkinen, Risto, Saamelaisten etninen uskonto (teoksessa Saamentutkimus tänään)
Therman, Erik, Noitien ja paimentolaisten parissa
Waronen, Matti, Vainajainpalvelus muinaisilla suomalaisilla
Tiivis esitys saivo-aiheesta löytyy myös näistä:
Haavio, Martti, Suomalainen mytologia
Pentikäinen, Juha, Saamelaisten uskomusmaailma (teoksessa Johdatus saamentutkimukseen)
Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunginkirjastoissa ei peritä lainkaan varausmaksuja. Helsingissä peritään aikuisten kortille varatusta aikuisten aineistosta varausmaksu 50 senttiä / varaus. Poikkeuksena Helsingissä ovat kirjastot, joissa kokeillaan varausten itsepalvelunoutoa (Kirjasto 10 sekä Kallion, Pukinmäen ja Pitäjänmäen kirjastot). Niistä noudettavista varauksista ei peritä varausmaksua.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Näyttäisi vähän siltä, että Ebsco mainostaa tuossa oikealla puolella kirjastoja, joiden kanssa sillä on sopimus. HelMet-kirjastoilla on käytössä Ebsco Masterfile Elite -tietokanta, jossa on englanninkielisten aikakauslehtien artikkeleita sähköisessä muodossa. Tietokantaa voi käyttää kirjaston asiakastietokoneilla, mutta tarkistin, ettei mainitsemaasi artikkelia valitettavasti löydy tuosta tietokannasta. Se kuulunee siten johonkin Ebscon tarjoamaan tietokantaan, jota HelMet-kirjastot eivät ole hankkineet.
Aki Arponen kirjoittaa Raito 1, 1993 lehdessä tällä otsikolla Ivalon seudun pronssisolkilöydön alkuperästä. Hän toteaa lyhyesti että:
Vaga-joen aluetta ympäristöineen kutsutaan vanhoissa venäläisissä kronikoissa "taipaleentakaiseksi" ja sen asukkaita "taipaleentakaisiksi tsuudeiksi".
Ivalosta Rahajärveltä löydetty solki sijoittuu valutekniikaltaan tuolle alueelle, Pohjois-Venäjälle, Vienanjoen sivujoen Vagan alueelle.
Näillä tsuudeilla oli vilkkaat kauppayhteydet Pohjoiskalotille 1000-1200-luvuilla mutta nimikin on jo hävinnyt. Pieni suomalais-ugrilainen kansa siis.
Saamelaisessa tarinaperinteessä tsuudit ovat viholaisia joita vastaan saamelaiset sankarit käyvät ovelin vastatoimin. Kts. esim. TIENNÄYTTÄJÄ [Videotallenne] = Pathfinder /...
Lotta-kirjoja ei juuri tunneta Pohjoismaiden ulkopuolella. Täällä niitä on käännetty suomen lisäksi norjaksi ja islanniksi, muualla vain saksaksi.
http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=aeaae112-c41…
Vastaajan työyhteisön nurmijärveläisjäsen viittasi teokseen
Aikamatka Nurmijärven historiaan : muistikuvia ja menneisyyttä pitäjän historiasta / kirjoittaneet Timo Klaukka ja Jaakko Ojanne. - Nurmijärven uutiset, 2005
jonka s. 62-69 on kuvaus Nurmijärven Nummen hautausmaasta.
Nurmijärven kirkon hautausmaa oli 1880-luvun alussa käymässä liian pieneksi ja seurakuntalaiset pyysivät lupaa sen laajentamiseksi. Lupaa ei saatu, koska silloisten hygieniamääräysten mukaan asutus olisi ollut liian lähellä.
Erilaisten vaiheiden jälkeen seurakuntalaiset taipuivat ja päättivät perustaa uuden hautausmaan lukkarin virkatalosta erotetulla alueelle, jota on aikojen saatossa kutsuttu eri nimillä: Nummi, Syrjä, Nummensyrjä, Ärtinnummi, Aholannummi tai...
Viittauksia Reitalan omistamaan vaatekauppaan en löydä mistään, mutta samaisen suvun aloittama mattokauppa perustettiin Viipurissa jo vuonna 1935. Aikaisimman merkinnän Turun alueella sijaitsevasta Reitalan matto- ja kotiteollisuusliikkeestä löysin vuoden 1942–43 puhelinluettelosta. Tällöin liike sijaitsi Yliopistonkadulla, Turun keskustassa. Vuoden 1957 puhelinluettelosta yritys löytyy Reitalan kauppayhtiön (matto- ja vuodevaatteet) nimellä. Tällöin liikkeitä oli jo kaksi; Yliopiston-kadun lisäksi toinen löytyi Brahenkatu 14:sta. Puhelinluettelosta löytyy myös Reitala ja K:nit matto- ja patjavalmistamo, joka oli osa samaista yritystä. Viimeisin sijainti yritykselle oli Voimakatu 15 (Itäharju), johon löytyy viittauksia jo ainakin 1980-...
Kyseessä saattaa olla Roald Dahlin Jali ja suklaatehdas. Hissillä ei
tosin ole siinä nimeä, mutta kirjan kansi on keltainen ja kuvitettu. Dahlilla on myös lastenkirja nimeltä Jali ja lasihissi.
Kaksitoista tuolia -kirjan suomentajat Reino Silvanto ja Juhani Konkka käyttävät käännöksessään Ella Shukinasta nimitystä "ihmissyöjätär pikku-Ella". Ella on perheenemäntä, insinööri Ernst Pavlovitsh Shukinin vaimo, kaunotar, jonka aktiivinen sanavarasto koostuu noin 30 sanasta. Yksi Ellan lempi-ilmauksista on Ilfin ja Petrovin "ihmissyöjän huudoksi" luonnehtima "Ho-hoo!", joka ilmaisee olosuhteista riippuen joko pilkkaa, ihmetystä, innostusta, vihaa, iloa, halveksuntaa tai tyydytystä.
