Samu Nyströmin kirjassa Helsinki 1914-1918: toivon, pelon ja sekasorron vuodet (Minerva Kustannus Oy 2013) sekä Laura Kolben kirjassa Helsinki 1918: Pääkaupunki ja sota ( Minerva kustannus Oy 2008) käsitellään myös Helsingin asukkaiden elinolosuhteita kyseisenä aikana. Molemmissa kirjoissa on lopuksi pitkä lista kirjojen aihetta koskevaa kirjallisuutta, mistä voi olla myös hyötyä.
Päänsäryn monista eri syistä ja hoitokeinoista voit lukea esim. Käypä hoito -sivustolta.
http://www.kaypahoito.fi/web/kh/etusivu
Henkilön joka kärsii toistuvista ja kovista päänsäryistä kannattaa kuitenkin aina kääntyä lääkärin puoleen apua saadakseen.
Mainitsemastasi Ylen ohjelmasta ”Satukirjaston aarteet” löytyi joitakin tietoja, mutta ei mainintaa siitä, olivatko sadut käännetty varta vasten ohjelmaa varten vai löytyisivätkö ne suomennettuna myös jostakin / joistakin kokoelmista. Ylen:n Muistikuvaputkessa julkaissut Rouva Ruudun vastaukset löytyvät ohesta, mutta valitettavasti linkki, josta pitäisi näkyä kunkin yksittäisen jakson tiedot ei toimi.
http://yle.fi/vintti/yle.fi/muistikuvaputki/muistikuvaputki/rouvaruutu/…
http://yle.fi/vintti/yle.fi/muistikuvaputki/muistikuvaputki/rouvaruutu/…
Satujen tunnistamista vaikeuttaa se, että satujen nimet ovat englanniksi eikä alkuperäisestä nimestä ole tietoa; tosin monissa suomenkielisissä kokoelmissa ei mainita sadun alkuperäistä nimeä....
Aleksi-nimi oli meillä kalenterissa keskiajalta Suomen itsenäistyiseen asti. Itsenäistymisestä vuoteen 1929 nimi puuttui almanakasta, mutta on siitä alkaen ollut almanakassa ja Aleksit ovat viettäneet nimipäiväänsä Aleksis Kiven päivänä 10.10.
Nimen kreikkalainen vastine tarkoittaa auttajaa ja puolustajaa.
Nimi on varsin suosittu. Suomen Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun mukaan Aleksi on tai on ollut nimenä 42 907 pojalla ja muutamalla tytölläkin:
http://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/
Hei!
Vaikea sanoa, mikä ongelma levyn hakemisessa oli, sillä kokeilin kyseisen levyn hakemista sekä HelMet-haulla (http://haku.helmet.fi/iii/encore/?lang=fin) että ns. perinteisellä HelMet-haulla (http://luettelo.helmet.fi/search~S9*fin/), ja se löytyi ongelmitta molemmilla hakujärjestelmillä. Tässä linkit hakutuloksiin:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1921391__Sbeatles%20in%20m…
http://luettelo.helmet.fi/search~S9*fin?/Xbeatles+in+mono&searchscope=0…
Paketti on siis lainattavissa ja varattavissa.
Nykyisin lainat voi HelMet-kirjastoissa uusia viisi kertaa. Uusimiskertojen määrä on mainittu kirjaston käyttösäännöissä (ks. linkki alla).
Välitän edelleen toiveesi siitä, että uusimiskertojen määrä voisi olla mainittuna samassa kohdassa, jossa kerrotaan laina-ajoista ja maksuista.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/HelMetkirjaston_…
http://www.helmet.fi/Preview/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Lainaaja…
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa
Deborah Nilandin kirja Hurjan hupsut hipat (1979) etenee aakkosittain ja jokaisen aakkosen kohdalla kuvaillaan, mitä hirviöiden hipoissa tapahtui. Voisiko tämä olla muistamasi kirja?
Kirjan saa lainaan Lahden kaupunginkirjaston lastenosaston varastosta:
http://www.lastukirjastot.fi/work?workId=8556bee6-e7d6-49be-b1a6-800a8e…
Onko mahdollista, että kyseessä ei olisikaan sanomalehden juttusarja, vaan Paremmille päiville -niminen lehti? Paremmille päiville oli Karkun, Kiikan, Kiikoisten, Suoniemen, Tyrvään ja Vammalan säästöpankkiväen lehti, jota julkaistiin vuosina 1953-1969.
Lehden tiedot löytyvät Fennicasta, ja sitä voi tilata lukusalikäyttöön Kansalliskirjastossa
https://finna.fi
Maija Myllykankaan artikkeli "Vallankumousrunoilija Virtanen, Kälviän asema" on julkaistu Keskipohjanmaa-lehdessä 1.5.1999 sivulla 15. Lehden mikrofilmikopion voi tilata kaukolainaksi oman kirjaston kautta.
Voisikohan tämä olla runo jota on kysytty aiemminkin : Pilvet tummina, kaihokkaina kulkevat Pitkänäperjantaina, vuotavat viljalta kyyneleitä, itkien Jeesusta, itkien meitä... Runon voi lukea Kansalliskirjaston digitoiduista aineistoista, esimerkiksi Rauhan Sanomat -lehdestä vuodelta 1906:
http://digi.kansalliskirjasto...age=1%20. Runon tekijästä ei ole tietoa.
Voit katsoa elokuvia esim. sivuista:
Yle: http://areena.yle.fi/tv/sarjat-ja-elokuvat/elokuvat
Nelonen: http://www.ruutu.fi/leffat
Esim.Netflix tarjoaa ilmainen tutustumiskuukaden, mutta sitten katsominen muuttuu maksulliseksi. Kannattaa huolellisesti tutusta käyttöehtoihin ja miten palvelua pystyy lopettamaan ilmaisen kuukauden jälkeen jos et aio tulevaisuudessa ostaa sitä.
https://www.netflix.com/?locale=fi-FI
Netistä löytyy myös ilmaisia elokuvia eri sivustoista. Nämä ovat usein lain vastaisia sivustoja eikä niitä saisi käyttää.
Tämä sivun kerää erilaiset ilmaiset elokuva-linkit netistä yhteen sivuun. http://moviesfoundonline.net/info/ . Myös tässäkin tapauksessa kannattaa ottaa selvää onko elokuvan katsominen laillista tai ei ennen kuin...
Uralilaisten kielten puhumisalueista löytyy kartta osoitteesta http://commons.wikimedia.org/wiki/File:Uralilaiset_kielet_muokattu.png. Wikipedian artikkelista osoitteesta http://fi.wikipedia.org/wiki/Uralilaiset_kielet löytyy paljon karttaan liittyvää tietoa, ja sen sisarprojektista Wikimedia Commonsista osoitteesta http://commons.wikimedia.org/wiki/Category:Uralic_languages löytyy lukuisia sukukieliä tarkemmin kuvaavia karttoja.
Kirjoistakin löytyy toki vastaavia karttoja. Sellainen on esimerkiksi Angela Marcantonion teoksessa ”The Uralic language family : facts, myths and statistics” (Blackwell Publishing, 2002). Teoksessa Murros : suomalais-ugrilaiset kielet ja kulttuurit globalisaation paineissa (Helsingin yliopiston suomalais-...
Jos kysyjä etsii Pentti Vilppulan tangoa vuodelta 1968 (Hymysävel), ainoa paikka saada sen nuotti käsiin taitaa olla Jazz Pop Arkisto, jonka kokoelmissa sellainen näyttää olevan. Kannattaa laittaa sähköpostia info@jazzpoparkisto.net tai soittaa 09-7570040.
Heikki Poroila
Tikkurilan kirjasto
Kallion ja Rikhardinkadun kirjastoista löytyy helppolukuisia lastenkirjoja englanniksi ja ranskankielisiäkin jonkin verran. Pasilan kirjaston kokoelmat ovat edellisiä suuremmat.
Sopivaa luettavaa voi etsiä esimerkiksi HelMet-haulla asiasanalla helppolukuiset kirjat ja tekemällä tarvittavat aineisto-, kokoelma-, kieli- ja sijaintirajaukset.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/home?lang=fin&suite=cobalt&advancedSea…
Tässä esimerkkinä hakutulos Rikhardinkadun kirjaston helppolukuisista englanninkielisistä lastenkirjoista: http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__S%28helppolukuiset%20kirjat%…
Jos jättää sijaintirajauksen tekemättä, laajenee hakutulos huomattavasti. Esimerkiksi J'aime lire -sarjan kirjoja löytyy eri kirjastoista. Niitä...
Eeva-Liisa Mannerin runoja on käännetty saksaksi. SKS:n käännöstietokanta osoitteessa http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/ kertoo, että Mannerin runoja on ilmestynyt saksaksi nimellä ”Die Welt ist eine Dichtung meiner Sinne” (Heiderhoff, 1996). Kääntäjät ovat Stefan Moster ja Ingrid Schellbach-Kopra.
Mannerin runoja lienee saksaksi myös ainakin seuraavissa kokoelmissa:
Deutsche Universitätszeitung 10/1958 (Druck.- u. Verlagsges., 1958)
Finnische Gedichte (1990)
Finnische Lyrik aus hundert Jahren (Merlin, 1985)
Gedichte aus Finnland (Zwischen den Zeilen, 2001)
Guten Morgen Vauo (Europäische Verlagsanstalt, 1962)
In Geist und Zeit 2/1960 (Progress-Verlag, 1960)
Irdene Schale (1990)
Junge Lyrik Finnlands (Eremiten, 1958)
Lasimaalaus :...
Ilmestymisvuoden mukaisessa järjestyksessä oleva kirjasta löytyy Wikipediasta osoitteesta http://fi.wikipedia.org/wiki/Camilla_L%C3%A4ckberg. ”Mantelintuoksua lumimyrskyssä” tosin ei kuulu Erica Falckista kertovaan sarjaan.
Syöttölaitteellinen kaksipuoleinen skannaus onnistuu ainakin Pasilan kirjastossa kopiokoneella. Paperit voi skannata muistitikulle tai lähettää sähköpostiin. Koska kirjastojen kopiokonemallit ja säädöt vaihtelevat, en pysty sanomaan, missä muissa kirjastoissa kaksipuoleinen skannaus onnistuu kopiokoneella. Sitä ei ole eritelty osoitteesta http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut löytyviin usein kysyttyihin palveluihin, joten ainoa keino selvittää asia lienee kysyminen suoraan jostakin tietystä kirjastosta.
Väestörekisterikeskuksen nimipalvelu osoitteessa http://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/ kertoo, että ”Tiirikainen” on sukunimenä 379 henkilöllä, joista 366 asuu Suomessa. Nimen kantajista 186 on miehiä ja 193. Kaikkiaan nimi on ollut 885 henkilöllä, jos kuolleet ja nimensä vaihtaneet lasketaan mukaan.
Kirjasto 10:n sivuilla osoitteessa http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kirjasto_10/Palvelut kerrotaan, että soittimia voi lainata kirjastokortilla mutta vain kirjaston soittohuoneeseen ja studioon. Kotiin asti niitä ei siis saa viedä. Valikoimista löytyy myös basso.
