Voisivatko klassikot Michael Enden Tarina vailla loppua tai C.S. Lewis'in Narnia -sarja sopia? Niissä ei ole yhtä synkkiä ja pelottavia käänteitä kuin mainitsemissasi. Tästä vastauksesta löytyy lista suomalaisesta nuorten ja nuorten aikuisten fantasiasta, https://www.kirjastot.fi/kysy/mita-nuorten-ja-nuorten-aikuisten. Niistäkin moni voi olla liian pelottava, mutta Timo Parvelan Tuliterä, Teira, Louhi eli Sammon vartijat -sarja voisi ehkä olla kiinnostava. Myös Erin Hunterin Soturikissat voisi olla hyvä, se on suosittu sarja. Mytologia kaikkineen voisi olla kiinnostavaa ja aika turvallista luettavaa, tässä hakutulos sanalla mytologia https://outi.finna.fi/Search/Results?lookfor=mytologia&type=AllFields.
Vasenkätisyydestä on vain vähän tutkittua tietoa, eivätkä kaikki vasenkätisetkään ole umpivasureita vaan itse asiassa molempikätisiä. Vasenkätisyys on useamman geenin ja muun tekijän summa, esim. sikiökehityksen ja synnytyksen aikaiset tapahtumat voivat vaikuttaa tähän. (Lähde: Helsingin Sanomat 21.3.2016, haastateltavana Helsingin yliopiston neurotieteen tutkimuskeskuksen johtaja, professori Eero Castren)
https://www.hs.fi/tiede/art-2000002891953.html
Varsinaista syytä vasenkätisten vähyyteen ei löytynyt.
Ruokaan liittyviä tai ruokanimisiä dekkareita löytyy, mutta useimmista ei ole noin montaa kappaletta kirjaston kokoelmissa. Murha a la carte -novellikokoelma, Simmel Ei aina kaviaaria, Angel Marokkolainen makeinen, Lyons Kuolema korjaa kokit, Durling Vanha juusto sopisivat muuten, mutta niitä ei löydy kymmentä kappaletta.
Donna Leon ja Outi Pakkanen ovat kirjailijoita, joiden dekkareissa ruoka esiintyy niin näkyvässä roolissa, että Pakkasen teosten pohjalta on koottu resepteja kirjaan Porosta parmesaaniin – Anna Laineen keittokirja ja Donna Leonin ruokakuvauksia on käsitelty Makupaloja Venetsiasta Guido Brunettiin tapaan. Sekä Pakkasen että Leonin teoksia löytyy useita kokoelmista noin monena kappaleena. Georges Simenonin...
Kesällä hirvet keräävät vararavintoa ja syövät miltei koko ajan. Ne lepäävät ja märehtivät välillä ja jatkavat taas syömistään.
Alkukesällä ravintoa saa parhaiten rantakasveista, myöhemmin peltojen laidoilta ja sekametsistä.
Talvella hirvet liikkuvat mahdollisimman vähän säästääkseen energiankulutusta. Silloin hirvet kerääntyvät laumoihin ja
lepäilevät suojaisissa taimikoissa.
Lähteet:
https://www.riistakolmiot.fi/animal/hirvi-alces-alces/
Heikki Willamo: Hirven klaani (Otava, 2005)
En löytänyt suoraa vastausta kysymykseesi. Kävin läpi yleisimpiä seksikirjoja, eikä niissä edes mainittu autocunnilingusta. Naisten itsetyydystapoja ja orgasminsaatikeinoja on kyllä tutkittu, mutta autocunnilingusta ei mainittu niissäkään. Ehkäpä se on hyvin marginaalinen ilmiö akrobaattisuudessaan.
Väestöliitosta https://www.vaestoliitto.fi/ voi kysellä lisätietoja. Siellä tehdään myös seksitutkimuksia.
Lähde:
Kari Heusala: Naisen orgasmi (Like, 2008)
Ekirjaston toimittaja vastaa näin: Mikäli teos on jo jollain palvelimella, ja se on vapaasti käytettävissä, se voidaan linkittää eKirjastoon.
Mikäli teos ei ole millään palvelimella, niin periaatteessa se voitaisiin viedä Digiin (https://digi.kirjastot.fi) ja sieltä sitten linkittää eKirjastoon. Tämä on kuitenkin vähän sellainen "paikkausratkaisu", koska tällaisille vapaasti käytettäville teoksille ei ole olemassa mitään yhteistä.
Selkein ratkaisu voisi siis olla se, että teos tulee välittäjän kautta eli että tekijät tarjoavat teoksen Ellibsin ja Biblion kautta tarjottavaksi. Varsinkin, jos teoksen käyttöön liittyy jotain rajoituksia, niin silloin erityisesti Ellibsin ja Biblion kautta.
Lapset eivät automaattisesti peri vanhempiensa velkoja. Vainajan velat täytyy kuitenkin maksaa ensin kuolinpesän varoista, ennen kuin pesän varoja jaetaan kuolinpesän osakkaille. Jos velkaa on enemmän kuin kuolinpesässä on varoja, on pesä ylivelkainen. Tällöin pesä täytyy luovuttaa pesänselvittäjälle tai kokurssiin, jos osakkaat haluavat välttyä velkavastuulta. Perintöoikeudessa on kuitenkin poikkeuksia ja siirtymäsäännöksiä, joten jokaisen kuolinpesän tilanne on erilainen ja asia kannattaa tarkistaa lakiasiantuntijalta.
Lähde:
Juha Koponen: Kuolinpesän osakkaan opas (Veronmaksajat, 2019)
Laulun nimi on "Tuuti äidin lasta" tai "Tuuti, tuuti äidin lasta". Sen on säveltänyt Juhani Pohjanmies ja sanoittanut Simo Korpela. Laulu alkaa: "Tuuti, tuuti äidin lasta, alkutie on sulla vasta." Säkeistöjä on neljä.
Laulu sisältyy moneen nuottijulkaisuun, esimerkiksi nuotteihin "Aa tuuti lasta : unilauluja lapsille" (Tammi, 2009, mukana myös cd-levy, jolla laulut laulaa Niina Bell) ja Pohjanmies, Juhani: "Kootut lastenlaulut" (Gummerus, 1945). Ainakin näissä nuoteissa ovat myös laulun sanat, kaikki neljä säkeistöä. Esimerkiksi nuotissa "Vauvakulta : laulukirja vauvaperheille" on vain ensimmäinen säkeistö. Mainittakoon vielä, että joissakin nuoteissa laulun sanoittajaksi on merkitty virheellisesti Juhani Pohjanmies tai että laulun...
Valitettavasti emme tunnistaneet tätä kirjaa. Ilmeisesti kyseessä voisi olla lasten tai nuorten kirja, koska äiti on lukenut sitä ääneen. Ottolapsia on usein Anni Swanin kirjoissa, mutta tällaista juonta ei niistä löyty. Tutkiskelin tyttökirjoja Kirjasammosta (https://www.kirjasampo.fi) ja kirjaston hyllyistä, mutta en löytänyt. Ehkä joku lukijoistamme tunnistaa?
Kokeile hakea sanoilla todellisuuspohjaiset teokset, elämäkertaromaanit tai autofiktio. Rajaa sen jälkeen kohdasta genre nuortenkirjallisuus.
Voit tehdä muita rajauksia mielesi mukaan, esim. aineisto, kieli jne. Huomaa kuitenkin, että mitä enemmän teet rajauksia, sitä pienemmäksi hakutulos muodostuu.
Laulu löytyy cd-levyltä Stenhammar, Wilhelm: Sånger (Musica Sveciae MSCD623, 1989). Sen esittävät Håkan Hagegård (baritoni) ja Thomas Schuback (piano). Tämä cd-levy on lainattavissa Tikkurilan musiikkivarastosta.
WSOY on julkaissut Sophie Kinsellan Himoshoppaaja-sarjaa suomeksi. Tämän syksyn kirjakatalogissa Christmas Shopaholic-kirjaa ei vielä ole, joten täksi jouluksi ei näyttäisi olevan tulossa.
Kannattaa tiedustella suoraan kustantamosta: https://www.wsoy.fi/yhteystiedot
Kyllä voi. Vanamo-kirjastoista, eli Hattulan, Hämeenlinnan ja Janakkalan alueen kirjastoista lainattua aineistoa voi palauttaa kaikkiin alueen kirjastoihin.
Tarkoitatko Pyhäjokiseutu-nimistä lehteä? Tämä lehti on luettavissa verkkolehtenä Helsingin kaupunginkirjaston kirjastojen tietokoneilla ja langattomassa verkossa ePress-palvelussa. Palvelun lehdet ovat luettavissa kahden vuoden ajalta. Lisää tietoa Helmetin sivuilta:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Lehdet/Kirjaudu_elehtipalveluihin(25232)
Mekään emme onnistuneet selvittämään mistä sarjasta voisi olla kyse. Selasimme lehdistä vanhoja tv-tietoja vuosilta 1998 ja 1999, jolloin Karvista esitettiin TV2:ssa. Lähimmäksi kuvaustasi osui yhdysvaltalainen Ipanat (Rugrats), mutta siinä ei puhuta ranskaa eikä se sijoitu koulumaailmaan.
Yksi mahdollinen sarja voisi olla huippusuosittuun sarjakuvaan perustuva Titeuf, josta tehtiin tv-sarja aivan 2000-luvun alussa. Sarja on sveitsiläinen ja sen tapahtumissa liikutaan myös koulumaailmassa.
http://sarjakuvat.eurocomics.info/titeuf.html
Kyllä, myöhästymismaksut alkavat kertyä heti eräpäivän jälkeisenä päivänä. Ja lainat rekisteröityvät palautuneiksi saman tien, kun ne on palauttanut. Lisää tietoa maksuista Keravan kirjaston sivuilta:
https://www.kerava.fi/palvelut/kirjastokulttuuri-ja-museot/kirjasto/lainaaminen-ja-maksut/maksut
Jos asiasta on epäselvyyttä, kannattaa ottaa yhteyttä suoraan Keravan kirjastoon:
https://www.kerava.fi/yhteystiedot/palveluiden-j%C3%A4rjest%C3%A4j%C3%A4t-ja-tuottajat/kirjasto
Undecylenoyl Phenylalanine on suomeksi undekylenoyylifenyylialaniini. Se on eräänlainen rasvaliukoinen ihonvähentäjä, joka on tehty luonnollisista aminohapoista. Estää ihosoluja tuottamasta melaniinipigmenttejä.
http://fi.hzlzchem.com/cosmetic-ingredients/skin-whitening-and-lightening/undecylenoyl-phenylalanine.html
Ikävä kyllä laulun nuotteja ei löytynyt kirjastojen kokoelmista, ei edes Kansalliskirjaston kokoelmista. Tämä viittaa siihen, että laulun nuotteja ei ole julkaistu virallisesti.
Hain nuotteja Kansalliskirjaston Finna-hakupalvelulla sekä kaikkien Suomen kirjastojen Frank-monihaulla:
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
https://monihaku.kirjastot.fi/fi/
