Välitimme kysymyksesi eteenpäin, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle. Ehkäpä joku kollega jossakin päin Suomea muistaisi etsimäsi laulun! Palaamme asiaan mikäli vain saamme sieltä vastauksen. Vai muistaisikohan joku palvelumme seuraajista kyseistä laulua?
Kyllä se on mahdollista. Voit tilata Vanamo-kirjastojen väliaikaisen kirjastokortin. Lähetä sähköpostia osoitteeseen kirjasto@hameenlinna.fi. Kerro nimesi ja puhelinumerosi. Kortin numerolla ja tunnusluvulla pääset käyttämään kaikkia kirjaston tarjoamia sähköisiä palveluja.
Kirjastojen asiakkuus ei edellytä sitä, että asuu samalla paikkakunnalla. Yleensä pitää kuitenkin olla osoite Suomessa.
Poikkeustilanteen jälkeen saat Vanamo-kirjastojen kortin, jos pääset käymään jossain kirjaston toimipisteessä.
https://www.vanamokirjastot.fi/fi/news/tilaa-v%C3%A4liaikainen-kirjastokortti
https://www.vanamokirjastot.fi/asiakkaana-kirjastossa?refId=Udn2uQ&culture=fi
Hei,
Suomennos menee näin:
Katkonaisesti hän tajusi Bradyn lauseiden ydinkohdat ja täydensi ne alitajunnastaan, aivan samoin kuin kellon lyömisen erottaa vasta puolivälistä, ensimmäisten laskemattomien lyöntien viipyessä vain rytminä mielessä.
Ystävällisin terveisin,
Porin kirjaston tietopalvelu
Suomen elokuva-arkiston julkaisema Suomen kansallisfilmografia on ilmestynyt kymmenosaisena kirjasarjana. Sarjaan on tallennettu suomalaiset, kokoillan elokuvat vuodesta 1907 alkaen. Osassa 9 on tiedot vuosina 1981-1985 ilmestyneistä elokuvista ja osassa 10 vuodet 1986-1990.
Elonet https://elonet.finna.fi/Content/filmography kirjasto(at)kavi.fi
Yleisradion televisiosarjoista voi tiedustella Yleisradiosta https://asiakaspalvelu.yle.fi/s/?language=fi
Elävä arkisto 1980-luvulla https://yle.fi/aihe/kategoria/elava-arkisto/1980-luvun-ilmioita
Oulun elokuvakeskukseen kannattaa myös olla yhteydessä https://www.oulunelokuvakeskus.fi/oek/kirjasto .
Kiinnostavia ovat Täällä Pohjantähden alla, ykkösosa erityisesti, Panu Rajalan Senaatin ratsumies ja sen jatko-osat sopisivat, Paavo Rintalan Viapori 1906 ajoittuu suoraan kuohuvaan vuoteen. Naisnäkökulmaa tarjoaa Eila Pennanen Koreuden tähden -romaanissaan, joka ajoittuu vuosiin 1904-1906. Tapani Tolosen Sokeisto käsittelee vuotta 1905 ja luokkienvälistä rakkaustarinaa. Arvid Järnefeltin Isänmaa (sijoittuu 1800-luvun loppuun) ja Minna Canthin oikeastaan koko tuotanto käsittelevät yhteiskunnallisia asioita.
Häkkinen avaa samaisessa Tiede-lehden jutussaan verbiä seuraavasti:
Lumikissa on epätarkka käännös rinnekoneen englanninkielisestä nimityksestä snowcat, jossa cat ei tarkoita kissaa vaan on typiste telaketjutraktoria merkitsevästä sanasta caterpillar.
Englannin caterpillar on merkinnyt alun perin perhosen tai koin toukkaa, ennen kuin siitä tuli ryömimällä liikkuvan työkoneen nimitys. Toukkaa tarkoittava caterpillar juontuu puolestaan muinaisranskan sanasta chatepelose, joka tarkoittaa sananmukaisesti karvaista kissaa.
Kissata-verbi liittyy siis rinnekoneella tehtäviin töihin.
Hoksottimet-sana tulee verbistä hoksata (huomata, äkätä, keksiä), joka on lainaa ruotsista. Se on mahdollisesti peräisin muinaisruotsin verbistä hoxa (hugsa, hågsa – esim. harkita, tarkkailla ) tai suomenruotsin murteellisesta verbistä håkksa. Hoksata-verbistä muodostetussa yleensä monikollisessa hoksottimet-substantiivissa on leikillinen sävy.
Hoksata-sanaa on suomen kirjakielessä käytetty käytetty jo 1700-luvun lopulla (Kristfrid Gananderin satukokoelma, 1784).
Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja (2004)
http://www.saob.se/artikel/?seek=HUGSA
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/
http://kaino.kotus.fi/sms/?p=main
Nykysuomen sanakirja 1 (1980)
Pasilan kirjasto säilyttää Apu-lehden pysyvästi. Lehden numerot alkuvuodelta 2019 ovat luettavissa Pasilan kirjastossa. Lehtiä ei saa kotilainaan.
Sähköisenä vanhoja Apu-lehden vuosikertoja ei ole luettavissa. eMagzissa on numerot menneen vuoden ajalta.
https://www.helmet.fi/fi-FI
https://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto
Tässä muutama aihetta hieman eri näkökulmista tarkasteleva tiedeartikkeli:
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC2527715/
https://www.researchgate.net/publication/299599996_The_Rationality_of_a_Social_Animal
https://link.springer.com/article/10.1007%2FBF00143286
Känni-sanaa on käytetty merkityksessä 'humalatila' vasta 1800-luvun loppupuolelta lähtien ja kirjakieleemme se on tullut vasta 1900-luvulla, joten on hyvin mahdollista, että sukunimellä Känninen ei varsinaisesti ole tekemistä humalan kanssa. Känni humalan synonyyminä on todennäköisesti lainaa ruotsin sanasta känning, joka alun perin merkitsee tuntoa, tunnetta tai tuntemusta, mutta jolla on myös merkitys 'lievä humala, hutikka'.
Kännille löytyy kielestämme myös humalaa vanhempi merkitys - sekin, tosin, tavallaan (väki)juomiin liittyvä: Lönnrotin Suomalais-ruotsalaisen sanakirjan mukaan känni on 'yksi- tai kaksikorvainen puutuoppi'. Sille läheistä sukua oleva kännikkä taas on 'pullomainen savi- tai kiviastia'. Tämän kännin...
Sukulaisten lisäksi ikäihmisiä voi digitalisoinnin ongelmissa auttaa myös esimerkiksi kirjastojen digiapu, jolloin apua tai opastusta antavat esimerkiksi alan opiskelijat tai järjestöjen vapaaehtoiset. Apua tarjoavat myös monet kuntien ja järjestöjen hankkeet. Toivottavasti tieto näistä mahdollisuuksista tavoittaa mahdollisimman monet iäkkäät, vaikka nyt korona-aikana tämäkin toiminta on katkolla.
Testamentin voi edelleen kirjoittaa myös käsin.
Dikt juontuu saksan kielen sanasta Dicht, -en, joka tarkoittaa runoa, yksittäistä teosta. Poesi puolestaan polveutuu muinaiskreikan sanasta poiéō, jolla tarkoitetaan runoutta lajina. Poiéō voidaan kääntää esimerkiksi "minä luon" tai "minä teen", se on siis ikään kuin runouden tekemistä – antiikissa runot olivat ennen kaikkea esittävää taidetta.
Myös muissa kielissä, joilla on selviä germaanisia vaikutteita, runo ja runous ovat erillistä sanaperimää, esim. norjaksi dikt – poesi, tanskaksi digt – poesi. Kuitenkin runoudesta käytetään myös "kansanomaisempaa" termiä, runotaide: Dichtkunst (saksa), diktkonst (ruotsi, norja) digtekunst (tanska).
https://...
Laktoosi eli maitosokeri erotetaan maidosta kromatografisesti. Tällöin laktoosimolekyylit eristetään muusta aineesta ja lopputuloksena on täysin laktoositon tuote. Kromatografia on monimutkainen ja pitkä prosessi, mistä syystä laktoosittomat maitotuotteet ovat usein kalliimpia kuin ne, joista ei ole käsitelty laktoosia pois.
Kromatografisessa menetelmässä maitoon ei lisätä mitään vaarallisia kemikaaleja, vaikka kemiallisesta prosessista onkin kyse. Menetelmä perustuu siihen, että eri molekyylit ovat kooltaan, koostumukseltaan ja massaltaan erilaisia, ja näin ollen niitä voidaan erottaa toisistaan kemiallisin apuvälinein. Lisää kromatografisista menetelmistä: http://www.solunetti.fi/fi/solubiologia/kromatografia/
HYLA-...
Kyse on varmaankin nostalgiasta, jonka Kielitoimiston sanakirja määrittelee menneen ikävöinniksi, kaihoksi ja haikeudeksi:
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/nostalgia
Nostalgiaan liittyy kokemus siitä, että menneeseen ei voi palata, ja se vaikuttaa mieleemme ja kokemukseemme menneestä. Ylen oppiminen-sivustolla on artikkeli aiheesta:
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2013/02/13/oudot-tunteet-nostalgia
Joissakin suomen murteissa, ainakin Etelä-Pohjanmaan ja joillakin alueilla lounaismurteissa, sanasta latva käytetään muotoa larva. Muotoa käytetään esim. kansanlaulussa, jossa lauletaan "Tuuli se taivutti koivun larvan". Sana voi myös merkitä takamaata rintamaan vastakohtana. Aiheesta on kirjoitettu kielenhuollon tiedotuslehdessä Kielikellossa (2/2016)
https://www.kielikello.fi/-/tuuli-se-taivutti-koivun-larvan-latva-suomen-murteissa
Larvamaa olisi siis esim. kotitalosta lähimaita kauempana oleva maa-alue.
Aiheen mukaan voi lehtiartikkeleita yrittää jäljittää Finna-hakupalvelun avulla. Erinomaisia Suomen ensimmäiseen naisten työpalvelukeskukseen liittyviä tiedonlähteitä ovat myös kirjat Työtytöt : naisten vapaaehtoinen työpalvelu 1941-1945 (Edita, 1997) ja Sinikka Paavilaisen Työtytöt : tytöt isänmaan palveluksessa (Minerva, 2010) lähdeluetteloineen.
Aamulehti julkaisi Pirkkalan työpalvelukeskusta käsittelevän kirjoituksen 'Maamme ensimmäinen naisten työpalvelukeskus on aloittanut toimintansa Pirkkalassa : työtyttöjen touhuja seuraamassa' sunnuntaina 16. helmikuuta 1941 (s. 5). Kotilieden numero 6/1941 sisältää työpalvelukeskuksen toimintaa esittelevän Armi Hallstén-Kallian artikkelin 'Olemme palvelutyttöjen luona' (s. 180-181, 194)....
Vähän vastaavaan kysymykseen on jo vastattu Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa: https://www.kirjastot.fi/kysy/kuinka-korkealle-linnut-voivat-lentaa. Mitä pikkuluntujen lentokorkeuteen tulee, niin erään tutkimuksen (https://onlinelibrary.wiley.com/doi/abs/10.1111/jav.01821) mukaan esimerkiksi pikkulepinkäinen ja rastaskerttunen voivat muuttomatkoillaan lentää lähes neljän kilometrin korkeudessa.
Esimerkiksi Kaupan liiton ja Postin tekemiä tutkimuksia aiheesta löydät alla olevista linkeistä.
https://kauppa.fi/palvelut-ja-tietopankki/tutkimukset-ja-tilastot/
https://www.postnord.fi/tietoa-postnordista/ajankohtaista/tutkimukset
https://www.posti.fi/fi/yrityksille/vinkit-ja-caset/verkkokauppa/suuri-verkkokauppa-tutkimus-julki-ala-kasvaa-ja-monipuolistuu-mutta
https://www.ficom.fi/ict-ala/tilastot/kuluttajien-verkkokauppa#Verkkokauppa%20Suomessa
https://www.paytrail.com/blog/verkkokauppa-suomessa-2019-raportti-nyt-julki
https://www.tivi.fi/uutiset/verkkokauppa-kasvussa-suomessa-enemmisto-suosii-kuitenkin-kivijalkaa/87872089-0412-4442-8f5c-eb32d3fadf47
Kannattaa myös tutkia opinäytetöitä ja niiden lähdeluetteloita....
Välitimme kysymyksesi eteenpäin, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle. Ehkä joku kollega jossakin päin Suomea muistaisi kyseisen laulun/runon! Ilmoitamme, mikäli vain saamme sieltä vastauksen. Vai muistaisikohan joku palvelumme seuraajista?
Välitimme kysymyksesi Kuusamon kirjastolle ja siellä asiaa selviteltiin tarkemmin:
"Koillismaan Osuuskaupasta vastattiin että v. 1946 osuuskaupan toimintakertomuksessa kerrotaan, että tarveaineiden puute on vaikeuttanut suuresti rakennustöitä. Hotelliravintolaan ei ole ennätetty saada ovia ja ikkunoita, joten varmaan 1947 Hotelli-Ravintola Koillispohja avattiin. Valitettavasti vuoden 1947 toimintakertomusta ei ole luettavissa.
Koillispohjan toiminta päättyi 1993.
Kiuta-Baarista on keskusteltu Vanhaa Kuusamoa –facebook-ryhmässä ja sen verran noista kommenteista sain selvää, että se on ollut ainakin vuodesta 1956 lähtien 70-luvulle. On ilmeisesti sijainnut neljässä paikassa Kitkantiellä"
