Tunnetuimpana suomalaisena sotaromaanien kirjoittajana voitaneen itseoikeutetusti pitää Väinö Linnaa (Tuntematon sotilas, Täällä Pohjantähden alla).
Muita tunnetuimpia tai ainakin useimmiten esiin nostettuja kirjailijoita ovat esimerkiksi J. L. Runeberg (Vänrikki Stoolin tarinoita), Veijo Meri (Manillaköysi), Yrjö Jylhä (Kiirastuli), Erkki Palolampi (Kollaa kestää), Olavi Paavolainen (Synkkä yksinpuhelu), Paavo Rintala (Sissiluutnantti, Sotilaiden äänet), Samuli Paronen (Kuolismaantie), Pentti Haanpää (Yhdeksän miehen saappaat), Eino Hosia (Tuliholvin alla), Esa Anttala (Päämajan kaukopartio ja muut kaukopartioteokset), Reino Lehväslaiho (Panssarisotaa 1941-1944) ja Antti Tuuri (Talvisota, Rukajärven tiellä).
Lähteet:
https://www....
Valitettavasti en onnistunut löytämään tätä puhetta kokonaan sähköisessä muodossa. Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö ETYJ:n sivuilta löytyy muista ETY-kokouksessa pidettyjä puheita, mutta ei d'Estaingin (https://www.osce.org/resources). Vie-publique.fr-sivustolla puolestaan on julkaistu monia d'Estaingin muissa yhteyksissä pitämiä puheita, mutta ei juuri tätä (https://www.vie-publique.fr/).
Wienin kongressia käsittelevä kohta on kuitenkin lainattu englanniksi Nicolas Badalassin ja Sarah B. Snyderin toimittamaan teokseen The CSCE and the End of the Cold War : Diplomacy, Societies and Human Rights, 1972-1990. Googlen Kirjat-palvelussa pääsee lukemaan kyseisen kohdan: https://books.google.fi/books?id=FuFZDwAAQBAJ&pg=PA76&...
Yle uutisoi vuonna 2018, että Ruotsin yliopisto- ja korkeakouluneuvosto tiukensi ulkomaalaisten lukiotodistusten pisteytysjärjestelmää ruotsalaisiin verrattuna puolitoista vuotta ennen uutisen julkistamista, koska suomalaiset ja muut ulkomaalaiset opiskelijat ajoivat ruotsalaisten edelle yliopiston sisäänpääsypisteissä. Tässä linkki uutiseen:
https://yle.fi/uutiset/3-10273118
Sveriges Radio Finska -radiokanavan nettisivuilla kerrottiin vuonna 2017, että lääketiedettä pääsi opiskelemaan aikaisempaa harvempi suomalainen. Uutisessa haastateltiin suomalaisopiskelijaa, joka jäi varasijalle lukion päättötodistuksen keskiarvolla 9,5, ja jonka ylioppilaskirjoitusten arvosanoista otettiin huomioon kolme L:ää ja kaksi E:tä....
Kyllä Seitti-kortti käy edelleen. Jos korttia ei ole käytetty useisiin vuosiin, on asiakastiedot voitu siivota pois rekisteristä. Silloin tiedot pitää viedä sinne takaisin. Voit käydä kirjastossa tarkistamassa, että kortti on yhä aktiivinen ja yhteystiedot ajan tasalla. Ota varmuuden vuoksi kuvallinen henkilöllisyystodistus mukaan (esimerkiksi ajokortti).
Helsingin kaupunkiympäristön toimialan puistosivuston mukaan, ks. https://vihreatsylit.fi/katajanokan-historiaa/ Katajanokka on saari.
Katajanokan kanavaa suunniteltiin rakennettavaksi jo 1800 -luvun alussa, mutta suunnitelma toteutui vasta vuosina 1830-1840. Kanavan tarkoituksena oli yhdistää toisiinsa Pohjois- ja Etelä-Satama. Arkistojen, museoiden ja kirjastojen tietokanta Finnassa, www.finna.fi, on kanavasta useita hienoja valkokuvia.
Muutamia Katajanokasta kertovia kirjoja:
Narinkka 1989
Ollila, Kaija ja Toppari, Kirsti: Puhvelista Punatulkkuun
Halonen, Tero :Olofsborg : Katajanokan jugendlinnan vuosisata
Putkonen, Lauri: Katajanokka = Skatudden
Myllykylä, Turkka: Suomen kanavien historia
...
Täysin varmaa vastausta ei varmaankaan voi antaa, mutta muutama tapaus on tunnettu:
Bhandanta Vicitsara lausui 16 000 sivua buddhalaisista pyhistä kirjoituksista vuonna 1974. https://en.wikipedia.org/wiki/Mingun_Sayadaw
Turkkilainen Mehmed Ali Halici lausui 6666 jaetta Koraanista vuonna 1967.
Yhdysvaltalaisella Kim Peekilla oli ilmiömäinen muisti. Hänen sanottiin muistaneen lähes kaiken lukemansa, johon sisältyi lähes 12 000 kirjaa. https://fi.wikipedia.org/wiki/Kim_Peek
Lähteet: Wikipedia, Guinness : suuri ennätyskirja
Valitettavasti en onnistunut löytämään mitään luotettavaa lähdettä, joka osoittaisi yhteyden Sirkesaloon.
Samasta runosta on kysytty Helsingin kaupunginkirjaston kysy.fi -palvelussa noin 15 vuotta sitten, tällöin runo oli löydetty harrastajarunoilijoiden rakkausrunot.fi-nettipalvelusta. Runoa ei löydy enää palvelusta, eikä alkuperää toki voi anonyymin nettirunon perusteella tietääkään.
http://www.kysy.fi/kysymys/kenen-runo-lahdit-niin-hiljaa-etta-aamu-vain-kuuli-sylissaan-matkalle.
Samankaltainen muistoruno ”Lähdit niin hiljaa, vain taivas sen kuuli ja matkaan sinut saattoi lempeä tuuli.” löytyy useista korteista ja adresseista Nina Ramstadiuksen nimellä. Sirkesalo-yhteys on harmillisesti yhä mysteeri, ellei...
Louna-kirjastojen uusimpia kirjoja työhön perehdyttämisestä ovat nämä:
- Oppiminen työssä / Päivi Kupias, Raija Peltola (2019)
- Tervetuloa meille! : uuden työntekijän perehdytys / Annina Eklund (2018)
- Mentorointi 4.0 / Päivi Kupias, Matti Salo (2014)
Alla linkki hakutulokseen tietokannasta:
https://louna.finna.fi/Search/Results?sort=main_date_str+desc&limit=0&l…
Alla myös linkki hakutulokseen Finna-tietokannasta. Kirjoja on mahdollista tilata kaukolainaksi oman lähikirjaston kautta. Aiheesta on myös paljon opinnäytetöitä, joista uusimmat ovat myös vapaasti verkossa luettavissa:
https://www.finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&look…
Ruisleipää voidaan tehdä joko hapanjuureen tai hiivan avulla, vaikka perinteinen ruisleipä onkin leivottu hapanjuureen. Hiivaa voi käyttää myös hapanjuuren apuna tai lisäksi. Alla linkkejä erilaisten ruisleipien ohjeisiin (Martat, Maa- ja kotitalousnaiset, Kotikokki) :
https://www.martat.fi/reseptit/ruisleipa-ruislimppu-hapanleipa/
https://www.maajakotitalousnaiset.fi/reseptit/ruisleipa-2231
https://www.kotikokki.net/reseptit/nayta/31570/%22NOPEA%22%20RUISLEIPA/
Kaisa Melartinin ja Anu Södermanin teos Maalauksia ja runoja (1987) kuuluu vain joidenkin Suomen kirjastojen kokoelmiin.
Pääkaupunkiseudulla teos kuuluu vain Kansalliskirjaston kokoelmiin, mistä teosta ei saa kotilainaan. Tämän lisäksi teos on muutaman yliopistokirjaston kokoelmissa. Koska teosta ei saa Kansalliskirjastosta kotilainaan, voitte tehdä teoksesta kaukolainapyynnön esimerkiksi alla olevasta linkistä löytyvällä lomakkeella.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.3389257
Kyllä, Vallilan kirjastossa ja muissa Helmet-kirjastoissa on mahdollista käyttää asiakastietokoneita välttämättömissä asioissa turvallisuusohjeet huomioon ottaen. Lisää tietoa Helmet-asioinnista 30.11.- 20.12. Helmetin sivuilla:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Asiointi_He…
Toivo Kuulan laulu Yö (op33, nro 22) vuodelta 1906 Eino Leinon runoon on ruotsinkieliseltä nimeltään Natt. Runo on Nino Runebergin ruotsintama.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
https://www.musiikkikirjastot.fi/wp-content/uploads/2016/11/Kuula.pdf
Helsingin kirjastoissa ei valitettavasti ole kotiin lainattavia tietokoneita.
Alla on linkki hakutulokseen Helmet-kirjastoista nimellä Gilles Deleuze. Tuloksena on sekä hänen kirjoittamiaan teoksia että häntä käsitteleviä kirjoja. Voit halutessasi rajata hakua sivun vasemmasta reunasta esim. teoksen kielen perusteella:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__SGilles%20Deleuze__Ff%3Afac…
Jos tarvitset lisää tiedonlähteitä, löydät niitä hakupalvelu Finnan kautta. Alla on linkki hakutulokseen Finnasta, josta löytyy kirjojen lisäksi mm. opinnäytteitä ja artikkeleita:
https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=%22Gilles+Deleuze%22&type=A…
Pitkään keskinäisessä vuorovaikutuksessa olleet kieliyhteisöt ovat lainanneet sanoja ja ilmaisutapoja naapuriensa kielistä. Suomen lähimaiden kielissä (ruotsi, norja, viro, venäjä, puola ja saksa) tällaisen puolen tunnin ilmaisun ajatus on samanlainen kuin suomessa: puoli tuntia vaille seuraavaa tasatuntia.
Englannin kielen ilmaisun - half past / puoli (tuntia) jälkeen - vastine on esim. ranskan ja espanjan kielissä. Katalaanin kielessä on erikoinen rakenne: Puoli kahdeksan sanotaan "Son dos quarts de vuit", kello on kaksi varttia kahdeksaa kohti.
Kaikissa kielissä on "loogisia" ja "epäloogisia" piirteitä, kun niitä tarkastelee toisten kielten näkökulmista. Englannin kielen asema globaalissa mediassa on kuitenkin niin vahva, että...
Hei,
Bruce Springsteenin uusin cd Letter to you on saapunut kirjastoon marraskuun loppupuolella ja se on luetteloitu noin viikko sitten. Se odottaa vielä tarroitusta, joka tehdään pikimmiten. Sen jälkeen levy lähtee lainaan varausjärjestyksessä. Koska varauksia on niin paljon, levyn laina-ajaksi tulee kaksi viikkoa.
Yle Areenan sivuilla kerrotaan, että Paul Temple ja Spencerin juttu -kuunnelmassa Paul Templen vaimon Steven roolissa on Rauha Rentola:
https://areena.yle.fi/audio/1-3172099
Riikinkukko kuuluu aitokanojen heimon fasaanit-alaheimoon. Tähän alaheimoon kuuluvat riikinkukkojen lisäksi esimerkiksi tragopaanit, kanat ja fasaanit. Fasaanit-alaheimoon kuuluvat linnut ovat usein kohtalaisen suuria ja elävät maassa. Näille linnuille on myös tyypillistä sukupuolidimorfismi; koiraat ovat yleensä huomattavan paljon koristeellisempia kuin naaraat.
Tässä muutama näyttävä aitokanojen heimoon kuuluva lintu.
Argusfasaani
https://avibase.bsc-eoc.org/species.jsp?avibaseid=F9F6A725C2D1CAA9
Borneonfasaani
https://avibase.bsc-eoc.org/species.jsp?avibaseid=2CE71349C76BA2BD
Palawanintäpläfasaani
https://avibase.bsc-eoc.org/species.jsp?avibaseid=A71A69A5A8320349
Töyhtöloistofasaani
https://avibase.bsc-eoc...
Novelleista ja lyhytproosasta voisi löytyä sinulle hyviä kirjoja. Teksti on tiivistä ja kuvailee yleensä tiettyä tapahtumasarjaa. Kiinnostavia novellikokoelmia voisivat olla vaikka Tuomas Kyrön, Petri Tammisen, Rosa Liksomin ja Sinikka Nopolan novellit. Jännityskirjoista novelleja on esim.kirjoissa Joulutarinoita (Leena Lehtolainen, Liza Marklund, Henning Mankell ja muita kertojia) ja Helsinki noir (toimittanut James Thompson) , joihin on koottu useiden kirjailijoiden jännitysnovelleja, Lyhytproosaa kirjoittavat mm. Henriikka Rönkkönen (Bikinirajatapaus ja muita sinkkuelämän iloja ja Mielikuvituspoikaystävä ja muita sinkkuelämän perusasioita) ja Annie Proulx (kertomuksia Wyomingista 1-3)
Kannattaa tutustua myös kirjastojen...
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet-kirjan mukaan Hanninen on yksi niistä sukunimistä, jotka pohjautuvat kristillisen Johannes-nimen lukuisiin muunnoksiin.
Johannes oli jo keskiajalla maamme suosituimpia ristimänimiä. Siitä on kehittynyt lukematon määrä erilaisia muunnoksia, joista monet muuten hävinneet ovat säilyneet sukunimissä. Nimen alkuosan heityttyä ovat kehittyneet mm. Hanni, Hanno, Hannu, Hannikka, Hannus, Hanska, Hanski, Hantu ja Hanttu. Todennäköisesti monille näistä on ollut valmis malli saksalaisessa ja ruotsalaisessa puhuttelunimistössä. Syntyneet sukunimet perustuvat joko suoraan isännimeen tai talonnimeen, joka on perustunut isännän nimeen.
Johanneksen muunnoksista nykyisessä asutus- ja sukunimistössämme...
Tähän ei löytynyt kirjallisuudesta selkeää vastausta, joten kysyin neuvoa alan asiantuntijalta. Kapteeni Jussi Pajunen, ilmatorjuntaupseeri ja sotatieteiden tohtori kertoi seuraavaa:
"Yksiselitteistä vastausta ei ole, koska yksikkötyyppejä ei ollut vielä vakioitu. Tämä johtui osittain suuresta kalustokirjosta. Kysymyksestä ei tullut esiin se, koskeeko kysymys raskaita vai kevyitä ilmatorjuntapattereita vai molempia.
Yleispätevänä vastauksena voisi esittää sen, että ilmatorjuntapatteriin kuului yksikkötyypistä ja ajankohdasta riippuen yleensä 3-6 ilmatorjuntatykkiä. Tästä poikkeuksen teki jatkosodan lopulla kokeiltu suurpatteri, jossa oli 12 ilmatorjuntatykkiä.
Yleisenä trendinä oli se, että raskaat ilmatorjuntapatterit siirtyivät kohti...
