Kyseessä on vuosina 1978 - 1981 valmistunut 26-osainen ranskalainen animaatiosarja Olipa kerran ihminen.
Sarjasta valmistettuja DVD-tallenteita on lainattavissa kirjastoista. Tallenteiden saatavuuden Helmet-kirjastoissa voit tarkistaa Helmet-haulla: https://www.helmet.fi/fi-FI
https://www.imdb.com/title/tt0264244/?ref_=ttfc_fc_tt
https://fi.wikipedia.org/wiki/Olipa_kerran_ihminen
1. ja 3. ovat molemmat Eeva-Liisa Mannerin Tämä matka -kokoelman runosta Lapsuuden hämärästä:
"Sukanharmaa Isoisä ja hameenharmaa Isoäiti / tupakanruskeassa talossa paperinvalkeassa kaupungissa / -- "
"Avaruus korkea ja syvä kaiken yllä / Avaruus humiseva lehvästössä puun / Avaruus perhossa ja toukan puuhailussa -- "
2. on Lauri Viidan Betonimyllärin päättävästä runosta Luominen:
"Avaruus / Ikuisuus // Taivas täynnä auringoita, / meri täynnä pisaroita, / aallon alla aalto uus."
4. on Kirsi Kunnaksen runosta Metsässä, joka alun perin ilmestyi kokoelmassa Uivat saaret:
"Männyt nousevat ylväinä korkeuteen. / Tämä temppeli on, / ja temppelin kupooli humisee, / minun riemuni siellä humisee -- "
"Nisut, nasut nasulassa..." riimitteli Kirsi Kunnas saksankieliseen alkuteokseen Haustierkinder perustuvassa kuvakirjassa Eläinpienokaisia (WSOY, 1966). Alkuperäiset saksankieliset runot olivat Margarete Neumannin. Alkuperäislaitoksen tekijöistä Eläinpienokaisissa mainitaan vain kuvittaja Kurt Steinel, mikä viittaa siihen, ettei Kunnas välttämättä ole tiukasti noudattanut saksankielistä tekstiä, vaan niin sanotusti runoillut omiaan. Kun runo neljän muun Eläinpienokaisista peräisin olevan runon kanssa paria vuotta myöhemmin julkaistiin WSOY:n Aikamme aapisessa, sisällysluettelossa runot kuitenkin mainitaan suomennoksiksi, jälleen ilman mainintaa alkuperäisestä tekijästä.
https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/...
Tästä kirjasta on useita painoksia. Tätä uusinta, vuoden 2020 painosta on hakupalvelu Finnan mukaan vain Laurea-ammattikorkeakoulun Hyvinkään ja Lohjan kirjastoissa sekä Seinäjoen ammattikorkeakoulun kirjastossa. Alla linkki hakutulokseen:
https://www.finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&look…
Voit kysyä kirjaa kaukolainaan oman kirjastosi kautta. Alla linkki tietoihin Keravan kirjaston kaukopalvelusta:
https://www.kerava.fi/palvelut/kirjastokulttuuri-ja-museot/kirjasto/lai…
Kirja on verkon kautta ostettavissa, mutta ehkä kirjan uutuuden takia sitä ei näyttänyt ainakaan tällä hetkellä myytävän käytettynä.
Kun korona-rajoitukset taas hellittävät, voit tuoda Aku ankkoja kirjastojen kierrätyskärryihin ja -hyllyihin. Tällä hetkellä kierrätyskirjat on siirretty useimmissa kirjastoissa pois näkösältä, koska asioinnin turvavälejä ei voida pitää hyllyä tutkiessa.
Savonlinnan seudun murre kuuluu savolaismurteisiin ja tarkemmin ryhmään Savonlinnan seudun välimurteet. Itä-Suomen yliopiston sivuilla kerrotaan,että alueen murteista Enonkosken murre muistuttaa Pohjois-Savon murteita, kun taas Punkaharjun eteläosissa on jo kaakkoismurteiden sävyä:
http://sokl.uef.fi/aineistot/aidinkieli/murteet/savonlin.html
Kotimaisten kielten keskuksen sivuilta löytyy Suomen murrekartta:
https://www.kotus.fi/kielitieto/murteet/suomen_murteet
Olisiko kirja Ian Shinen ja Sylvia Wrobelin Thomas Hunt Morgan: Pioneer of Genetics ? Kirjaa on monena eri painoksena esim. Helsingin yliopiston kirjastossa. Helka-haku
Kirjaa löytyy myös nettikaupoista esim. Booky
Metsälässä osoitteessa Krämertintie 17 on sijainnut Metsälän valinta -niminen Keskon valintamyymälä. Helsingin Sanomien arkistoja penkoessa löytyy työpaikkailmoituksia, joissa on haettu työvoimaa Metsälän valintaan. 7.6.1967 oli avoinna kassamyyjän paikka ja 26.3.1969 etsittiin töihin kassaa ja lihapuolen myyjää. Todennäköisesti siis yritys jatkoi toimintaansa ainakin vielä 1970-luvun alkupuolella.
Helsingin Sanomat 7.6.1967
Helsingin Sanomat 26.3.1969
Tarkempia tietoja voisi kysellä Keskon omista arkistoista:
https://www.kesko.fi/asiakas/palaute/
https://www.kesko.fi/yritys/yhteystiedot/
Tätä tarinaa emme löytäneet. Piki-kirjastosta löytyy lastenkirjallisuutta Halloweenista, löytyisikö tästä hakutuloksesta tuttu teos https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/search?p_p_id=searchResult_WAR…? Kirjasammon Halloween-kirjojen joukkoa voisi myös selailla, https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/halloween.
Leikkimielisesti mainos voi kehottaa, että adoptoi pingviini. Näin tekee WWF:n (World Wildlife Fund) internetsivu englannin kielellä. Sivuston tarkoitus on kerätä rahaa pingviinien suojeluun ja tutkimukseen. https://support.wwf.org.uk/adopt-a-penguin
Vastaavia suomenkielisiä sivustoja saat esille googlaamalla (kokeile esimerkiksi sanoilla pingviinit suojelu lahjoitus). Muun muassa Greenpeace-järjestö mainitsee kohteinaan pingviinit. https://lahjoita.greenpeace.org/d/tee-kertalahjoitus-antarktis
Kirjaimellisesti et voi adoptoida pingviinejä, ja pingviini kuuluu luonnonvaraisiin eläimiin, joiden tuonti lemmikiksi on kielletty.
Ympäristöekologian dosentti Mia Rönkä Turun yliopiston biodiversiteettiyksikös...
Kaikkein äänekkäimmin ja sinnikkäimmin natsismin uhkaa vastaan lienee kampanjoinut kansallissosialistisen liikkeen pääkaupungissa Münchenissä ilmestynyt sosialidemokraattinen sanomalehti Münchener Post. Sen kirjoittajat ennakoivat jo varhain natsi-ideologiaan ja liikkeen mahdolliseen valtaanpääsyyn liittyvät vaarat. Hitler pitikin sitä yhtenä hankalimmista poliittisista vastustajistaan. Jo vuodesta 1920 aina siihen saakka kun Hitler lopetti sen toiminnan 1933 Münchener Post kampanjoi aktiivisesti ja sanoja säästelemättä Hitleriä ja kansallissosialisteja vastaan. Tässä vaiheessa monikaan ei ottanut Hitleriä niin vakavasti, että olisi pitänyt häntä ja hänen liikettään todellisena uhkana, niin kuin Münchener Post teki. Siitä syystä...
Kielitoimiston sanakirjan mukaan kantti-sanalla on useita merkityksiä: (1.) särmä, syrjä, reuna, (2). puoli, taho ja (3.) henkiset voimat, rohkeus, uskallus, itseluottamus, ”särmä”, ”rahkeet”:
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/kantti?searchMode=all
Tuo viimeinen merkitys liittyy "olla kanttia" -sanontaan. Ja hyvin se sopii myös Minna Canthiin.
Olisikohan kyseessä ehkä Adi-sedän eli Arnold Tilgmannin Pikku Halli kasvaa (Paletti, 1948)? Siinä bernhardinkoira Halli kertoo tarinansa pennusta täysikasvuiseksi.
Maanmittauslaitos on juuri julkaissut tällaisen korkeusmallinnuksen, https://www.maanmittauslaitos.fi/ajankohtaista/suomen-kattavaa-korkeusm…. Sen materiaali on avoimesti ladattavissa, https://www.maanmittauslaitos.fi/asioi-verkossa/avoimien-aineistojen-ti…
Palvelupiste Hannikainen palvelee kaupunkilaisia asuinympäristöön ja rakentamiseen liittyvissä asioissa. https://www.jyvaskyla.fi/asuminen-ja-ymparisto/palvelupiste-hannikainen
Siellä vastattiin kysymykseen näin:
Kaupungin suuraluejaossa Ruoke on tosiaan ollut osa Kypärämäki-Kortepohjan suuraluetta ennen kuntien yhdistymistä. Vuodesta 2009 eteenpäin alue on ollut suuraluejaossa osa Kuohu-Vesankaa.
Suuraluejaon lisäksi on olemassa myös muita aluejakoja (mm. kaupunginosajako), mutta esim. tilastollisessa tarkasteluissa hyödynnetään useimmin suuralue – tilastoalue – pienalue -jakoa. Näitä aluerajoja voi tutkia tarkemmin esim. kaupungin karttapalvelun kautta.
https://kartta.jkl.fi/IMS/?layers=Opaskartta&lon=Pienalueet...
Nuorimmilla koululaisilla kova juttu olivat Gösta Knutssonin Pekka Töpöhäntä -kirjat ja Astrid Lindgrenin Peppi Pitkätossu.
Varhaisnuoriso luki paljon dekkareita. Enid Blytonin kirjoja lukivat kaikki: Viisikko-sarja, Salaisuus-sarja ja Seikkailujen sarja. Etenkin Seikkailujen sarjaa (Seikkailujen saari jne) muistelevat monet aikuiset yhä edelleen, mutta sitä on huonosti saatavana.
Muita salapoliisisarjoja olivat mm. Sivar Ahlrudin Etsiväkaksoset (1. osa Punaisen bussin arvoitus, 1971) ja Alfred Hitchcock ja kolme etsivää -sarja vuodesta 1972 alkaen.
Pojat lukivat paljon myös Edgar Rice Burroughsin Tarzan-kirjoja, joista ilmestyi useita osia suomennettuina tai uusina painoksina 1970-luvun alussa.
Seikkailuista pitävät pojat lukivat myös...
Kyseessä on Maija Turusen runo Äitienpäivälaulu.
Runo sisältyy Weilin + Göösin Aapiseen (tekijät Saini Knuuttila, Hillevi Kääriäinen, Maija Turunen ja Touko Voutilainen., ensimmäinen painos 1967). Aapinen on luettavissa Kansalliskirjaston digitoimissa aineistoissa.
https://digi.kansalliskirjasto.fi/etusivu
https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1927367?page=1
Tästä voit lukea koko runon:
https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1927367?page=151
Maija Turusen äitienpäiväruno löytyy myös teoksesta Aapiskirja. Osa B, Peruskoulun 1. luokan kevätlukukauden kirja (Weilin + Göös, 1974) nimellä Laulu äidille.
https://prettylib.erikoiskirjastot.fi/snki/koko.htm
https://lastenkirjainstituutti.fi/
Jos laitteesi kerran lukee mp3-formaattia, niin silloin vika johtuu todennäköisesti viallisesta levystä. Siinä voi olla naarmuja, likaa tai jokin muu vaurio mikä estää toimimisen. Valitettavasti kirjaston aineistoa käsitellään usein huolimattomasti ja kovakouraisesti, mutta levyt ovat herkkiä häiriöille. Esim. rasvaiset sormenjäljet levyn pinnassa voivat estää toimimisen, tai yksi ainoa riittävän syvä naarmu kriittisessä kohdassa. Tämän tarkempaa vastausta on mahdotonta antaa itse levyä ja laitetta näkemättä. Myöskin soittolaitteissa on suuria eroja ja toiset laitteet ovat herkempiä levyjen virheille kuin toiset, niissä on heikompi ns. virheenkorjauskyky.
