Pirkko Arhipan dekkarit tapahtuvat ensi sijaisesti Naantalissa. Esimerkiksi "Osta aikaa Naantalista". "Tyttöjen joukossa poikien joukko tyhjä" tapahtuu Satakunnassa maaseudulla. Eva Illoisen kirjat tapahtuvat Turussa ("Perri-kirjat) tai Uudessakaupungissa.(Autokaupungin tyttö)
Lasse Raustelan "Noitakellot" tapahtuu Turussa sekä keskiajalla että 1930-luvulla.
Valitettavasti kaikki orapihlajat kukkivat, koska se on kasvin lisääntymistapa. Orapihlajia on kuitenkin monia eri lajeja ja osa niistä on vähemmän tuoksuvia. https://laji.fi/taxon/MX.38925/images
Myös orapihlajan säännöllinen leikkaus saattaa estää kukinnan joko kokonaan tai ainakin vähentää sitä. Orapihlaja tekee kukkia edellisen vuoden versoihin. https://pihallaauringontahtiin.com/puuvartisten-kasvien-leikkaaminen/
https://www.etlehti.fi/artikkeli/vapaa-aika/piha-puutarha/nain-leikkaat-orapihlaja-aidasta-kauniin
Kannattaa kysyä lisää neuvoja puutarhamyymälöistä.
Valitettavasti löytämäni sivut olivat kaikki englanninkielisiä. Tässä kuitenkin google-kääntäjän tulkinta kiinteistösijoitus sivustolta:
"Muuttuuko kiinteistön ostoprosessi Brexitin seurauksena?
Ei. Brittien, jotka ostavat kiinteistöjä Espanjassa, on edelleen noudatettava samaa ostoprosessia.
Omistan kiinteistön Espanjassa - vaikuttaako Brexit oikeuksiini asunnon omistajana?
Ei, se ei tule. Omistusoikeudet eivät ole koskaan sidoksissa asuinpaikkaan. Kaikilla Espanjan kiinteistöjen omistajilla on samat oikeudet ja velvollisuudet riippumatta siitä, mistä he ovat kotoisin.
Onko verovaikutuksia?
Kiinteistön omistamiseen ei liity verovaikutuksia. Ison-Britannian kansalaisten maksamien ulkomaisten tuloverojen osuus nousi kuitenkin 19...
Kajaanin seminaari 1900-1950 : muistojulkaisu (Valistus, 1950) löytyy Finnan mukaan 20 kirjaston kokoelmasta. Pirkanmaalla sitä on vain Tampereen yliopiston kirjastossa ja käsikirjastokappaleena Vapriikin kirjastossa, mutta kaukolainana sitä pitäisi olla mahdollista saada lainaksi oman kuntanne kirjastonne kautta.
https://www.finna.fi/Record/ekk.991494574006250#versions
Kaukopalvelutilauksen voi tehdä kirjastossa asioimalla tai PIKI-kirjastojen yhteisellä verkkolomakkeella.
Vaikuttaisi siltä, että varsinaiset alkuperäiset Delft's blauw -posliinit ovat eri asia kuin ne, joista saattaa löytää merkinnän ja leiman, joko käsinmaalatun tai painetun. Tältä sivulta löytyy arvotavaran merkit, https://www.delftsaardewerk.nl/en/recognize/marks. Delftissäkin maalattuja posliiniesineitä on erittäin paljon, koska niitä myydään turistilikkeissä. Lisäksi nimeä on käytetty sellaistenkin tuotteiden lleimoissa, joita ei ole valmistettu Delftissä. Myös käsityön tekniikoilla on merkitystä, kun Delftin sinistä posliinia arvioidaan. Kuvan voisi ehkä jakaa täällä, jossa muitakin kuvia on jaettu, https://www.delftsaardewerk.nl/en/recognize/share-your-object tai kysyä neuvoa täältä Delft's Aardewerk'istä, joka on...
Pikkuserkkujen vanhemmat ovat äidin serkkuja tai isän serkkuja. Varsinaista erillistä nimitystä heistä ei yleiskielessä ole.
Sukulaissuhteiden nimityksistä on kysytty palstalla usein. Oheisessa vastauksessa niitä on koottu yhteen:
https://www.kirjastot.fi/kysy/kuka-on-serkku-pikkuserkku-ja?language_content_entity=fi
Siellä mainituista lähteistä voi nostaa erikseen tarkasteltavaksi oheisen taulukon:
https://www.tuomas.salste.net/suku/sukulaiset.pdf
Kirja on Timo Sandbergin Jäähyväisratsastus (1994).
Lastenkirjainstituutin tietokannassa https://lastenkirjainstituutti.fi/kirjasto/onnet-tietokanta
kirjasta kerrotaan näin:
"Ystävykset Piri eli Pirita ja Sanna touhuavat kuin kotonaan Sireenin ratsastuskoululla, sillä vuosien varrella ovat ihmiset, paikat ja ennen kaikkea hevoset tulleet läheisiksi. Pirin elämään astuu yllättäen Olli, ristiriitainen ongelmakimppu, johon Piri ei oikein osaa ottaa kantaa. Pirillä on poikaystävä Suke, joka parhaillaan toipuu leikkauksesta sairaalassa. Sannan kipeimpiä kokemuksia on jäähyväisratsastus Veeralla, joka on päätetty lopettaa. Vaihtelua arkeen tuo jäyhä ja totinen Kalevi, johon Sanna suhtautuu luonteensa mukaisesti mutkattoman railakkaasti. -...
Kuvauksestanne päätellen kyseessä on ns. venäläinen helmitaulu.
Ohjeet venäläisellä helmitaululla laskemiseen löydät esimerkiksi täältä:
https://docplayer.fi/3566409-Satakunnan-insinoorit-ry-n-jasenlehti-www-…
https://www.kirjastot.fi/kysy/miksi-vanhoissa-helmitauluissa-on-osassa
https://fi.wikipedia.org/wiki/Helmitaulu
Lienne voi tarkoittaa ohutta, tasaista pilviverhoa, (ohutta) pitkänomaista pilvimuodostumaa. Suomen murteiden sanakirja mukaan lienne-sanaa käytetään myös silmän mykiön samentumasta.
Esimerkkejä sanan käytöstä ja sanan levinneisyttä murteissa voit tarkastella alla olevasta linkistä.
Nykysuomen sanakirja 2. (WSOY, 1980)
https://kaino.kotus.fi/sms/?p=article&word=lienne:1&sms_id=SMS_1de403d4…
https://kaino.kotus.fi/sms/?p=main
Mitä yleisurheiluun tulee, juoksuradan kiertäminen vastapäivään on lähtöisin antiikin olympialaisista.
Antiikin aikaan pitkät matkat juostiin edestakaisin stadionin mittaisella suoralla, joka oli yleensä 192 metriä. Suoran molempiin päihin lyötiin tolpat, jotka piti kiertää niin monta kertaa kuin juoksumatka edellytti. Juoksijat saivat kiertää tolpan vasta- tai myötäpäivään. Jos juoksijoita oli paljon, molemminpuolisesta kiertämisestä syntyi yhteentörmäyksiä ja muuta hässäkkää. Siksi päätettiin, että tolppa on kierrettävä vastapäivään, jolloin vasen jalka jää sisemmäksi. Valinta johtui todennäköisesti siitä, että suurimmalla osalla juoksijoita - kuten ihmisillä yleensä - oikea puoli on vahvempi. Silloin on vaivattomampaa...
Kotimaisen kirjallisuuden käännöksiä voit etsiä Suomen kirjallisuuden käännökset -tietokannasta. Tietokantaa ylläpitää Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/
Suomalaisen kirjallisuuden käännökset löytyvät myös Suomen kansallisbibliografiasta Fennicasta.
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/node/161
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
Jos haluat tietää, mille kielille jokin ulkomainen teos on käännetty, löydät tiedon helposti kansainvälisestä Worldcat-kirjastotietokannasta. Tulossivun vasemmassa laidassa on rajoittimet, joista näet esimerkiksi sen, millä kielillä kyseinen teon ilmestynyt.
https://www.worldcat.org/
Elokuvan teatteriversiossa Colin Farrell, Director's cut -versiossa Ethan Hawke.
https://www.imdb.com/title/tt1386703/characters/nm0268199?ref_=tt_cl_t1
https://www.imdb.com/title/tt1386703/characters/nm0000160?ref_=ttfc_fc_cl_t64
Total Recall 2012 - Collin Farrel's Piano Scene from the Director's Cut - YouTube
Kyseessä on Alfred Lord Tennysonin (1809-1892) runo Crossing the Bar (1889). Runoa ei ole suomennettu.
Voit lukea runon englanniksi alla olevasta linkistä.
https://poets.org/poem/crossing-bar
https://www.sparknotes.com/poetry/tennyson/section10/
Kysymyksen lainaus on peräisin Olaus Magnuksen pääteokseksi mainitun Pohjoismaiden kansoja ja niiden historiaa käsittelevän Historia de gentibus septentrionalibus -kirjan ruotsinkielisestä laitoksesta (Historia om de nordiska folken). Ensimmäinen latinankielinen painos Olauksen suurtyöstä on vuodelta 1555. Se jakautui 22 kirjaan ja 476 lukuun. Sitaatti on peräisin 20. kirjan ensimmäisestä luvusta.
Kokonaisuudessaan teosta ei ole suomennettu - Suomea koskevat osat kyllä. Pohjoisten kansojen historia : Suomea koskevat kuvaukset (Otava, 1973) sisältää maatamme käsittelevät tekstit Kaarlo Hirvosen kääntäminä. Kaksiosaisen Suomalaiset Pohjoisten kansojen historiassa -teoksen (Amanita, 2001) suomennoksen on laatinut käännöstyöryhmä, johon...
Hei
Vastauksen kysymykseesi löydät esimerkiksi Ruokaviraston sivuilta osoitteesta:
https://www.ruokavirasto.fi/viljelijat/elaintenpito/elainten-terveys-ja-elaintaudit/elaintautien-vastustaminen-ja-valvonta/elaintaudeista-ilmoittaminen/
Linkki avautuu hiiren oikealla näppäimellä valitsemalla "avaa linkki uuteen välilehteen". (Tämä oikeakätisen hiiren ohje) Jostakin syystä se ei avaudu normaalisti klikkaamalla.
Kysymyksen mukaisia elokuvia ja sarjoja löytyy luonnollisesti varsin paljon.
Parhaita kirjallisia lähteitä aiheeseen on Outi Heiskasen teos "Tehtävä Suomessa - Kotimaamme ulkomaisissa elokuvissa" (2008).
Aihetta sivuaa myös muun muassa Keskisuomalaisen artikkeli.
Lisäksi IMDB-verkkopalvelun laajennetussa haussa voi kohdistaa elokuvien ja tv-sarjojen haun esimerkiksi tietyn maan tai kuvauspaikan, kuten juuri Suomen mukaan.
1. Olisiko kyseessä Keijo Karjalainen? Hän on toiminut ulkoministeriössä ja kirjoittanut ontuvien vitsien käsikirjan "Puujalalla koreasti" (Ajatus 2008):
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1865017?lang=fin
Hän on kirjoittanut myös kirjan "Politiikkaa Asterixin maailmassa" (Ajatus 2006):
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1865017?lang=fin
2. Tämä olikin hankalampi kysymys, sillä ulkoministeriön entisiltä työntekijöiltä on ilmestynyt useita muistelmateoksia. Näitä on listattu ulkoministeriön sivuilla. Ehkä etsimäsi teos löytyy listalta:
https://um.fi/lahdeaineisto
Kuulutuksista ei seurakunnilla ole velvoitetta pitää kirjaa, vastattiin Töölön seurakunnan kirkkoherranvirastosta. Kannattaa ottaa ýhteyttä seurakuntaan, jonka jumalanpalveluksessa kuulutus luettiin ja kysyä heiltä, onko heillä tietoa asiasta.
