Kopioin alle Kysy kirjastonhoitajalta -arkistosta löytyvän vastauksen. Oheisista linkeistä voi lähteä selvittämään setelin arvoa. Hyvä lähde on myös uusin painos Suomen Numismaatikkoliiton julkaisemasta kirjasta Suomen rahat arviohintoineen:
Keräilijän opas : Suomen rahat arviohintoineen 2020 / toimittanut Suomen Numismaattinen Yhdistys r.y. ; artikkelit: Aki Tsupari, Antti Heinonen, Antti Vuori
L-sarjan 20€ seteleiden arvo riippuu painokoodista ja nimikirjoituksesta.
Numismaatikkoliiton sivuilta löytyy taulukko, jossa kerrotaan myös setelien kunnon vaikutus arvoon.
http://www.numismaatikko.fi/index.php/tietopankki/vaikeat-l-sarjan-eurosetelit
Numismaatikkoliitosta kannattaa kysyä myös suosituksia arviointi-ja...
Ensimmäinen ja toistaiseksi ainoa virallinen Suomen presidentin valtiovierailu Yhdysvaltoihin oli presidentti Urho Kekkosen vierailu vuonna 1961. Tämän lisäksi presidentit Kekkonen, Mauno Koivisto, Martti Ahtisaari, Tarja Halonen ja Sauli Niinistö ovat käyneet Washingtonissa työ- tai yksityisillä vierailuilla. Helsingin Sanomien artikkelista (28.8.2017) lisää tietoa:
Kekkonen on yhä omaa luokkaansa – Suomen presidentti on päässyt vain kerran viralliselle valtiovierailulle Yhdysvaltoihin - Politiikka | HS.fi
Jokaisella kirjalla on oma yksilöllinen numeronsa. Suosittua kirjaa voi olla kirjastojen kokoelmissa yhteensä satoja kappaleita ja niillä on tietenkin jokaisella oma yksilöllinen numeronsa, jotta tiedetään mikä kappale milloinkin on kyseessä.
Jos kirja jää palautuksessa rekisteröimättä, niin tietenkin on mahdollista että se päätyy hyllyyn, vaikka on rekisterin mukaan vielä asiakkaalla lainassa. Mutta tällöinkin kirja joko löytyy etsittäessä hyllystä, tai jos se menee uudestaan lainaan, niin uusi laina kumoaa aina vanhan ja kirja poistuu edellisen lainaajan tiedoista automaattisesti.
Vuoden 1943 lääkärintarkastusohjesäännön mukaan E 9 on tuberkuloosi (Tuberculosis), varmasti todettu. Aktiivi keuhkotauti (Tub.pulm.activa), paranemisen toiveita on. Aktiivisuudeltaan ja prognoosiltaan epävarmat tapaukset.
B 1 3 voisi olla B I 3, joka merkitsee pienikasvuisuutta, kääpiökasvua (Nanismus primordialis, hypophyseogenes, thyreogenes, chondrodystrophia s. achondroplasia). Pituus vähintään 148 sm, muuten kuten A II.
Lähde:
Lääkärintarkastusohjesääntö (L.T.O.): 1943. Puolustusvoimain Pääesikunta, lääkintäosasto.
Sekä oikeusasiamies että oikeuskansleri ovat läsnä eduskunnan istunnoissa, joissa käsittellään heidän kertomusta toiminnastaan.
Oikeusasiamies esittelee kertomuksen lähetekeskustelussa esim. PTK 136/2020 ja antaa keskustelun loppupuheenvuoron https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2020+6.aspx
Vuosimertomuksen ainoassa käsittelyssä oikeusasiamies myös osallistui keskusteluun, esim. https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2019+10.aspx
Oikeusasiamiehen kertomusten käsittelytietoihin ja asiakirjoihin sekä pöytäkirjoihin pääset tutustumaan tämän linkin kautta https://www.eduskunta.fi/FI/search/Sivut/Vaskiresults.aspx#Default=%7B%22k%22%3A%22oikeusasiamiehen%20AND%20kertomus%...
Hei
Kuopion kirjaston chat-palvelusta vastatiin ettei heillä valitettavasi ole ko. laitetta.
Myöskään Finna.fi-haulla ei löytynyt yhtään diakuvien digitointilaitetta kirjastoista. https://finna.fi/
Ainoa vaihtoehto lienee kääntyä kaupallisten digitoijien puoleen.
Tällaisen epärehellisyyden ja sen paljastumisen seurauksista emme löytäneet tietoa, mutta viime vuosina on uutisoitu useammastakin tapauksesta, joissa osa korkeakoulututkinnosta on paljastunut plagioiduksi.
Alla linkkejä muutamaan tapauksen esittelyyn Ylen uutisissa (16.5.2016), Savon Sanomissa (7.3.2016) ja Alma Talentin sivuilla (16.9.2019):
KHO perui vilppiin perustuneen maisterintutkinnon – ura fyysikkona tyssäsi | Yle Uutiset | yle.fi
Lakimiehen pelko: Onko Suomessa kohta valemaistereita? | Teemat | Savon Sanomat
KHO:n äänestysratkaisu: Opinnäytetyössä ilmennyt plagiointi ei antanut syytä tutkintotodistuksen peruuttamiseen - Alma Talent
Tuntomerkkien perusteella kyseessä voisi olla Hans Hornin vuonna 2006 ohjaama elokuva Open Water 2: Adrift.
Juonikuvauksen mukaan joukko nuoria aikuisia purjehtii avomerelle, jossa he hyppäävät alukselta uimaan. Kaikkien ollessa vedessä he kuitenkin havaitsevat, etteivät muistaneet laskea tikkaita ylösnousua varten, jonka jälkeen alkaa kamppailu selviämisestä.
Lisätietoja elokuvasta myös esimerkiksi englanninkieliseltä Wikipedia-sivulta.
Helsingissä toimivien askarteluliikkeiden sivuilta en vielä löytänyt papereita, mutta niiden tulo kauppoihin lienee vain ajan kysymys. Kannattaa kysellä esim. Sinellista, Hobby pointista tai Askarellista.
Scratch paperia tai Raaputuspaperia/Raapekartonkia voi ostaa esim. Heureka Shopista, Fruugo.fi, Konsta shopista, Lelukauppa Partaselta, CDON.comista sekä Allomaari.netistä
Askartelu aitta myy valmiiden kuvien paketteja. Lumikellot.fi myy valkoista tekstin piilottavaa raaputuspaperia.(salaviesteihin?)
Tietenkin myös Amazon.com ja Alibaba myyvät papereita, mutta kannattaa muistaa mahdolliset tullimaksut Euroopan ulkopuolelta.
Helsingin kaupungin suomenkieliset peruskoulut ja lukiot aloittavat lukukautensa keskiviikkona 11.8. Ruotsinkielisissä kouluissa lukukausi alkaa maanantaina 16.8. Lisää tietoa Helsingin kaupungin sivuilta:
Koulujen työ- ja loma-ajat | Helsingin kaupunki
Sopivaa runoa voisi etsiä esim. seuraavista kokoelmista, joihin on koottu isovanhemmuudesta ja lapsenlapsista kertovia runoja:
Onnellinen päivä : runoja lapsista (Gummerus, 2013)
Pää tallella : runoja ikääntyville (LK-kirjat, 2008)
Runo puhuu lapsesta (Kirjapaja, 1984)
Valitettavasti ei syntymä- tai kuolintietoja löytynyt kirjoista tai tietokannoista. Kirjasta Suomen kansallisfilmografia (osa 4, vuodet 1948-1952) ilmenee, että Trina Taipale esitti Laitakaupungin laulu -elokuvassa (1948) Railia, Hanskin tytärtä ja Prinsessa Ruusunen -elokuvassa (1949) Tähdetärtä ja sairaanhoitajaa Vain kaksi tuntia -elokuvassa (1949). Ruma Elsa -elokuvassa (1949) hänet mainitaan nimeltä näyttelijäluettelossa, mutta roolia ei ole tarkemmin nimetty.
IMDB (International Movie Database) sisältää tiedon, jonka mukaan hän löytyy omana itsenään 7-minuuttisesta Jussit on jaettu ja juhlittu -lyhytdokumentista, jolla on alaotsikko "Välähdyksiä Filmijournalistit r.y:n kunniapalkintojen jakotilaisuudesta 14.V.1948". ...
Espoo ja Helsinki käyttävät täysin eri tulostusohjelmaa. Espoo otti juuri hiljattain käyttöön aivan uuden Princh-tulostusohjelman, kun taas Helsingin kirjastoissa on käytössä vanha, jo vuosia sitten käyttöön otettu Papercut-tulostusohjelma. Espoon käyttämässä uudessa ohjelmassa tosiaan on mahdollisuus maksaa itse etukäteen pankkikortilla, MobilePaylla tai PayPalilla, mutta Helsingin vanhassa Papercutissa sellaista mahdollisuutta ei ole, eikä siihen sellaista saada jälkikäteen liitettyä.Tilanne voi muuttua vain jos Helsinki jossain vaiheessa uusii tuon tulostusohjelmansa.
Sotakorvauskuunareita tutkinut Sirpa Wahlqvist mainitsee tarinan väitöskirjassaan. Tarinaa kerrottiin jo kuunariajalla, mutta sen todenperäisyyttä ei tiedetä. Wahlqvist arvelee tarinan kertovan työntekijöiden suhtautumisesta venäläisiin, joita ei sopinut sotakorvausaikana avoimesti arvostella. Mikko Uola on Hollming Oy:n historiikissaan myös epäillyt tarinan todenperäisyyttä, ja hänen mukaansa se onkin lähtöisin saunojen seiniin puupaneloinnin alle tulleista kuparilevyistä.
Uola, M. (2001). Hollming 1945-2000: Sotakorvausveistämöstä monialakonserniksi. Hollming.
Wahlqvist, S. (2012). Sydämellä rakennetut seililaivat. Sotakorvauskuunareiden rakentaminen ja rakentajat F.W. Hollming Oy: N telakalla Raumalla 1945–1952. Turun yliopisto....
Tilastoja asiasta ei ainakaan vielä liene. Yle uutisoi huhtikuussa (28.4.2021) mm., että HUS:n alueella on yksittäisiä hoivalaitoksissa menehtyneitä ikääntyneitä rokotettuja asukkaita. Uutisen voi lukea alta:
Koronavirukseen on kuollut Suomessa myös rokotuksen saaneita ihmisiä – HUSin lääkäri: "Tiedossa on hoivalaitoksissa menehtyneitä" | Yle Uutiset | yle.fi
Toinen Ylen uutinen (9.7.2021) kertoo, että alustavan aineiston mukaan Yhdysvalloissa viime kuukausina lähes kaikki, eli 99,5 prosenttia, koronaan kuolleista ovat olleet rokottamattomia:
Yhdysvalloissa koronarokote on pelastanut satojen tuhansien hengen – koronaan kuolleet ovat nyt lähes yksinomaa rokottamattomia | Yle Uutiset | yle.fi
Asema-, vaihde- ja junamiehillä oli kaikilla omat tehtävänsä. Asemamiesten työnkuva vaihteli jonkin verran asemasta ja sen koosta riippuen. Vaatimattomammilla liikennepaikoilla, joilla ei ollut paljon henkilökuntaa, ei voitu tiukasti pitää kiinni siitä, mitä itse kunkin virkatehtäviin kuului.
Asemamies oli eräänlainen aseman yleismies, jonka tehtäviin kuului ottaa vastaan junasta saapuva tavara, siirtää se vaunusta laiturille ja edelleen varastoon sekä vastaanottaa ja kuormata junaan asemalta lähtevä tavara. Asemamies oli vastuussa aseman varastossa olevasta tavarasta luovutukseen saakka. Myös matkatavaroiden vastaanotto ja luovutus kuului asemamiehen tehtäviin, ja toisinaan asemamies tuurasi junamiestä.
Vastaavasti junahenkilökuntaan...
Emme valitettavasti saaneet selville kysymääsi kirjaa. Kirjallisuusverkkopalvelu Kirjasammossa on kansikuvahaku, josta voi etsiä kirjan kantta sopivilla hakusanoilla, mutta ainakaan haku sanoilla pässi tai lammas ei mielestämme tuonut kysymääsi kirjaa esille. Alla linkit hakutuloksiin:
https://www.kirjasampo.fi/fi/coversearch?s=p%C3%A4ssi&o=title_asc
https://www.kirjasampo.fi/fi/coversearch?s=lammas&o=title_asc
Kariston syksyn uutuuslistalla ei ole uutta Katajamäki-kirjaa, eikä pikaisella tiedonhaulla löytynyt tietoa uuden teoksen julkaisuajankohdasta - tosin ei ole myöskään kirjoitettu, että Kivelä olisi lopettamassa sarjaansa. Ajanmukaisimman tiedon saa tiedustelemalla asiaa suoraan Kivelän kustantajalta, Kariston asiakaspalvelun yhteystiedot löytyvät kustantamon sivujen alalaidasta osoitteesta https://www.karisto.fi/
Löydät aineen puoliintumisen laskukaavan lukion laajan matematiikan oppikirjoista, katso esimerkiksi Hämeenlinnan kaupunginkirjaston kokoelmista löytyvistä teoksista
Heikki Lehto, Raimo Havukainen, Jukka Maalampi ja Janna Leskinen: Fysiikka 8 (2012), s. 133-134 tai
Jukka Hatakka, Heikki Saari, Jarmo Sirviö, Jouni Viiri, Sari Yrjänäinen: Physica – aine ja säteily (2012), s. 95.
