Suomalaisen paikannimikirjan (Karttakeskus ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2007) mukaan Ahvio on ruotsiksi Ahvis. Löytyy historiallisista lähteistä vuonna 1555 Ahawiss, Affwio 1558 Ahuioby 1561, Ahvis 1744, Ahvio 1789. Asutus sijaitsee Ahvionkosken rannallla Kosken nimi esiintyy vanhastaan myös muodossa Ahviskoski. Siihen liittyy ilmeisesti kalan nimi ahven. Jos Ahviskoski on vanha kansanomainen nimi niin se on voinut lyhentyä muodosta Ahveniskoski. Paikkaa osoittava johdin -io on voitu liittää nimeen kylännimeä muodostettaessa. Toinen mahdollisuus on, että kosken nimestä Ahvenkoski > Ahvikoski on saatu kylännimi Ahvi > Ahvio.
Kymin historian 1:n (Kouvolan Kirja- ja Kivipaino, 1960) mukaan Mammulanmäki tulee vuonna...
Merci pour votre demande, voici une brève liste de sites Web contenant des informations générales sur la culture du sauna finlandais. N'hésitez pas à nous contacter au cas où vous auriez besoin de plus amples informations.
https://www.visitfinland.com/fr/article/le-sauna-explique-aux-debutants/
https://www.visitfinland.com/fr/article/15-saunas-a-connaitre-absolument-en-finlande/
https://finland.fi/fr/vie-amp-societe/le-sauna-autrement/
https://finland.fi/fr/vie-amp-societe/lunesco-souligne-lesprit-a-la-fois-immateriel-et-bien-reel-de-la-culture-du-sauna-en-finlande/
https://sauna.fi/ (site Web de la société de sauna finlandais, principalement en finnois)
https://saunafromfinland.com/fr/ (c'est...
Teosten nimien ja tekijöiden jäljilttämiseen on monia keinoja, joista hyvä muisti on toki yksi - helpointa ilman muuta on löytää vastaus, jos kysytty teos sattuu olemaan itselle tuttu. Ellei vastaaja tunne sitä, hän voi kääntyä myös kollegojen puoleen joko omassa työyhteisössään tai laajemmin esim. sähköpostilistan kautta, jolloin todennäköisyys sille, että teos on tuttu jollekin, kasvaa huomattavasti.
Kysyjän antaman kuvauksen pohjalta on mahdollista tehdä hakuja eri tietokannoista. Usein etsitään lasten- ja nuortenkirjoja, jolloin Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokanta on hyvä apu (https://lastenkirjainstituutti.fi/kirjasto/onnet-tietokanta). Kirjasammossa voi tehdä hakuja monin tavoin, jopa kansikuvan perusteella (https://www....
Kymmenien vuosien tupakoinnin jättämän hajun saaminen pois seinistä on haastavaa. Pelkkä pesu ja maalaaminen erikoismaalilla ei usein riitä. Haju voi olla niin pinttynyt, että vasta otsonointi tehoaa asunnon materiaaleihin.
Otsonointi tehoaa eloperäisiin, kuten eläinten ja tupakan hajuihin sekä ummehtuneisuuteen.
Otsonointi voi vaatia pitkän ajan, jopa useita päiviä, jos haju on vuosikymmenten aikana tarttunut kaikkiin materiaaleihin kuten puupintoihin ja rappauksiin. Otsonointiajan arvioiminen helpottuu, jos on tiedossa kuinka kauan tilassa on tupakoitu.
Otsoni on haitallinen yhdiste, joten otsonoitavassa tilassa ei saa oleilla, ja hyvästä tuuletuksesta kannattaa huolehtia sekä otsonoinnin aikana että sen jälkeen.
Lähde:...
Kirjaston henkilökunta voi poistaa Ei tarvita jälkeen -päivämäärän eli sinun kannattaa ottaa yhteyttä johonkin Helmet-kirjastoon. Kyseisestä päivämäärärajoitustoiminnosta on luovuttu, mutta vanhemmissa varauksissa näitä saattaa vielä esiintyä.
Kirjastojen yhteystiedot löytyvät Helmet.fi-sivuilta otsikon Kirjastot alta. https://www.helmet.fi/fi-FI
Varauksen lukitseminen tarkoittaa, että jos varauksesi on jonossa, voit pysäyttää varauksen etenemisen jonossa esim. lomamatkan ajaksi. Tällöin varaus ei saavu noutokirjastoon sinä aikana, kun sinulla ei ole mahdollisuutta sitä noutaa. Lukitus pitää sitten muistaa poistaa, kun haluaa varauksen taas liikkuvan. Kirjaston henkilökunta ei voi lukita asiakkaiden...
Hakkapeliittoja käsittelevästä kirjallisuudesta Olli Bäckströmin teos 30-vuotisesta sodasta on uusin ja laajasti saatavilla kirjastoissa.
Bäckström, O. (2020). Lumikuningas: Kustaa II Aadolf ja 30-vuotinen sota. Gaudeamus.
Aiemmasta kirjallisuudesta esim. seuraavat voisivat olla hyödyllisiä:
Antila, O. & Tetri, J. E. (2001). Hakkapeliittain jäljillä: Suomalaiset Euroopan sotakentillä. Ajatus.
Korhonen, A. (1939). Hakkapeliittain historia: 1, 1617-1625. WSOY.
Korhonen, A. (1943). Hakkapeliittain historia: 2, 1626-1629. WSOY.
Lappalainen, J. T. (2001). Sadan vuoden sotatie: Suomen sotilaat 1617-1721. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
Täysin kuvausta vastaavaa leikkiä en onnistunut löytämään. Monista vanhoista leikeistä on useita eri muunnelmia ja ne myös tunnetaan eri alueilla eri nimillä. Leikki, jossa harjakatolle heitetään pallo, tunnetaan ainakin nimellä "munitus" ja "kattopallo". Säännöistä on monia versioita, seuraavista linkeistä löytyy niistä joitakin:
Leikkipankki: https://www.leikkipankki.fi/Leikit/Tiedot/993
Puuhakerho: https://puuhakerho.com/kattopallo/
Minna Salosen opinnäytetyössä tarkastellaan puu- ja metsäaiheita Suomen kuvataiteessa. Hän mainitsee mm. Werner Holmbergin, Berndt Lindholmin, Axel Gallen–Kallelan, Pekka Halosen ja Ellen Thesleffin.
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/75489/Minna_Salonen.pdf?s…
Verkkoartikkelissa "Gustav Klimt And His Love For Trees In Paintings" kerrotaan itävaltalaistaiteilijan metsämaalauksista.
https://www.dailyartmagazine.com/gustav-klimt-trees-paintings/
Beautiful Tree Paintings -verkkosivu esittelee 485 kuuluisaa metsä- ja puuaiheista maalausta. Useampia töitä on mm. Vincent van Goghilta ja Claude Monetilta. Edvard Munch näyttää maalanneen myös metsätyömaita.
https://www.handmadepiece....
Helsingin Sanomien arkistosta ohjelman ensimmäinen esitystieto löytyy päivämäärältä 30.12.1996. Cartoon Network -kanava esitti tuona maanantaina sarjan puolituntisen jakson klo 10.30.
Vuonna 1997 sarjan jaksojen esitysajat kanavalla vaihtelivat. Lähetysaika saattoi olla myös klo 9.30, klo 10.00 tai 12.00.
Helsingin Sanomat, aikakoneen haku.
Kyseinen elokuva voisi olla Danny Boylen vuonna 2004 ohjaama "Millions". Se on esitetty Suomen televisiossa vuonna 2011.
https://rtva.kavi.fi/program/details/program/4441930
https://www.imdb.com/title/tt0366777/?ref_=vp_vi_tt
Alexander Dumasin teossarja Kolme muskettisoturia on suomennettu useita kertoja eri aikoina, ensimmäisen kerran jo 1800-luvulla. Sarjan osat ovat saaneet eri nimiä ja sarja jakaantunut osiin eri aikoina eri tavoin. Suomentajina ovat toimineet mm. Eemil Forsgren, P. J. Hannikainen, Jalmari Finne, Lauri Hirvensalo, Anna Louhivuori ja Väinö Hämeen-Anttila. Tuorein suomennos lienee Anna Louhivuoren vuodelta 1957. Selkosuomenoksia on ilmestynyt tuon jälkeenkin.
Muskettisotureista ja niiden suomennoksista on kysytty tässä palvelussa aiemminkin, mm. https://www.kirjastot.fi/kysy/alexandre-dumas-on-kirjoittanut-kirjan?language_content_entity=fi ja https://www.kirjastot.fi/kysy/monte-criston-kreivi-kirjastahan-on?language_content_entity=fi
Näissä helppolukuisissa kirjoissa on taustalla menetyksiä tai poissaoloa (jos kohta ei isovanhempiin liittyvää), mutta vaikeita asioita käsitellään huumorilla ja valoisasti:
Sam Copeland: Sami muuttuu kanaksi (sarjassa muitakin): Huolet muuttavat Samin milloin miksikin eläimeksi, mutta näistäkin tilanteista selvitään. Taustalla veljen sairastuminen ja vanhempien huoli.
David Walliams: Poika ja mekko: Huumoria, jalkapalloa, omaperäisiä valintoja, äidin poissaolo
Niina Hakalahti: Tuukka-Omar -sarja: Tuukka-Omarin kaverin Paavon äiti on kuollut ja isä on autotallistunut
Vihdin museolla on ollut vuonna 2016 näyttely Harmoonitehtaasta ja Hedenistä. Heidän sivuiltaan löytyy näyttelyvihko Harmoonit soikoon!, jossa mainitaan Nummelan harmoonitehtaan tuotteiden voittaneen palkintoja Antwerpenin maailmannäyttelyssä 1930. Hedenin kerrotaan rakentaneen ensimmäisen harmooninsa kisällintyönään jo 1893, joten ehkä Pariisi 1900 olisi ollut mahdollista.
Samassa vihkossa kerrotaan, ettei Hedeneillä ollut lapsia. Näyttelyvihkossa kiitetään avusta Lasse Kalliota, joka ilmeisesti on tehdasta sen loppuaikoina hoitaneiden henkilöiden poika. Vihdin museo ehkä osaisi auttaa löytämään asiaa parhaiten tuntevat henkilöt.
Kukaan vastaajistamme ei ikävä kyllä tunnistanut laulua. Myöskään haut musiikkitietokannoista eivät tuottaneet tulosta.
Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista kyseisen laulun? Tiedon laulusta voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Kesällä julkaistun artikkelin mukaan SARS-CoV-2 -virusta on maapallolla sadan gramman ja kymmenen kilon välillä oleva määrä.
Sender, R., et al., "The total number and mass of SARS-CoV-2 virions", Proceedings of the National Academy of Sciences of the United States of America, June 22, 2021, 118 (25). https://doi.org/10.1073/pnas.2024815118
Emme valitettavasti saaneet selville, mistä elokuvasta mahtaisi olla kyse. Surullisen hahmon ritari, hevonen nimeltä Rosinante ja tuulimyllyjä vastaan taisteleminen tuovat mieleen jonkin Don Quijote -teemaisen elokuvan tai elokuvan, johon on otettu inspiraatiota Don Quijoten tarinasta ja hahmoista. Esimerkiksi tässä tietoa alkuperäisestä Don Quijote -tarinasta: Mielevä hidalgo Don Quijote manchalainen | Kirjasampo
Kuvailusi perusteella kollegoilta tuli myös tällaisia ehdotuksia:
- Tuttiritari https://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/02/12/tuttiritari-aina-valmis-auttamaan
- Rusinoita-elokuva https://fi.wikipedia.org/wiki/Rusinoita
Matti Rossin suomennos Federico Garcia Lorcan runosta Juegos . Al oido de une muchacha (kokoelmasta Canciones 1921-24) eli Leikkejä : Tytölle sisältyy Garcia Lorcan runojen kokoelmiin Runoja (Otava, 1963, s. 59) ja Andalusian lauluja (Otava, 2002, s. 32).
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
https://kyyti.finna.fi/Record/kyyti.298997
https://kyyti.finna.fi/Record/kyyti.298970
Ainakin Pekka Hämäläisen teoksesta Myönteisyyden mahtava voima, (Tammi, 1993) löytyy tuo samainen teksti samalla otsikolla.
Kyseistä teosta on Helmet-kirjastoissa kolme kappaletta.
Hei,
poikien murrosikään liittyvästä kaunokirjallisuudesta löytyisi ainakin seuraavat esimerkit:
- Jacobsson, Anders: Bertin päiväkirja
- Korhonen, Asser: Saarnaajan poika
- Matilainen, Jussi: Cool vai ei - nuorten jännitysromaani
- Väisänen, Hannu: Toiset kengät
Kirjat ovat löydettävissä ja saatavilla kaukolainana Tampereen alueen kirjastoista. Lisätietoa näistä löytyy Piki-verkkokirjastosta.
