Julkisen sanan neuvoston sivuilla on journalistin ohjeet https://www.jsn.fi/journalistin_ohjeet/. Ne ovat astuneet voimaan 1.1.2014
Ohjeissa todetaan mm. ” Rikoksesta tuomitun nimen, kuvan tai muita tunnistetietoja voi julkaista, ellei se tuomitun asemaan tai tekoon nähden ole selvästi kohtuutonta. Alaikäisen tai syyntakeettomana tuomitun henkilöllisyyden paljastamisessa on oltava erityisen pidättyväinen. Tunnistamiseen johtavien tietojen käytössä on syytä olla varovainen, kun kyse on vasta rikosepäilystä tai syytteestä. Tietoja rikoksentekijästä, syytetystä tai epäillystä ei yleensä pidä julkaista, jos ne paljastavat erityisen arkaluonteisen rikoksen uhrin.”
Tiedotusvälineet ovat sitoutuneet Julkisen sanan neuvoston ohjeisiin. Eri...
Niittien eli nitomanastojen pakkausmerkinnöissä (esim. 24/6) jälkimmäinen luku ilmaisee niitin "jalkojen" pituuden eli niitin syvyyden. Ensimmäinen luku kertoo nitomanastassa käytetyn metallilangan paksuuden. Mitä suurempi lukuarvo sitä ohuempaa metallilankaa nitomanasta on. Kyseinen luku perustuu perinteiseen metallilangan valmistukseen vetämällä, ja vetokertoihin, joita kokemuksen mukaan vaadittiin, jotta saadaan tietynohuista metallilankaa. Vaikka myöhemmin on otettu käyttöön tarkempia mittamenetelmiä, vanhatkin lankamittarilukuarvot ovat edelleen käytössä mm. juuri niittien pakkausmerkinnöissä, ja niille on määritelty tarkat arvot. Lankamittareita ovat mm. amerikkalainen (American Wire Gauge, AWG) sekä brittiläinen...
Pojat perustuu Rintalan lapsuudenkokemuksiin Oulun Raksilassa. Henkilöhahmojen yhteydestä todellisuuden henkilöihin on kysytty aiemminkin tässä palvelussa. Ainakin Jakella ja Urkilla on ollut suorat esikuvat myös elävässä elämässä. Urkin esikuva Urho Koskipaasi on sanonut, että 80 prosenttia kirjasta on varmasti totta (Kaleva 22.11.2004).
Lähteet ja lisätietoja
Olen kiinnostunut Paavo Rintalan Pojat-romaanin erään tietyn kohtauksen taustoista ja siitä, perustuuko ko. kohtaus tositapahtumiin? Ko. kohtaus tapahtuu… | Kysy kirjastonhoitajalta (kirjastot.fi)
Pohjoista kirjallisuutta: Pojat Pojat - Pohjoista kirjallisuutta - Oulun kaupunki (ouka.fi)
Artikkeleja aiheesta Paavo Rintala: Pojat paavo rintala pojat |...
Laukun vuori on Marimekon Kippis-kangasta. Kangas on otettu tuotantoon vuonna 2008 ja sen on suunnitellut Maija Louekari. Täsmälleen samanlaista laukkua ei löytynyt mistään, mutta laukku muistuttaa muodoltaan Virva Launon suunnittelemaa Hobo 3 -laukkua vuodelta 2010, ks. https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/pinkin-nalkaan/3258960#gs.8zvurl
Laukkua näyttäisi olevan sen verran vähän liikkeellä, että sen arvoa ei pysty määrittelemään.
Oxford English Dictionaryn mukaan englannin gay-sana on vuosisatojen aikana voinut eri yhteyksissä tarkoittaa esimerkiksi eloisaa tai kirkasta, huoletonta tai hilpeää, kevytmielistä tai irstasta. Etymologialtaan sana pohjautuu anglonormannin kielen sanaan gai (tai gaye). Oxford English Dictionaryn mukaan 1900-luvun alussa sanalla voitiin varsinkin amerikanenglannissa viitata myös homoseksuaaleihin. 1960-luvulla merkitys oli jo vakiintunut ja myös homoseksuaaliset miehet itse suosivat gay-sanaa.
Kysymyksesi on kovin laaja. Asiaa on varmasti selvitetty, mutta tyhjentävää vastausta en osaa antaa. Poimin joitakin asiaa sivuavia kirjallisuusvinkkejä sinulle perehtymistä varten:
Nawa, Fariba : Oopiumin maan - erän naisen matka lapsimorsianten ja huumekeisareiden Afganistaniin. Alligaattori, 2014.
HS 27.2.2022 Tyttäret kaupan (Afganistan9
Ruohomäki, Olli 2016. Näkökulma: Kurkistus maailmanlaajuiseen ihmiskauppaan. Teoksessa Saari, Merja (toim.): Orjuus tänään. Keuruu: Otavan kirjapaino
YK:n alainen United Nations Office on Drugs and Crime on julkaissut tutkimuksen, jossa selvitetään ihmiskaupan jja lapsiavioliittojen yhteyttä. Interlinkages between Trafficking in Persons and Marriage (2020). Tutkimus ei tosin...
Suomen historia -lehden vuosikertoja 2015 ja 2016 löytyy vielä joistain Suomen kirjastoista. Mikäli oman lähikirjastosi kokoelmissa ei ole Suomen historia -lehtiä, voit tilata niitä kaukolainaksi. Kaukolainat tilataan oman lähikirjaston kautta. Kirjasto perii kaukolainoista oman hinnastonsa mukaisen maksun.
Suomen historia -lehti, Finna.fi: (Kaikki osumat:suomen historia) | Hakutulokset | Finna.fi
Metron raideleveydeksi löytyy verkosta tiedoksi sekä mittaa 1524 mm, joka olisi täysin sama kuin junaraiteilla, että kaksi mm kapeampaa raideleveyttä. Käytännössä tällä ei ilmeisesti olisi liikennöinnin kannalta väliä, sillä Venäjällä raideleveys on nykyisin 1520 mm ja Allegron liikennöinti Suomen ja Venäjän välillä onnistuu. (Lähde: EU haluaa Suomen kaventavan junaratojaan)
Metroa operoivan Kaupunkiliikenteen verkkosivuilla raideleveydeksi sanotaan 1522 mm. Heiltä voinee kysyä lisätietoja: info@kaupunkiliikenne.fi
Tähän kysymykseen ei ole olemassa vastausta, sillä jokaisella kyltin asettajalla on varmaan oma ajatuksensa kyltin merkityksestä. Joku haluaa ehkä pitää kaikki tulijat porttinsa ulkopuolella, joku taas haluaa varoittaa, ettei kukaan sisään tulija säikähdä hänen koiriaan.
Isäsi käsitys näyttäisi pitävän paikkansa, ainakin näiden lähteiden mukaan.
https://www.iltalehti.fi/terveys/a/2016072621962665
https://yle.fi/uutiset/3-9051313
Pakkauksen tyhjentäminen ja huuhtaisu tai pyyhkäisy riittää. Tiskata ei tarvitse. Muovipakkausten puhtausvaatimuksen tarkoituksena on ensisijaisesti estää haju- ja homehaittojen muodostuminen. Jos pakkausta on vaikea saada puhtaaksi, sen voi laittaa energiajätteeseen.
Lähteitä ja lisätietoja:
HSY: Jätteet ja kierrätys -- Muovi
Anna Sillanpää: "Tiskaatko jugurttipurkit ennen kuin viet ne muovinkeräykseen?" Kodin Kuvalehti .
Helmet-palveluihin voi kirjautua ainoastaan kirjastokortilla ja siihen liittyvällä pin-koodilla.
Kirjaston käyttösäännöt : https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Helmetkirjaston_kayttosaannot(37540)
Sodat ja kriisit ovat muuttaneet passivaatimuksia. Ensimmäisen maailmansodan myötä passiin tuli valokuva, koska pelättiin vakoilijoita. Valokuvaksi tosin kelpasi ensin millainen kuva tahansa yhdistettynä tietoon hiusten ja silmien väristä sekä pituudesta. Passikuva alkoi muistuttamaan nykyisen kaltaista oikeastaan vasta 1960, kun passinkirjoitus siirtyi poliisille.
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/suomen-passiin-alettiin-vaatia-valo…
Lisätietoja passin historiasta Paula Haaran ja Asko Lehmuskallion teoksessa Ruumiin ja dokumenttien kytkökset: Suomen passin historiaa (2020)
https://www.epressi.com/tiedotteet/valokuvaus/suomen-passin-historiaa-k…
Ajokortti tuli autoilijoille pakolliseksi vuonna 1922. Asetus automobiililiikenteestä (...
Jaakola-seurasta kerrottiin, että Alpo Jaakolan Myrkkylaulu-runoa ei ole julkaistu missään ja alkuperäinen runo on valitettavasti kadonnut.
https://www.jaakolantaide.fi/jaakola-seura/
Ymmärsin, että kysymys koski kaunokirjallisuutta. Listasin tähän joitakin Grönlantiin sijoittuvia ja sitä sivuavia kirjoja.
HISTORIALLISIA ROMAANEJA
Norjalainen kirjailija Kim Leine on elänyt osan elämästään Grönlannissa. Hän on julkaissut kaksi 1700-luvun Grönlantiin sijoittuvaa historiallista romaania. Niissä kuvataan tanskalaisten siirtokuntien alkuvaiheita Grönlannissa. Mukaan lähtee myös valistuksen ja kristinuskon innoittamia pappeja. Kristinusko ja valistus kohtaavat alkuperäiskansan maailmankuvan ja tietäjät.
Ikuisuusvuonojen profeetat (2014)
Punainen mies, musta mies (2019)
JÄNNITYSTÄ
Tanskalaisen jännityskirjailija Mats Peter Nordbon dekkarit Tyttö ilman ihoa (2018) , Kylmä pelko...
Kyseessä on Johanna Venhon lastenruno Kiikkulaulu, joka alkaa riveillä "Kiikkuu, kiikku, Juho-poika liikkuu...".
Runo sisältyy Johanna Venhon ja Anne Peltolan lastenrunokirjaan Puolukkavarvas (WSOY, 2006).
https://keski.finna.fi/Record/keski.406052
J. H. Erkko kirjoitti ”Hämäläisen laulun” toukokuussa 1869, ja runo sisältyy hänen esikoiskokoelmaansa ”Runoelmia" [1] (1870). Siinä 7. säkeistössä kumpikin säe alkaa sanalla ”jos”:
”Jos miestä missä tarvitaan,
Maan eestä vaikka kaatumaan,
Niin uljaita on uroita,
On järkeä, on kuntoa,
Jos toimeen tartutaan.”
Reijo Pajamo kirjoittaa (s. 29): ”Erkon käyttämä ehdollinen, tulevaisuuteen viittaava jos-muoto on sittemmin saanut kansan suussa reaalisemman ilmaisun ’kun toimeen tartutaan’.”
Lähteet:
Erkko, J. H.: Runoelmia [1]:
https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/100871/Runoelmia-1.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Pajamo, Reijo: Maakuntalaulumme (WSOY, 1987)
