Valitettavasti kukaan vastaajistamme ei tunnistanut kirjaa. Myöskään tietokantahauista ei ollut apua. Tunnistaisiko joku kysymyksen lukijoista kirjan? Tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Nimi on vanhaa perua, ja ollut käytössä ainakin jo 1940-luvun lopulta. Sijainti on saattanut olla hiukan toinen kuin nykyään, mutta nimiteema on ollut alueella siitä asti käytössä. On vaikea tietää tarkkoja perusteluita tälle valinnalle, eikä niitä ole kirjattu nimistörekisteriin. Kyse voi olla käännösvirheestä, mutta tämä vaikuttaa epätodennäköiseltä, sillä tuon ajanjakson kadunnimikomiteassa on kyllä ollut ruotsin kielen erityisasiantuntija, niin kuin nimistötoimikunnassa on nykyäänkin.
Olisiko niin, että laulurastas on niin tyypillinen rastas, että on katsottu, että ruotsinkieliseen nimeen riittää heimon/suvun nimi? Tai olisiko ruotsin kielen taltrast ollut siihen aikaan melko vähän käytetty nimitys, eli ruotsiksi olisi laulurastaasta...
Emme valitettavasti muistaneet tällaista limonadia, mutta muistaisikohan joku kysymyksen lukijoista sen? Tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Ohjelma oli nimeltään Langalla Jaska ja Ari, ja sitä esitettiin 90-luvun alussa Yle TV2 -kanavalla. Ohjelman idea poikkesi Kummelin parodiaversiosta siinä, että kyseessä oli melko perinteinen tietokilpailu, jossa ei siis arvailtu, missäpäin liikkuva reportteri milloinkin on. Ohjelmaa juonsi vatsastapuhuja Ari Lauanne Jaska-nuken kanssa.
Langalla Jaska ja Ari Ylen Elävässä arkistossa: https://yle.fi/aihe/artikkeli/2010/01/19/langalla-jaska-ja-ari
Ilta-Sanomien juttu Ari Lauanteesta vuodelta 2016: https://www.is.fi/viihde/art-2000001238633.html
TEKIJÄ Moberg, Vilhelm, kirjoittaja
TEOS Maastamuuttajat. 7 : Viimeinen kirje Ruotsiin / Vilhelm Moberg ; suom. Sinikka Kallio
Julkaisutiedot Helsinki : Otava, 1975
ULKOASU 316 sivua
Maastamuuttajien-sarjan viimeisessä, seitsemännessä, osassa kuvataan 17.8.1862 Minnesotassa puhjennutta intiaanisotaa. Sodassa kuoli toista tuhatta valkoista uudisasukasta. Sodassa kuolleitten intiaanien määrää ei tiedätä, mutta 38 intiaania hirtettiin Mankatossa 26. joulukuuta 1862
Kyseessä on V. A. Koskenniemen Kenttäpostia-sikermän kolmas runo kokoelmasta Latuja lumessa : kenttäpostia ynnä muita runoja (1940). Runo sisältyy myös esimerkiksi teokseen Jääkukkia : V. A. Koskenniemen valitut runot (1995, s. 209).
Hei,
Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokannasta voi hakea lastenkirjoja ja satuja esim. asiasanalla kotka. Sitä kautta voisi mahdollisesti päästä oikean kirjan tai tarinan jäljille.
Onnet-tietokanta: https://lki.verkkokirjasto.fi/
Esimerkiksi kuvakirjassa Hiawatha ja suuri kotka on hieman tuon kaltainen tarina. Tämä kuvakirja on kuitenkin uudempaa tuotantoa (2007).
Jostain virhetilanteesta johtuen toisen asiakkaan varaus oli lainassa olevassa kappaleessa. Tämä varaus on nyt korjattu niin, ettei se odota enää tuon kappaleen palautumista. Kiitos siis huomaamisesta! Tuo kyseinen kappale on tosiaan kuukauden verran myöhässä ja menee pian perintätoimistolle.
Hei!
Kannattaa soittaa omaan lähkirjastoon tai käydä paikan päällä selvittämässä tilannetta. Kirjastossa voidaan tarkistaa, olisiko kirja päätynyt palauttamatta hyllyyn. Kirjan tiedot löytyvät tyttären kirjastokortin tiedoilla. Oman lähikirjaston yhteystiedot voi tarkistaa osoitteesta Helmet.fi.
TEOS Meidän lasten lukukirja : alakansakoulun kokonaisopetukseen liittyvä lukukirja. II / [koonneet] Aukusti Salo, Urho Somerkivi ; kuvittaneet Rudolf Koivu ja Hilkka Rosola
PAINOS 9. uusittu painos - 9. uusittu painos
Julkaisutiedot Helsingissä : Otava, 1955
ULKOASU 240 sivua : kuvitettu
Olisikohan tämä ollut sinun lukukirjasi? Fraktuuraa löytyy kirjan loppupuolelta ja kuvituskin täsmää. Aukusti Salon johdolla on useampi sukupolvi oppinut lukemaan. Tämäkin on uudistettu painos. On hyvin mahdollista, että äitisi ja sinä olette opiskelleet aakkoset Aukusti Salon johdolla. Tämä kirja ja sen sisarteos "Meidän lasten elämää" löytyy Pasilan kirjaston keskusvarastosta.
Tasavallan presidentin Urho Kekkosen hauta sijaitsee Hietaniemen hautausmaalla, Hietaniemi-nimisellä alueella. Astelet sisään Uuden kappelin portista.
Oikealla puolella on kolumbaario ja vasemmalla Urho Kekkosen hauta, kuin myös Risto Rytin ja muitten sota-aikaisten poliitikkojen haudat. Eli Hietaniemen alue, kortteli 25, linja 13 ja 0070.
Kirjailija Charlotte McConaghyn kaunokirjallinen ilmaisu näyttää perustuvan tietoon. Kai Myrbergin ja Matti Leppärannan laatimassa tietokirjassa Meret: maapallon siniset kasvot (2014) aihetta käsitellään perusteellisesti ja lähteisiin nojaten liittyen muun muassa maapallolla tapahtuviin merivirtauksiin pohjoisesta etelään ja päinvastoin. Kirjan mukaan valtamerien kierto muodostaa "laajan, globaalin kuljetushihnan. Veden koko kiertoon menee aikaa jopa 1000 vuotta." (Sivut 52 - 53)
Teosta on saatavissa myös Helmet-kirjastoista.
Helmetin italiankielisiä lastenkirjoja pääseet selaamaan tarkennetulla haulla. Aseta Hakusanaksi *, Aineistotyypiksi kirja, Kokoelmaksi lasten kokoelma ja Kieleksi italia. Saat tällaisen hakutuloksen. Tuloksia voi rajata lisää sivun vasemassa laidassa olevista suodattimista kuten Genre.
Kierrätyskeskus lupaa tyhjentää vanhojen tietokoneiden tiedot ennen kierrätystä: https://www.kierratyskeskus.fi/lahjoita_tavaraa/tietokoneiden_vastaanot…
Elisan sivuilla kerrotaan heidän liikkeissään tyhjennettävän puhelimet tietoturvallisesti ennen kierrätystä: https://elisa.fi/ideat/puhelimen-kierratys/
Myös Fonum-liikkeissä kierrätetään puhelimet tietoturvallisesti : https://www.fonum.fi/ajankohtaista/puhelimien-kierratys-fonum-myymalois…
Seiffi-palvelu toimii postitse ja sinne voi lähettää niin puhelimia kuin tietokoneitakin: https://seiffi.fi/
Vastaus annettu 17.10.2022.
Sotavuosien jälkeen kirkon sosiaalista työtä tehostettiin. Seurakunnissa perustettiin esim. kylä- ja korttelitoimikuntia sekä diakoniapiirejä. Seurakunnissa oli toiminnassa 1950-luvun alussa n. 5000 diakoniapiiriä.
Lähde: Suomen kirkon historia 4, 1995
Sinisilmäisen merkityksellisiä ulottuvuuksia taustoittaa seikkaperäisesti Mauri Komsi Kieliposti-lehden numerossa 1/1991 julkaistussa kirjoituksessaan Sinisilmäisyydestä. Komsi kytkee analyysissaan hyväuskoisen sinisilmäisyyden lapsuuden viattomuuteen ja esittää arvelunaan, että "sinisilmäisyyden kytkentä viattomuuteen on syntynyt sellaisen kansan parissa, jossa ihmiset yleensä olivat ruskeasilmäisiä mutta lapsilla iiristen sini pysyi verraten kauan, niin että kaikki ehtivät sen nähdä". Hän kuitenkin huomauttaa, ettei ole havainnut vakavaa uskoa sinisilmäisyyden ja hyväuskoisuuden väliseen korrelaatioon – kyseessä on pelkkä kielikuva. Muissa kielissä sanalla on toisenlaisiakin merkityksiä eikä kaikissa tehdä lainkaan vastaavaa rinnastusta...
Näin kirjoitti keskiajalla vaikuttanut persialainen mystikko ja runoilija Dzalaladdin Rumi (1207–1273). Joissain lähteissä nimi esiintyy muodossa Maulana Jalaladdin Rumi, ja useita muitakin variaatioita Rumin nimestä länsimainen kirjallisuus tuntee.
Runo, josta kysymyksen sitaatti on peräisin, on englanninkieliseltä nimeltään A community of the spirit: "There is a community of the spirit. / Join it, and feel the delight / of walking in the noisy street, / and being the noise. // -- // Be empty of worrying. / Think of who created thought. // Why do you stay in prison / when the door is so wide open? // Move outside the tangle of fear-thinking. / Live in silence. // Flow down and down / in always widening rings of being." (...
Jukka Kuoppamäen säveltämässä ja sanoittamassa kappaleessa "Tyttö pieni" lauletaan kertosäkeessä: "Että saan sinut aikanaan yksin kuulumaan mulle vain...". Laulu alkaa: "Tyttö pieni, nyt muuttui tieni".
Kappale osallistui vuoden 1970 Syksyn sävel -kilpailuun, jossa sen esitti lauluduo Pasi ja Pekka (eli veljekset Pasi ja Pekka Saarnikko). Kappale sijoittui kisassa sijalle 10. Jukka Kuoppamäki levytti kappaleen itsekin samana vuonna. Raimo Roiha on tehnyt kappaleesta instrumentaalisen version ja Jaakko Gauriloff on levyttänyt sen saamen kielellä nimellä "Nij'dd sio'm".
Jukka Kuoppamäki: Tyttö pieni YouTubessa:
https://www.youtube.com/watch?v=5jgbRKRUfCE
Lähteitä:
Latva, Tony: Iskelmän tähtitaivas : 500 suomalaista...
