Intiaanipäälikön Seattlen puhe löytyy useammastakin teoksesta, mm. Äidinkielen sampo 2 (1983) s. 90-97, Vihreä maa (1987), Yläasteen elämänkatsomustieto 7 (1988), s. 113-114. Se on julkaistu myös Vartija-lehdessä 1988: nro 1 ja Suomen kuvalehdessä 1990: nro 8.
Maksuttomia artikkeliviitetietokantoja ei ole. Mainitsemasi Aleksin lisäksi Arto ja Kati -viitetietokannat ovat myös maksullisia. Joissakin kirjastoissa niitä voi käyttää ilmaiseksi asiakastyöasemilla.
Lisätietoja näistä artikkeliviitetietokannoista www.kirjastot.fi -sivuilla.
Suomen kansallisbibliografian mukaan on olemassa Suomen poliisipäällystö -matrikkeli vuosilta -38, -66, -80 ja -95. Suomen tullilaitoksen matrikkeli on vain vuosilta 1908-1911 (julkaistu 1911) sekä Suomen tullivirkamiesliiton julkaisema Tullilaitoksen nimikirja vuosilta -34, -47, -58.
Kaupunginkirjastojen kokoelmissa kyseisiä matrikkeleja on niukanlaisesti, pääkaupunkiseudulla kannattaakin ottaa yhteyttä Sisäisen turvallisuuden kirjastoon (entinen Poliisiopiston kirjasto, Miestentie 2 02150 Espoo, puh. 09-88383400).
Joensuun kaupunginkirjastossa on kirja Birgitta Birath: Aivojumppa: oppimista parantavia liikeharjoituksia, Basam Books, 1999. Siinä esitellään lukuisia harjoituksia kuvin ja tekstein.
Kansallisbibliografiatietokannasta löytyi ennakkotieto Paul Dennisonin kirjasta Aivojumppa: opettajan opas. Kustantaja on Suomen kinesiologayhdistys, mutta kirja ei ole vielä ilmestynyt. Yliopistokirjastojen Linda-tietokannasta selviää, että Paul E. Dennisonin kirjaa Edu-K for kids: the basic manual on educational kinesiology for parents & teachers of kids on ainakin Jyväskylän yliopiston kirjastossa. Carla Hannafordin kirjat The dominance factor, 1997 ja Smart moves, 1995 käsittelevät myös asiaa. Edellinen on ainakin Helsingin yliopiston kirjastossa ja...
Pääkaupunkiseudun yhteisestä Plussa-aineistotietokannasta (http://www.libplussa.fi) löytyy yli kaksisataa Ed McBainin tuotantoa koskevaa viitettä. Hakua pystyy rajaamaan mm. materiaalin ja kielen mukaan.
Uusimmat suomenkieliset ovat:
Viimeinen tanssi (2000); Iso paha kaupunki (1999); Romanssi (1998) ja Nocturno (1997).
Valitettavasti näyttää siltä, että Charlotte Delbon teoksia ei löydy ainakaan Suomen suurimmista kirjastoista. Häneltä ei myöskään löydy suomennettuja teoksia. Englanniksi häneltä on saatavilla kaksi teosta, jotka ovat muistelmia: Auschwitz and After (1997) ja Days and Memory (1990). Hän on myös toimittanut teoksen Convoy to Auschwitz: Women of the French resistance (1997). Päätimme hankkia Turun kaupunginkirjastoon teokset Auschwitz and After ja Convoy to Auschwitz. Runokokoelmaa häneltä ei näytä olevan saatavilla.
Verkko-osoitteessa http://finlex.om.fi on Valtion säädöstietopankki. Linkin Lainsäädäntö takaa löytyvä tietokanta perustuu Suomen säädöskokoelmassa julkaistuun aineistoon. Se kattaa ajallisesti kaiken lainsäädännön vuodesta 1987 alkaen ja erillisen listan mukaisesti voimassaolevan lainsäädännön, joka on julkaistu ennen vuotta 1987. Tietokanta sisältää kronologisesti lainsäädännön kokotekstinä (lait, asetukset, päätökset sekä muut säädöskokoelmassa julkaistut aktit kuten säännöt ja ilmoitukset). Säädösten ei-voimassaolevia ja epärelevantteja osuuksia on osittain jätetty pois. Säädösaineiston hakemistona toimiva säädösmuutosrekisteri koostuu säädösten viitetietokorteista, joissa on tiedot säädöstä muuttaneista säädöksistä, säädöksen nojalla...
Ai ai sorja sinisilmätyttö lienee muunnos suomalaisesta kansanlaulusta Ai ai sorja sinisilmäpoika, jonka sanat löytyvät monesta laulukirjasta mm. Suuresta kansanlaulukirjasta, Suuresta toivelaulukirjasta (osa 4) ja Sinisestä laulukirjasta. Laulukirjat löytynevät lähikirjastostanne. Musiikkitietokanta Violasta saadun tiedon mukaan mieskvartetti Delicato on levyttänyt Ai ai sorja sinisilmätyttö -laulun ja se löytyy cd-levyltä Ole rakastettu, rakastettuni (MILS Musiikki 1998). Kyseistä cd-levyä ei kuitenkaan löytynyt maakuntakirjastojen kokoelmista, mutta kannattaa tarkistaa esim. lähikuntiennne kirjastojen tilanne kirjastotietokanta Mainiosta (http://mainio.kirjastot.fi/ ).
Täsmällistä vastausta kysymykseesi ei käytettävissä olevista lähteistä löydy. STAKESilta http://www.stakes.fi/ uskon löytyvän tuoreempaa ja selkeämpää tietoa.
Stakesin tilastoraportissa Alkoholi ja huumeet 1997 esitetään arvio, että runsaasti alkoholia käyttävä viidennes juo 75 prosenttia kaikesta alkoholista. Annos on 12 grammaa absoluuttista alkoholia (esim. Stakesin Taskumatti 2000 http://www.stakes.fi/tilre/alko.htm). Litra 100% alkoholia painaa 790 grammaa (Alkoholijuomien käsikirja 2, 1986, s. 9). Kokonaiskulutukselle löytyi vain vuoden 1997 luku 35.6 miljoonaa litraa, mutta kokonaismyynti on vuonna 1999 Taskumatin mukaan ollut 36 737 000 litraa. Laskutoimituksien avulla saadaan arvio annosten määrästä.
Voisiko kyseessä olla Yrjö Mattilan sävellys Yö (Suomen äänitearkiston mukaan, os. http://www.yle.fi/aanilevysto/firs/). Se löytyy levyltä Jouten (esittäjä: Ykä, Matti & Liisa). Nuottina meillä ei julkaisua ole, mutta Vantaan pääkirjaston varastosta löytyy kyseinen lp-levy.
Kai Westman ja Pia Westman kirjoittavat artikkelissaan "Simpukat - herkulliset vesien elävät" seuraavaa:
"Rannikoillamme tavattavaa sinisimpukkaa, kuten muitakaan maamme yhteensä 30 simpukkalajia, ei meillä pyydetä eikä viljellä syötäväksi niiden pienuuden tai väitetyn huonon maun vuoksi." (Suomen kalankasvattaja 1988: 4 s. 20-21)
Asiasta voi tiedustella mahdollisesti lisää Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitokselta http://www.rktl.fi
Suomalainen tietosanakirja (Weilin&Göös 1989) kertoo seuraavaa:
"Yhtiön nimenä oli aluksi Nobel-Standard Osakeyhtiö Suomessa - Aktiebolaget Nobel-Standard i Finland. Sen perustivat Naftan-Tuotanto-yhtiö Veljekset Nobel (per. 1876), A. Parviainen & Co. Osakeyhtiö (per. 1874) ja yhdysvaltalainen Standard Oil Company (New Jersey). Viimeksi mainittu omisti aluksi 40% osakkeista ja kasvatti osuuttaan vähitellen, kunnes koko osakekanta siirtyi sen haltuun 1954. Esso-nimi on lyhennys emoyhtiön Standard Oilin (nykyisin Exxon Corporation) alkukirjaimista. Se otettiin yhtiön tavaramerkiksi 1939 ja koko yhtiön nimeksi 1952."
Yleisten kirjastojen historiasta on ilmestynyt äskettäin parikin teosta. Ensimmäinen on Sven Hirnin Kansankirjastosta kaupunginkirjastoksi--Helsingin kaupunginkirjasto 1860-1940 (1998). Sen otsikko keskittyy tosin vain Helsingin kaupunginkirjaston historiaan, mutta teoksessa käsitellään kyllä myös muiden kaupunginkirjastojen historiaa. Teoksen alussa on myös katsaus yleisten kirjastojen alkuvaiheisiin koko Suomessa.
Toinen on teos Kirjastojen vuosisata--yleiset kirjastot Suomessa 1900-luvulla (1999), jonka on toimittanut Ilkka Mäkinen. Kirjan ensimmäinen artikkeli (Hietala, Marjatta: Kirjastojen perustaminen: historiallista taustaa) voisi osua hyvinkin tiedontarpeeseesi.
Molemmissa kirjoissa on kirjallisuusluetteloita, joiden avulla...
Netistä löytyy backgammonin sääntöjä suomeksi mm. osoitteista http://cs.joensuu.fi/~snikula/, http://www.nelostuote.fi/suomi/backgammonsaan.html, http://org.utu.fi/harrastus/bg/ .
Kysymäsi kirja löytyy Lindan (Suomen tieteellisten kirjastojen yhteisluettelo) mukaan Museoviraston kirjastosta. Kirjaston käyttöoikeus on kaikilla, lukusali- ja käsikirjastolainoissa on rajoituksia. Osoite on Nervanderinkatu 13, 00101 HKI ja puh. 09-4050213.
Jos et löydä etsimääsi, niin ehkäpä voisit kysyä myös Suomen kellomuseosta, joka sijaitsee Espoossa osoitteessa Opinkuja 2, puh. 09-4520688. Koska knonometria on käytetty myös merenkulussa paikanmääritykseen, saattaisi Suomen merimuseon kokoelmastakin olla hyötyä, osoite on Hylkysaari, 00570 HKI ja puh. 09-40509051 (URL-osoite on http://www.nba.fi/MUSEUMS/MARITIME/Infofin.htm ).
Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksen STAKESin tilastoraportissa Alkoholi ja huumeet 1997 -kulutus, käyttö, haitat (Ritva Hein, Satu Vuorjoki) sivulla 12 kerrotaan alkoholin suurkuluttajia arvioista riippuen olevan 250 000 - 500 000 eli maksimissaan 10 prosenttia kaikista kuluttajista, joita on taas suomalaisista 90 prosenttia.
Helsingin kaupunginkirjaston asiakaspäätteellä tehtyä varausta ei asiakas itse pysty perumaan, mutta voit kirjastossa käydessäsi pyytää virkailijaa poistamaan varauksen.
Stakesin Päihdetilastollisen vuosikirjan 1999 mukaan alkoholin kulutus on kasvanut. Aikuisväestöstä lähes 90 prosenttia käyttää alkoholia. Suomessa juotiin vuonna 1998 noin 9 litraa alkoholia asukasta kohti. Alkoholin tilastoitu kulutus oli 7,1 litraa ja tilastoimatonta alkoholia juotiin vajaa 2 litraa asukasta kohti.
Lisätietoja aiheesta Stakesista kehittämispäällikkö Ritva Hein, puh. (09) 3967 2494 ja erikoissuunnittelija Ari Virtanen, puh. (09) 3967 2378.
Stakesin internet-osoite on http://www.stakes.fi/tiedote/vuosi99/123.htm
