Kirjallisuutta löytyy melko paljon: Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto: ammatillisen peruskoulutuksen opetussuunnitelman ja näyttötutkinnon perusteet: sosiaali- ja terveysalan koulutusohjelma, lähihoitaja. Opetushallitus 2001, Rintala, Taina: Lähihoitajien työ, ammatti-identiteeetti ja hyvinvointi. Stakes 1997, Uusitalo, Ilkka: Lähihoitajakoulutuksen tuottamat valmiudet. Opetushallitus 1995 ja Kero, Marja: Lähihoitajakoulutus ja organisaatiokulttuuri. Opetushallitus 1995. Lisää kirjallisuutta löytyy Tampereen kaupunginkirjaston kotisivulta, osoitteesta http://kirjasto.tampere.fi:8000/ kohdasta HAKU, asiasanoilla lähihoitajat ja koulutus. Lehtiartikkeleita aiheesta löytyy myös useita. Niitä voi etsiä Aleksi-artikkelitietokannasta, joka...
Tarkoittanet rautavihtrilliä eli rautasulfaattiliuosta. Tästä on lyhyt kuvaus ja sekoitus- ja käyttöohje seuraavassa osoitteessa:
http://www.merilappi-instituutti.fi/keke/tietoverkko/hirsirakennukset/M…
Panu Kailan erinomaisessa teoksessa "Kevät toi maalarin--perinteinen ulkomaalaus", 2000, ISBN 951-664-037-0, käsitellään myös rautavihtrilliä ja sen käyttöä. Tätä alansa perusteosta on tällä hetkellä saatavilla useastakin pääkaupunkiseudun kirjastosta. Saatavuuden voit selvittää osoitteesta http://www.libplussa.fi
Vakuutusalan koulutusta järjestetään Tampereen yliopistossa (vakuutustiede Kauppatieteiden laitoksella). Löydät heidän yhteystietonsa osoitteesta
http://www.uta.fi/laitokset/kati/suomi/vakuutustiede.htm
Vakuutusalalla jo toimivat voivat työnsä ohella suorittaa vakuutustutkinnon. Vakuutusalan koulutuskeskus järjestää tähän tähtääviä kursseja, ja myös vakuutusmerkonomitutkintoon päättyviä kursseja. Koulutuspaikkoja ja tutkintoja on myös muita, mutta neuvoisin sinua ensin ottamaan yhteyttä Vakuutuskirjastoon,
http://www.vakes.fi/svk/suomi/svk15f.htm
josta alan kurssikirjat löytyvät. Vakuutuskirjasto on yrityskirjasto, joten sinun kannattaa soittaa ennen kuin lähdet siellä käymään. Voit myös lähettää heille kysymyksiä sähköpostitse. Osoite on...
Voit etsiä lähdekirjallisuutta kirjastojen luetteloista. Pääkaupunkiseudun aineistotietokannasta (http://www.libplussa.fi ) ei löydy kovinkaan hyviä teoksia aiheestasi. Kirjastoissa on käytettävissä yliopistokirjastojen yhteisluettelo Linda sekä artikkelitietokannat Arto ja Aleksi, joista voit hakea esimerkiksi sanoilla hotellit, matkailu, matkailuala, ympäristönsuojelu, ympäristövaikutukset, ympäristöjohtaminen. Näin löytyy paljon hyviä teoksia ja artikkeleita, esimerkiksi:
- Matkailuyrityksen ympäristöopas: Ympäristöä säästävän matkailun käsi- ja oppikirja (1997)
- Environmental management for hotels (1997)
- Hotelli ja ympäristö (Kotitalous-lehti 4/1996)
- Ympäristöystävällistä hotelli- ja ravintolatoimintaa (1991)
Voit myös hakea Haaga...
Opetushallitus tekee päätökset ulkomailla suoritettujen tutkintojen tunnustamisesta Suomessa sekä antaa tietoa tunnustamiseen liittyvistä menettelytavoista. Varmuuden vuoksi kannattaa hankkia opetushallitukselta tällainen hyväksyminen ulkomailla suoritetulle tutkinnolle. Silloin kelpoisuus on yksiselitteinen. Kelpoisuutta haetaan opetushallituksen sivuilla olevalla lomakkeella. Opetushallituksen osoite on http://www.oph.fi/ ja hakulomake löytyy sivulta http://www.opetushallitus.fi/page.asp?path=1;439;2280
Laaja valikoima englanninkielisiä leipäreseptejä löytyy www-osoitteesta http://www.breadrecipe.com. Koska Hesekielin englanninkielinen kirjoitusasu poikkeaa suomenkielisestä, löydät Hesekielin leivän reseptin kirjoittamalla vasemmassa yläkulmassa sijaitsevaan 'Search Allrecipes'-hakukenttään hakusanaksi "ezekiel". Essealaisten leipä on todennäköisesti englanniksi "Essene Bread", ja tämän reseptin löydät kirjoittamalla 'Search Allrecipes'-hakukenttään hakusanoiksi "essene bread".
Suomenkielisenä ohje löytyy teoksesta Kinard: Raamatun ajan herkkuja sovellettuna suomalaiseen keittiöön. Teoksen saatavuuden voit tarkistaa kirjastosi aineistotietokannasta.
Lyhenne int lyhenteessä SA-int(= Suomen Armeijan Intendentuuri) tarkoittaa intendentuuria. Intendentuuri = sotilashallinnon osa, jolle kuuluu taloushuolto.
Lähteet: http://www.acronymfinder.com, Nykysuomen sanakirja, 4. osa, Sivistyssanat ja vierasperäiset sanat
Omassa kirjastossamme on hyödynnetty Työturvallisuuskeskuksen (http://www.tyoturva.fi) tietopaketteja sekä Työterveyslaitoksen (http://www.occuphealth.fi/) julkaisuja (http://www.occuphealth.fi/ttl/osasto/julkaisu/julkluet/index.htm) Myös sivulla http://www.edu.fi/oppimateriaalit/tyosuo2.html on luettelo työsuojeluun liittyvistä julkaisuista.
Tässä muutama luotettavan tuntuinen lähde:
http://www.netlife.fi/users/msiivola/krit/nukkuminen_taiteena_ja_tietee…
http://www.netlife.fi/users/msiivola/uni/uni-tutt.html
Lisää unista ja nukkumisesta voit selailla esim. Hämeenlinnan kaupunginkirjaston mainioista Makupaloista osoitteessa http://www.makupalat.fi -sieltä aiheen Psykologia alta löytyy alaotsikko Uni,
tai Linkkikirjastosta http://www.kirjastot.fi/linkkikirjasto/haku.asp hakemalla (vasemmalla alhaalla olevasta hae-kentästä) asiasanalla unet.
Aiheesta löytyy myös paljon kirjallisuutta, joten jollet löydä tarvitsemaasi Internetistä, käännypä lähimmän kirjaston puoleen!
Jo vuonna 1954 Helsingin kaupunginvaltuustoon jätettiin aloitteita "maanalaisen joukkoliikenteen toteuttamisesta". Niin sanottu metrotoimikunta aloitti toimintansa jo 50-luvulla, mutta virallinen Metrotoimikunnan mietintö julkistettiin vasta vuonna 1963 ja rakentamispäätös tehtiin 1968. Koeradan rakennustyöt (välillä Herttoniemi-Roihuvuori) aloitettiin 1969.
Anekdoottina mainittakoon, että 1971 kohua herätti metron tunnus - yleisön suosikki iloinen pieni myyrä syrjäytettiin, ja kansalaisadressi myyrän puolesta keräsi yli 5000 nimeä.
Metroliikenne alkoi Itäkeskuksen ja Hakaniemen välillä 1.6.1982, ja Hakaniemen ja Rautatientorin välinen osuus otettiin käyttöön 1.7.1982. Varsinaisesti liikenne aloitettiin 2.8.1982, ja tällöin oli käytössä...
Bysantin historiasta löytyy kirjallisuutta paljonkin, myös kuvia joistakin sen hallitsijoista. Voit katsoa esim. pääkaupunkiseudun yhteisestä aineistorekisteristä, http://www.libplussa.fi/ , kirjoittamalla asiasanaksi Bysantti tai voit etsiä kirjaston päätteellä aihehakua käyttämällä. Suurista historiasarjoista kuten esim. Otavan suuresta maailmanhistoriasta löytyy myös paljon Bysantista. Internetissä on myös runsaasti aiheesta, voit etsiä esim. Googlesta, http://www.google.com/ vaikkapa sanoilla Byzantine emperors pictures.
Tilastokeskuksen sivulla ( http://www.stat.fi/tk/yr/tietoyhteiskunta/julkinenkirjasto.html ) mainitaan, että 317:ssä yleisessä kirjastossa on Internet-palvelut, 73:ssa ei ole Internet-palveluja, ja 6 kirjastoon palvelut ovat tulossa (n=396). Kirjastojen toimipisteitä, joissa asiakkailla on mahdollisuus käyttää Internetiä, oli 785 (n=1147). Julkaisu, josta luvut ovat peräisin, on vuodelta 2000.
Suomen yleisten kirjastojen verkkopalvelusivuilla on mahdollisuus kartoittaa kirjastojen internet-päätteitä: http://www.kirjastot.fi/kirjastot/internetyhteys.asp
Tietoa löytyy esimerkiksi kirjoista Lindholm, Tuomo: Lahjaverokirja, 2000 ja Purhonen, Pertti: Lahja ja sen verotus, 2001. Ne löytyvät varmaan lähimmästä kirjastosta.
Tässä kysymänne kirjan tiedot:
D'Adamo, Peter J.
Syö oikein oman tyyppisi mukaan -- henkilökohtainen ruokavalio, jonka avulla pysyt terveenä, elät pitempään ja saavutat ihannepainosi
WSOY, Helsinki, 2002
ISBN 951-0-25637-4
Kyseinen kirja kuuluu myös pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen valikoimiin, ja sen saatavuustiedot voitte tarkistaa Plussasta ( http://www.libplussa.fi ) Varauksen voitte halutessanne jättää kotikirjastoonne, ellei kirja ole missään hyllyssä.
Löydät sanoille usko (faith), toivo (hope), rakkaus (love) kiinalaiset merkit seuraavasta www-osoitteesta, josta voi aakkosittain hakea englanninkielisille sanoille vastaavat kiinalaiset merkit: http://www.formosa-kingdom.com/chinese/
Tämä on Formosa free translation servicen palvelu.
Kyseessä voisi olla Pirjo Nuutisen ja Erkki Savolaisen toimittama kirja Mainiot maikat : humoristisia tarinoita opettajista, kust. Art House 2001 (ISBN 951-884-327-9). Taustatietoja kirjasta ja sen kansikuvan saa nettiosoitteesta http://www.yle.fi/mikaeli/arkisto/tutkimus/nuutinen/
Hei!
Kiitos kysymyksestäsi. Kosmeettisissa tuotteissa esiintyvistä silikoneista löydät tietoa Aija Luoman ja Raija Karan julkaisusta Silikonit kosmetiikan palveluksessa. Kyseisen julkaisun mukaan kyseessä on aina silikoni, jos tuotteen ainesosaluettelon nimissä esiintyy seuraavia sananosia: METHICON, SILANOL, SILYL, SILOXANE, SILOXY, SILICONE tai SILANE.
Tässä samassa julkaisussa on lueteltu noin sata erilaista silikonia, joita kosmeettisten tuotteiden valmistajat ovat ilmoittaneet tuotteidensa sisältävän. Lisää tietoa kosmetiikan sisältämistä silikoneista ja muista ainesosista sekä niiden käyttötarkoituksesta löytyy myös seuraavista julkaisuista:
Luoma, Aija: Silikonit, kosmetiikan hullut hevoset.
Luoma, Aija: Kosmeettiset ainesosat....
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Kansanrunousarkistosta (puh. 131 23 240, nettiosoite http://www.finlit.fi/kra/index.html ) saadun tiedon mukaan perinnetietoa ei ole talletettu siitä, että nimenomaan lusikka olisi pantu lattian väliin. Eri puolilta Suomea on kyllä talletettu perimätietoa, jonka mukaan metalliesine ylipäätään, veitsi tai sangen yleisesti raha, pantiin talon rakennusvaiheessa lattian väliin, kurkihirteen tai kynnyksen alle. Tämä toi taloon hyvää onnea ja varjeli pahalta ja taudeilta.
Suomen kansallisdiskografia Viola, joka on käytettävissä kirjastoissa ja josta voi hakea kappaleen alkusanoilla, kertoo, että kysymäsi laulu on Georg Malmsténin säveltämä ja Reino Rannan sanoittama Näenhän valoisan taivaan. Tauno Palo on levyttänyt laulun. Voit kysyä äänitettä YLE:n äänitearkistosta osoitteesta pekka.gronow@yle.fi.
Saarijärvi-nimisiä paikkoja (kylän, järven, rannan, talon tms. nimiä) on Suomessa varmasti kymmeniä ellei peräti satoja. Tutuin lienee Saarijärven kaupunki Keski-Suomessa, mutta tämän lisäksi esimerkiksi GT-tiekartasto 2001:stä (WSOY, 2001) löytyy yli kuusikymmentä Saarijärvi-nimistä paikkaa. Saarijärviä voi olla vielä huomattavasti runsaamminkin, sillä pienen puhujamiston käytössä olevia paikannimiä (esim. kylän eri osien, talojen ja tilojen nimiä) ei aina edes merkitä karttoihin.
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen Nimiarkisto voi antaa tarkempaa tietoa lukumääristä ja nimen levinneisyydestä. Nimiarkiston laajaan (n. 2,6 miljoonaa suomalaista paikannimeä käsittävään) paikannimikokoelmaan voi mennä itse tutustumaan paikan päälle...
