Torstain vastainen yö tarkoittaa keskiviikon ja torstain välistä yötä; ollaan menossa vasten, kohti, torstaipäivää (vrt. seinää vasten ja torstaita vasten).
Flo Ridan uuden levyn R.O.O.T.S ilmestymispäiväksi on ilmoitettu 31.3., ja kappale "Right Round" julkaistaan osana tuota levyä. Koska levy ilmestyy vasta 31.3., niin se ei valitettavasti ehdi pääkaupunginseudun kirjastoihin haluamanasi ajankohtana.
Uusin Irania koskeva kirja on Amin Maaloufin Samarkand. Kirjoittaja on tosin libanonilaissyntyinen, ja romaani on ilmestynyt Ranskassa jo 1988 Iranin vallankumouksen jälkeen. Kirja käsittelee vanhaa persialaista Omar Khaijamin runoteosta, mutta kirjassa ollaan osin myös 1900-luvun alun Iranissa. Nykypäivän iranilaista kaunokirjallisuutta on käännetty vähän suomeksi. Kaksi runoteosta löytyi, Abbas Kiarostamin Matkalla tuulen kanssa (WSOY 2008) ja Vain ääni jää, runoja Iranista (WSOY 2006). Romaani Lumoavien mausteiden kahvila (Helmi 2006) tekijänä Marsha Mehran kertoo sisaruksista, jotka pakenevat Iranista 1979. Iranilaispereheen muutosta Ruotsiin kertoo kirja Mistään kotoisin (Otava 2007) tekijänä Marjaneh Bakhtiari. Muistelmateoksia...
Merja Jalon Haavikon ravitalli -sarjan viimeisin osa on ilmestynyt jo vuonna 2001. Vaikuttaa siltä, että uutta osaa ei olisi enää tulossa. Mutta varmasti sitä ei voi tietää kuin kirjailija itse. Täältä löydät luettelon sarjan kirjoista:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Haavikon_ravitalli
Annie Daltonin tiedoista ei löydy kuin hänen syntymävuotensa 1948. Lisää tietoa löytyy kirjailijan kotisivulta www.fantasticfiction.co.uk/d/annie-dalton. Kirjailija on antanut itsestään julkisuuteen todella niukasti tietoja. Annie Daltonilta on suomennettu vain 4 Enkeliakatemia-sarjan teosta, ei muuta.
Päivi Oikkonen
Lappeenrannan maakuntakirjasto
Fiona Kelly on keksitty kirjailijanimi, jonka takaa löytyy useita kirjoittajia. Näin kerrotaan Niklas Bengtssonin ja Tittamari Marttisen toimittamassa kirjassa Ulkomaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita (1997). Kirjojen kirjoittajista ei siis löydy tietoa. Mutta tuosta edellä mainitusta kirjasta saat paljon tietoa Fiona Kellyn nimellä kirjoitetuista kirjoista. Luettelon Mystery clubin suomennuksista löydät vaikkapa täältä:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Mystery_Club
Joensuun seutukirjaston henkilökunnan ylläpitämää kirjallisuuspiiriä ei ole, mutta Joensuun pääkirjastossa kokoontuu Joensuun seudun kansalaisopiston kirjallisuuspiiri "Lukemisen lumo", jota vetää Kirsi Komulainen. Piiri on kokoontunut kevätpuolella tammikuusta lähtien kerran viikossa, viimeinen kokoontuminen on 27.4.09. Hukanhaudan koululla kokoontuu Eija Komun vetämä kansalaisopiston Hukanhaudan kirjallisuusryhmä joka toinen viikko.
Pohjois-Karjalan kirjailijayhdistys Ukri:n lukupiiri toimii netissä. Siihen voivat osallistua Ukri:n jäsenet: http://www.ukri.net/?page_id=84 .
"Epävirallisia" lukupiirejä on varmaan paljonkin, 4.10.2007 oli Karjalaisessa juttu Outi Juurikaisen kaveripiirin lukupiiristä: http://www.karjalainen.fi/scripts/...
Kuopion kaupunginkirjaston Salli-tietokannan tarkennetulla haulla voi eri asiasanoja yhdistelemällä etsiä tällaista kirjallisuutta. Esimerkiksi laittamalla asiasanoiksi ”kirjallisuudentutkimus” ja ”romaanit” saadaan lista, jossa on 37 eri teosta. Tai käyttämällä asiasanoja ”romaanit” ja ”sisällönanalyysi” saadaan 8 teosta, jotka kuvaavat kunkin kirjailijan henkilökuvausta ja teemoja. Muita mahdollisia asiasanoja voisi olla esimerkiksi ”teemat”, ”tulkinta”, ”henkilökuvaus” tai ”maailmankuva”. Seuraavista teoksista voisi olla apua:
Nevala, Maria-Liisa, Kianto: Ilmari Kianto, anarkisti ja ihmisyyden puolustaja (1986);
Alanko, Anna-Liisa:Kotiveräjällä: Immi Hellén ja kansalliset kasvatusaatteet (2007);
Antti Arnkil, Olli Sinivaara (toim.)....
Tikkurilan lukion kotisivulta http://www.edu.vantaa.fi/tilu/etusivu.html
löytyy mm. opinto-ohjelma. Vastaava tiedostoa kuin Helsingin matematiikkalukion tuntijako ei löytynyt. Kotisivulta löytyvät myös koulun yhteystiedot.
Leikkoruusujen hoitoon annetaan ohjeita esim. Kotimaiset kasvikset -yhdistyksen sivuilla osoitteessa http://www.kasvikset.fi/Suomeksi/Asiakkaille/Kasvitieto/Koristekasvit/L….
Ruusuja veteen laitettessa vesi saa olla kuumaa, noin 50-asteista, ja sen lisäksi on hyvä lisätä veteen kukkavirkistettä. Lisäksi sivustolla neuvotaan seuraavasti: "Jos ruusut nuokahtavat maljakossa, niiden varsiin leikataan uudet imupinnat ja samalla kuoritaan vartta 4-5 cm. Kukat kääritään pakettiin ja pidetään varren päitä 1-2 minuuttia kiehuvassa vedessä, jonka jälkeen paketti laitetaan haaleaan, syvään veteen." Kukkien kestoaikaa voi pidentää myös viemällä ne yöksi viileään ja välttämällä päivälläkin suoraa auringonpaistetta.
Nimien kääntämisestä kiinaksi on kysytty usein ennenkin. Löydät aiempia vastauksia klikkaamalla palvelun arkisto-linkkiä, ja kirjoittamalla hakulaatikkoon 'kiinan kieli'.
Kiinan kielessä ei ole aakkosia, joille nimiä voisi suoraan kääntää. Kiinalaiset kirjoitusmerkit edustavat puhutun kielen tavuja ja jokaisella merkillä on myös oma merkityksensä. Lisäksi samalla tavalla äännettäviä merkkejä on paljon, ja yksi merkki voidaan ääntää useammalla eri tavalla.
Internetistä löytyy joitakin englanninkielisiä sivustoja, joissa tarjotaan kiinalaisia käännöksiä länsimaisille nimille, esimerkiksi http://chineseculture.about.com/library/name/blname.htm. Joni löytyy osoitteesta http://chineseculture.about.com/library/name/female/blna_joni.htm ja Sara...
Helmetissä on mainittu erikseen levyn tiedoissa: "tekstiliite sis. laulujen sanat. Yleisempää on ettei laulujen sanoja ole painettu tekstiliitteeseen. Silloin voi esimerkiksi etsiä erikseen nuottivihkoja ja cd-levyiltä vastaavia kappaleita esitettynä.
Ranskankilelisiä nuotteja on melko runsaasti esim. Edith Piaf ja erilaisia kokoelmia.
"Chantons Tous!" on kielenopiskelijoille tarkoitettu ranskalaisten laulujen nuotti (laulujen sanastoa on käännetty suomeksi laulun kohdalla)ja samanniminen cd-levy.
(Ranskankielessähän lauluissa sanat lausutaan niin. että esim. e-kirjain lopussa lausutaan (=lauletaan), vaikka se puhekielessä jääkin laususumatta.)
Tässä muutamia cd-levyjä, joissa on laulujen sanat mukana: Aznavour: Hier encore, Juliette Greco...
Aurelia-nimen pohjana on vanha roomalainen sukunimi Aurelius, joka merkitsee kultaista. Amalia pohjautuu saksalaisperäisiin amal-alkuisiin nimiin, joita ovat mm. Amalberga ja Amalgund. Amal-alkuosan on sanottu tarkoittavan mm. työtä, tehokasta ja uutteraa. Hilma on saksalaisperäinen nimi. Nimen alkuperästä on useita käsityksiä. Se voi olla muunnos nimistä Wilhelma tai Wilhelmine, ja silloin nimen taustalla on merkitys altis suojelijatar. Se voi liittyä myös saksan kypärää ja suojaa merkitsevään helm-sanaan. Tai sitten se on Hildemar- ja Hilmar-miehennimien naispuolinen vastine. (Lähde: Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön. Anne Saarikalle ja Johanna Suomalainen, 2007)
Ilmo on lyhentymä Ilmarista, joka puolestaan on vanha ilma-sanasta muodostunut suomalainen nimi. Ilmari(nen) on tuttu Kalevalasta, ja ensimmäisen kerran Ilmarinen-nimi tavataan jo Mikael Agricolan Psalttarissa vuodelta 1551, jossa se esiintyy hämäläisten epäjumalan nimenä.
Toinen mahdollinen alkuperä on vanha suomalainen ja karjalainen, myös mm. inkeriläisissä kansansaduissa esiintyvä ihmistä tarkoittava sana ilminen.
Lähde: Pentti Lempiäinen, Suuri etunimikirja (WSOY 1999)
Pohjalainen-lehdessä kysyttiin 22.2.2009 (http://www.pohjalainen.fi/Article.jsp?article=399002) samaa asiaa, ja vastattiin näin:
"Kielitoimisto kertoo vetonaulan konkreettisen merkityksen: vetonaulalla yhdistetään hirsien liitos. Kuvainnollinen merkitys on tuttu. Vetonaula on erityisen houkutteleva asia, joka houkuttelee ja "vetää" yleisöä ja asiakkaita.
Suomen rakennustaiteen museon amanuenssi Erkki Vanhakoski hörähtää kuullessaan kysymyksen. Vetonaula on suora käännös ruotsin kielen sanasta dragspik.
Vetonaula tarkoittaa melko pitkää, vähintään kymmensenttistä naulaa, mutta veto-sanaa ei usein suomen kielessä käytetä. Naula mikä naula.
Vetonaula on perinteisesti ollut sepän tekemä, hieman kierteinen naula."
Laulettuna löytyy Saaritsan kääntämänä cd-levyltä:Terveiset ulapalta : musiikkia mereltä ja järvien seliltä.
Näyttää ettei löytyisi nuottia, jossa sanat olisivat painettuina suomennoksena.
Myöskin löytyy Tikkurilan musiikkivarastosta vhs-kasetti, jossa laulu lauletaan suomeksi (saattaisi olla tekstitetty, en tiedä).
Näistähän voi kuuntelemalla "poimia" sanat.
Kysymäsi aihe esiintyy kaunokirjallisuudessa useimmin vain pienenä sivujuonteena, päätelleen mm. siitä, että ensimmäiseksi mieleen juolahtavilla asiasanoilla (virret, laulaminen) vetää melkein vesiperän kirjastojen tietokannoista ja muistakin hakemistoista.
Joitain kuvauksia sain kuitenkin kollegojen avustuksella kaivettua esille;
Skiftesvik, Joni: Petsamon kultatynnyri, WSOY, 1991. Novellikokoelma sisältää kuusi tarinaa, joista "Matkalla Maluriin" kertoo kahdesta pojasta eksyneenä sumuiselle merelle. Peloissaan pojat alkavat veisata virsiä. Tätä kuvataan kirjan sivuilla 142-145.
Joenpelto, Eeva: Ralli, WSOY, 1959. Ss. 155-157 kuvataan kirkonmenoja, mm. kolehtivirren ja loppuvirren veisuuta.
Pelo, Riikka: Taivaankantaja, Teos, 2006....
Mildred J. Hillin laulun Happy birthday to you suomennos löytyy joiltakin nuoteilta ja myös äänitteiltä englanniksi laulettuna, mutta suomeksi laulettu versio näyttäisi löytyvän vain Elävät kivet -kuoron levyltä Joulu.
Aakkosia laulettuinakaan ei näytä paljon levytetyn. Esa Pakarinen on säveltänyt laulun nimeltä Aakkoset. Laulun sanoista ei tosin ole tietoa, mutta kappale löytyy ainakin lastenlauluja esittävän Loiskis-yhtyeen levyltä Lastenmusiikkiorkesteri Loiskis.
