”Suomen kielen perussanakirjan” (osa 1; Valtion painatuskeskus, 1990) mukaan killat ovat ”keskiajalla keskinäistä apua ja seurustelua varten perustettuja, tav. jnk ammattikunnan piirissä toimineita yhdistyksiä”. Varhaisimmat killat olivat uskonnollisia, usein suojeluspyhimyksiin liittyviä yhdistyksiä, jotka järjestivät erilaisia sosiaalisia tapahtumia. Tällaiset katolilaisuuteen kytkeytyneet killat kuitenkin kiellettiin Ruotsissa Vesteråsin valtiopäivillä 1547 osana uskonpuhdistusta.
Yleisemmin kiltoihin viitattaneen kuitenkin nimenomaan ammattikuntina, joita alkoi syntyä Euroopassa vuoden 1100 tienoissa; antiikin Roomassakin niitä tosin oli jo ollut. Tällaisia ammattikuntia saattoivat olla esimerkiksi kultasepät, suutarit, räätälit tai...
Termiä ei ollut helppo löytää; sitä ei löytynyt Valtioneuvoston sanastosta, ei Myöskään Eduskuntasanastosta eikä muista kirjastossamme käytössä olevista sanastoista. Niiden termistö ei ulotu tarpeeksi kauas. Sakregister till Finlands författningssamling 1808 - 1860 sisältää hakusanan Befälhafvarestyrelsen: för finska militären. Tästä on annettu useampia säädöksiä, joista esim. no. 17 1860 suomeksi kuuluu: Vuosirahasääntö Suomen sotaväen päällikköhallitukselle. Kaikki säädökset koskivat Suomen sotaväen päällikköhallitusta. Olisiko kysymys tästä.
Sopivaa kirjallisuutta löytyy runsaasti. Tässä muutamia esimerkkejä:
Sarantola-Weiss: Reilusti ruskeaa: 1970-luvun arkea; Suomalaisten tarina: 4: Järjestelmien aika; Suomalaisen arjen historia: 4: Hyvinvoinnin Suomi; Puoli vuosisataa; Muutosten vuosisata 7 ja 8; Kronikka 1900-1999: Suomen ja maailman tapahtumat; Guinness-kronikka: 1900-luku; Lewenhaupt: Heijastumia: 1890-1989: Vuosisata muotia, muotoilua ja arkkitehtuuria. Kirjojen saatavuuden voi tarkistaa Web-Origosta osoitteessa http://www.satakirjastot.fi/
Valitettavasti pakinaa ei löytynyt. Kysymys välitettiin kirjastolaisille valtakunnallisen tietolistan välityksellä, mutta tätäkään kautta pakinaa ei paikallistettu. Tunnistaisiko joku palvelumme lukija tämän pakinan ja kommentoisi?
Kirjastoissa voi skannata ja lähettää skannattuja dokumentteja sähköpostilla.
Lista Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteistä, joissa on skanneri(t) https://varaus.lib.hel.fi/default.aspx?m=scannerres
(Huom! Kannelmäen kirjasto on suljettu 29.3. - kesäkuun puoliväli 2010.)
Jonas Gardellista on kerrottu kirjassa Ulkomaisia suosikkikirjailijoita / toim. Ismo Loivamaa http://www.helmet.fi/record=b1808949~S9*fin
Kirjassa kerrotaan muun muassa, että Jonas Gardell on syntynyt 1963 Täbyssä, Ruotsissa. Hänet tunnetaan yhteiskunnallisena keskustelijana ja standup-koomikkona. Gardellin romaani Koomikon synty (1992) nousi koko Ruotsissa keskustelun aiheeksi. Hän on kirjoittanut myös näytelmätekstejä ja elokuvakäsikirjoituksia. Gardellilla on tausta myös kuvataitelijana.
Jonas gardellista löytyy myös muutamia suomenkielisiä aikakauslehtiartikkeleita:
Ihana naapuri - haastateltavana koomikko ja kirjailija Jonas Gardell
Image Numero 2005: 9, sivu 20
Jonas Gardell : erittäin lapsellinen aikuinen - haastateltavana...
Voi että, kaipaamaasi ihan kaikki taruolennot kerralla kattavaa luetteloa ei taida olla olemassa, tai en ainakaan onnistunut sellaista löytämään.
Olet varmaankin selannut juuri nämä Wikipedian luettelot suomalaisista taruolennoista ja Kalevalan henkilöhahmoista:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomalaisten_muinaiset_jumalat
http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomalaiset_taruolennot
http://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Kalevalan_henkil%C3%B6ist%C3%A4
Nuo luettelot tarjoavat kyllä mainion lähtöpisteen, lukumääräisesti ne nimittäin ovat suhteellisen kattavat. Esimerkiksi suomalaisten taruolentojen listassa mainitut hahmot eivät varsinaisesti ole yksittäisiä ilmiöitä, eivät edes niitä kuuluisimpia. Pikemminkin ne ovat yhteisiä nimiä olennoille, jotka...
Helmet-verkkokirjastosta saadaan esille muutamia kirjoja aiheesta haulla: ruokaperinne leivonnaiset
Toivottavasti seuraavista olisi iloa.
Vanhan ajan kahvileivät, toim. Arja Nurminen, Anna-Liisa Salo. Kauppiatten kustannus 1980.
Pitokokin herkkuja : [wanhanajan reseptejä], Veera Tuomi. Kustannus HD 2009.
Leivos : tutkielma ylellisyyden muotokielestä, Bo Lönnqvist. Schildt 1997.
Kirjassa mielenkiintoinen leivosluettelo vuosilukuineen (tosin nämä leivokset ajoittuvat varhaisempaan aikaan, paljolti 1800-luvulle).
Seuraavat kirjat löytyvät haulla: ruokaohjeet 1950-luku
Kisatytön keittiö : Maija Honkasen ruokavuosi 1952
Muistoja kotiliedeltä : reseptejä 1950-luvulta nykypäiviin
Joka kodin keittokirja / Ulpu Järvinen, julk. 1950
Todettakoon...
Mikäli kysymystä lähdetään purkamaan jatkosota-näkökulmasta kuten viittaus saksalaisiin antaa olettaa, niin yleisesti tunnustettua faktaa lienee se, että Neuvostoliitto panosti tosissaan kesän 1944 suurhyökkäykseensä. Tavoitteena oli Suomen kysymyksen ratkaiseminen, koska samanaikaisesti myös kilpajuoksu Berliiniin oli jo alkamaisillaan. Suomen miehitys tai ainakin vahvaan kontrolliin saaminen olisi saattanut tukea Neuvostoliiton tavoitteita.
Kesän 1944 suurhyökkäyksen alettua Neuvostoliitto eteni voimakkaasti useamman viikon ajan, kunnes Suomi sai vakautettua puolustustaan.
Myös "sodan häviäminen" on tulkinnanvarainen kysymys, mutta mikäli tällä tarkoitetaan maan miehittämistä, niin ilman Suomen puolustuksen tuntuvaa jäntevöitymistä...
Kirjastojen kokoelmaluetteloissa käytettävä asiasana on ikääntyneet, lisäksi kirjasto? (sanavartalon katkaisu Lindassa ?)
Yliopistokirjastojen yhteistietokanta Lindasta löytyi em. haulla seuraavat julkaisut (kaksi ensimmäistä luettavissa e-aineistoina)
http://finna.fi
Ikääntyneiden kirjastopalvelut Länsi-Suomen läänissä / Länsi-Suomen lääninhallituksen julkaisu 8/2009 http://www.laaninhallitus.fi/lh/biblio.nsf/98D6E09E7C601111C225760F0025…
Ikääntyneiden informaatiokäyttäytyminen [Elektroninen aineisto] : laadullinen tutkimus arkielämän informaatiokäytännöistä ja toimintaan aktivoitumisesta / Raimo Niemelä. Oulun yliopiston kirjasto, 2006. http://herkules.oulu.fi/isbn9514282906/
Vanhuskäsitys yleisessä kirjastossa / Liisa Isomursu....
Epäilemättä niin Suomessa kuin Ruotsissakin on isoihin yrityksiin palkattu tietopalvelutyön ammattilaisia. Suomessa alaan voi tutustua sivulla Tietoasiantuntijat Finnish Information Specialists
http://www.tietoasiantuntijat.fi/fi/cfmldocs/index.cfm?ID=1064
Ruotsissa toimii myös vastaava yhdistys
Svensk förening för informationsspecialister
http://www.sfis.nu/site/311/infotrend.aspx
Sekä YLEn että SVTn sivuilta tietopalvelu on vaikeasti löydettävissä, YLEn sivuilta tietopalvelu löytyy haulla arkisto- ja tietopalvelut. SVT sivuilla kannattaa etsiä sivun http://svt.se lopussa olevasta Om SVT -linkistä.
Ainakin tällaisia kirjoja Tikkasten suvusta on kirjoitettu:
- Prokuraattorin suku: Antti Tikkasen (1785-1858)jälkeläiset / Jarmo Paikkala
- Julkaisuja Pielaveden Vanhapihan suvun Tikkasista / Toivo Pietikäinen
- Eräs savolainen uudisraivaajasuku : Tikkasten sukuhistorian alkupään selvittelyä / Eino Tikkanen
- Tikkasten sukuseura ry 1948-1998 : 50 v. : uudisraivaaja-Tikkaset ja seuran toiminnan historiikki / Heikki A. Tikkanen
Kirjat ovat eri kaupunkien kirjastojen kokoelmissa. Voit saada ne kaukolainaan itsellesi oman lähikirjastosi kautta.
Etsimäsi kirja on muutamassa maakuntakirjastossa mutta ei täällä Kymenlaaksossa. Käänny lähimmän kirjaston puoleen ja pyydä heitä kaukolainaamaan kirja sinulle.
Turun kaupunginkirjastossa ei toistaiseksi ole tällaista digitointipalvelua tarjolla.
Suomessa on useita digitointipalveluihin erikoistuneita kaupallisia toimijoita, joiden avulla kaitafilmien digitointi onnistuu. Kannattaa googlata esim. 'kaitafilmi digitointi' ja verrata liikkeiden palveluita ja hintoja.
Valitettavasti Tuusulan kirjastoista ei löydy yksittäistä kirjaa tästä aiheesta. Lähimmäs tätä aihetta pääsee ehkä kirja nimeltä Suomen talouselämän rakenne ja kehitys. Tämä kirja löytyy Järvenpään kirjastosta ja voidaan tilata sinulle tänne Tuusulaan. Koska kirja ei ole nyt täällä paikalla, en pysty suoraan sanomaan, käsitelläänkö siinä Suomea kokonaisuutena vai maakunnittain eriteltynä.
Internetistä löytynee helpommin ajantasaista tietoa aiheesta.
Kannattaa katsoa esim. Varsinais-Suomen elinkeino,- liikenne- ja ympäristökeskuksen sivut osoitteessa http://www.ely-keskus.fi/fi/elykeskukset/varsinaissuomenely/Sivut/defau…
Turun kaupungin nettisivuilta www.turku.fi löytyy hyviä linkkejä kohdasta "Työ ja elinkeinot". Esim. "Elinkeinot ja...
Kirjastojen käytössä olevasta artikkeliviitetietokanta Aleksisista löytyy muutama artikkeli aiheesta:
"Mitä on x, kun x on matemaatikko? - tutkijalehtori Juha Oikkonen, opettaa differentiaali- ja integraalilaskentaa Helsingin yliopistossa"
Helsingin sanomat. Kuukausiliite, Numero 2002: (5) toukokuu, Sivu(t) 64-71
Mainio matemaatikko - haastateltavana Juha Oikkonen
Yliopisto -lehti, numero 46(1998): 7, Sivu(t) 18-19
Kannattaa ottaa yhteyttä alan yhdistyksiin, vakuutuslaitoksiin, pankkeihin, korkeakouluihin, sosiaali- ja terveysministeriöön.
Suomen Matemaatikko-, Fyysikko- ja Tietojenkäsittelytieteilijä (SMFL) ry http://www.smfl.fi Yhdistyksen sivuilta löytyy muun muassa jäsenlehdet vuosilta 2005-2009
Tekniikan Akateemisten Liitto TEK http...
Roihuvuoren kirjastossa ei valitettavasti ole lainattavia sähkömittareita. Helsingissä niitä näyttäisi olevan lainattavissa tällä vastaushetkellä Helsingin kirjastoautosta, Oulunkylän kirjastosta ja Vuosaaren kirjastosta. Laajemmat saatavuus tiedot Espoon, Vantaan ja Kauniaisten osalta saa näkyviin osoitteesta http://www.helmet.fi laittamalla vapaaseen sanahakuun hakunsanaksi ”energiamittari”.
Energiamittareita ei voi varata, joten mittari täytyy käydä lainaamassa kirjastosta, jossa sellainen on paikalla eli HelMetin mukaan tilassa ”hyllyssä”.
Helsingin energia lainaa energiamittareita mutta ainoastaan omille asiakkailleen. Tilaamisohjeet löytyvät osoitteesta http://helen.fi/palvelut/mittaritilaus.asp. Joillakin muillakin sähköyhtiöillä...
Suomen murteiden sanakirjan mukaan korkkaali (myös korkkaadi, korkkaani, korkkaari, korkkaarni) viittaa sanaan korttikaari. Korttikaari sanaa taas käytetään putkasta, tyrmästä tai kylmästä huoneesta. "Lortit lituu oves juur yhtänäs, ja tupa on kylmä kun korkkaari (Pyhämaa)."
Lähde: Suomen murteiden sanakirja : kahdeksas osa. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2008.
Olisikohan etsimäsi teos Atso Almilan Ameriikka:
http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=almila+ameriikka&searchscope=9…
http://fi.wikipedia.org/wiki/Atso_Almila
http://www.akateeminenlaulu.fi/suomi/kuvia.html
Jos se ei ole tämä, niin lähetäthän uuden kysymyksen!
