Kevään ensimmäinen satutuokio Karhulassa järjestetään to 20.1. alkaen klo 10, kesto n. 30 min. Seuraava satutuokio on to 3.2. samaan kellonaikaan ja jatkossa aina torstaisin n. kerran kuukaudessa. Kirjaston järjestämistä tapahtumista, kuten satutuokioista, tiedotetaan Kyyti.fi-sivustolla (www.kyyti.fi). Karhulan satutuokiot eivät vielä näy siellä.
Kirjan v. 2008 painos on Ylöjärven kirjaston kokoelmissa. Se on parhaillaan lainassa ja sen eräpäivä on vasta 7.2. Pirkanmaalla näyttää tätä kirjaa olevan paikalla Akaan kirjastossa. Jos teet siitä seutuvarauksen, saat sen kuljetuksen välityksellä noudettavaksi vaikkapa Ylöjärven kirjastoon.
Putous 2 tulee lauantaisin 8.1. 2011 alkaen, katso Mtv:n ohjelmatiedoista http://www.mtv3.fi/ohjelmat/sivusto2008.shtml/viihde/putous/taustaa?122…
Ohjelmaa voi katsoa MTV3 katsomosta http://www.katsomo.fi/?treeId=354
Kyselimme asiaa kirjastoammattilaisten valtakunnalliselta sähköpostilistalta, mutta sielläkään ei kukaan tunnistanut etsimääsi kirjaa. Tietäisiköhän joku lukijoistamme?
Tuo voisi olla kappale
Punaruusut, punahuulet, punaviini (Rote Rosen, rote Lippen, roter Wein), tekijä Michael Harden. Suomeksi Olavi Virta näyttää ainakin tätä esittäneen. Sanat ja nuotit löytyvät HelMet-kokoelmasta esimerkiksi seuraavista linkeistä:
http://www.helmet.fi/record=b1053348~S3*fin
http://www.helmet.fi/record=b1114421~S3*fin
”Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön” (Gummerus, 2007) osaa kertoa nimien merkityksistä ja alkuperistä. Tässä siis tietoa kysymistäsi nimistä:
Nimen ”Minja” alkuperästä ei ole varmaa tietoa. Se saattaa olla muunnelma joko nimistä ”Mina” tai hiukan samalta muistuttavista nimistä ”Ninja”, ”Pinja” ja ”Tinja”. ”Mina” on lyhennelmä nimestä ”Vilhelmina” tai muista ”-mina”-loppuisista nimistä. ”Vilhelmina” on johdettu muoto vanhasta saksalaisesta miehennimestä ”Vilhelm”, jonka merkitys on ’lujatahtoinen kypäränkantaja’. ”Ninja” on muunnelma portugalilaisesta nimestä ”Nina”; sillä ei liene mitään tekemistä japanilaisten salamurhaajaninjojen kanssa. ”Pinja” on peräisin männynsukuisesta pinjapuusta. Se ja ”Tinja” saattavat olla myös vain muunnelmia...
Helsingissä, Lasipalatsin Kohtaamispaikalla voi digitoida vhs-kasetit dvd-levylle. Lisätietoja saa Kohtaamispaikalta:
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kohtaamispaikka/yhteystiedot/
Varauksen voi tehdä täältä:
https://varaus.lib.hel.fi/
Espoossa digitointi onnistuu Sellon ja Entressen kirjastoissa.
Kaipaamasi runo löytyy Aale Tynnin opettavaisesta lastenrunokirjasta ”Kissa liukkaalla jäällä” (Otava, 1958). Runo on nimeltään ”Mikko Kettu saa kyytiä”, ja se löytyy kirjan sivuilta 15–18. Kirjassa on useita muitakin eläinaiheisia runoja.
Viola-tietokanta kertoo, että kysymäsi CD-levy on olemassa. Se on itse asiassa ilmestynyt alun perin C-kasettina vuonna 1988. CD-versio on julkaistu 2004 tai 2005, sillä tiedot näyttävät vaihtelevan. Tarkemmat tiedot levyn sisällöstä löydät Viola-tietokannasta osoitteesta https://finna.fi etsimällä levyn nimellä ”Lapinlasten lauluja”.
Kuurojen liitto kertoo internet-sivuillaan, että ”tarkkaa lukumäärää kuuroista Suomessa ei ole saatavilla”.
http://www.kl-deaf.fi/Page/d482c6d9-2841-47df-be2f-d9a3b889b808.aspx?gr…
Tämä johtuu siitä, että kuurojen määrää ei tilastoida mitenkään. Erilaisista yhdistysten jäsenrekistereistä ja vastaavista voi saada suuntaviivoja, mutta yksi henkilö voi hyvin kuulua useaan yhdistykseen tai olla kuulumatta yhteenkään. Myöskään viittomakieltä käyttävien perusteella on vaikeaa päätellä kuurojen määrää, sillä kaikki kuurot eivät välttämättä käytä viittomakieltä ja toisaalta osa viittomakieltä käyttävistä on kuulevia. Rajoja on myös vaikea vetää täysin kuurojen tai muuten kuulovammaisten kesken.
Samalla sivulla Kuurojen liitto myös mainitsee...
Hämeenlinnan kirjastossa on lainattavissa Berlitzin kustantama matkailijoille tarkoitettu Korean travel pack, kirja + cd (2003), jonka opetuskieli on englanti. Lisäksi pääkaupunkiseudun Helmet-aineistorekisteristä löytyvät mm. Colloquial Korean : the complete course for beginners/ Danielle Ooyoung Pyun and In-Seok Kim, 1 nide, 2 CD-äänilevyä (2007), Korean/ Mark Vincent & Jaehoon Yeon, 1 nide, 1 äänikas.(2003) ja Elementary Korean/ Ross King and Jae-Hoon Yeon, 1 nide, 1 d-levy (2000). Näitä voi pyytää kaukolainaksi oman asiointikirjaston välityksellä. Kaukolainapyynnön voi tehdä verkkolomakkeella osoitteessa http://hameenlinna.verkkokirjasto.fi/web/arena/kaukolainatilaus, sähköpostitse osoitteella kaukopalvelu(at)hameenlinna.fi tai...
Näyttäisi valitettavasti siltä, ettei kyseistä kirjaa ole ainakaan tällä hetkellä saatavissa Suomen kirjastoista. Kirja on kuitenkin mahdollista tilata kaukolainana ulkomailta, joskin kaukolainalle voi helposti kertyä jo enemmän hintaa kuin mitä kirjan hankkiminen Suomesta tai ulkomailta maksaisi. Voit tehdä myös halutessasi Helsingin kaupunginkirjastolle kirjasta hankintaehdotuksen osoitteessa http://www.lib.hel.fi/fi-FI/forms/hankintaehdotus.asp.
Helsingin kaupunginkirjaston kaukopalvelusta löytyy tietoa osoitteesta http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kaukopalvelu/. Kaukopalvelupyynnön voi tehdä osoitteesta http://www.lib.hel.fi/forms/kaukopalvelupyynto.asp löytyvällä lomakkeella. Kaukolainan hinta voi olla ulkomailta tilattuna jopa 25 euroa.
Petsamon taistelussa 12.5.1918 Valkoisten suomalaisten puolelta kyseessä oli nk. Petsamon retkikunta, jonka miehistö koostui suurelta osin Pohjois-Suomen suojeluskunnista. Retkikunnan vahvuus oli noin 130 miestä.
Iso-Britannia lähetti alueelle risteilijä Cochranen, jolta maihin ja täten taisteluun rantautui 50 venäläistä punakaartilaista, 50 brittien merijalkaväen sotilasta sekä 150 brittimatruusia yhden tykin kera, eli yhteensä noin 250 miestä.
Brittijoukot löivät suomalaiset heti 12.5. taistelussa, jossa kaatui kaksi valkoista, myös joitakin jäi vangiksi. Brittien tappioiksi mainitaan "muutamia", muun muassa haavoittunut tykistökapteeni.
Imandran alueen varsinaisesta taistelusta ei löytynyt viitteitä, mutta Imandra-järven seutu oli...
Tuon Charles Singletonin säveltämän ja Kendall Hayesin sanoittaman kappaleen nuotit löytyvät ainakin Ruotsissa ilmestyneestä nuottikirjasta ”Hits: 60-tal” (Warner/Chappell Music Scandinavia, 2002), jossa ovat sanat ilmeisesti myös englanniksi. Samalla nimellä näyttää ilmestyneen lukuisia muitakin kappaleita, mutta nuo nuotit ovat ainakin varmuudella juuri samojen tekijöiden kuin suomennettu versio.
Teosta ”Hits: 60-tal” löytyy esimerkiksi HelMet-kirjastoista eli Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunginkirjastoista. Tarkemman saatavuuden voi katsoa osoitteesta http://www.helmet.fi. Suomen kirjastojen saatavuuksia voi tarkastella esimerkiksi Frank-monihaulla, joka löytyy osoitteesta http://monihaku.kirjastot.fi/frank/search/....
Helsingin kaupunginkirjasto ei tarjoa näitä palveluja asiakkaille, mutta Kampin ostoskeskuksessa on jokunen pelikauppa, joka hioo maksusta pelilevyjä. Varmaankin hiovat cd-levyjä myös.
Kadonneen kirjan tilalle ei automaattisesti hankita uutta. Asiaa harkitaan tapauskohtaisesti. Kovin vanhoja kirjoja ei usein edes ole enää saatavillakaan, vaikka niitä haluttaisiin hankkiakin. Tuo mainitsemasi teos on sen sijaan sen verran uusi, että sitä on periaatteessa mahdollista hankkia. Kirja on tosin kadonnut vasta joulukuussa, ja on mahdollista, että se putkahtaa vielä esiin, jolloin ei olisi kovin tarkoituksenmukaista hankkia toista kappaletta.
Laitoin kirjasta joka tapauksessa hankintaehdotuksen, koska kirjan ainoa kappale on kadonnut. Jää nähtäväksi, hankitaanko sitä uusi kappale tai löytyykö vanha.
Heti aluksi täytyy varoittaa, että me vastaajat emme ole laintulkinnan ammattilaisia, joten vastaus on laadittu vain maallikkotietämyksen perusteella. Varmempaa tietoa saat laintulkinnan ammattilaisilta.
Vastoin yleistä luuloa kaikki Suomen väestörekisteriin kirjatut sukunimet ovat suojattuja, joskaan se ei estä nimen ottamista, mikäli tietyt edellytykset täyttyvät. Suomalaisuuden liiton ylläpitämällä suojattujen sukunimien listalla ei ole mitään juridista merkitystä. Näin ollen tavallinen sukunimi ”Virtanen” on yhtä lailla suojattu sukunimi kuin hyvin harvinaiset sukunimetkin.
Nimilaki ei näytä asettavan mitään rajoituksia sille, etteikö paikannimissä saisi esiintyä sukunimiä, enkä löytänyt muistakaan laeista sellaisia rajoituksia....
