Asbestin käytöstä voitte kysyä seuraavista paikoista:
Ympäristöministeriö http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=4128&lan=fi. Sivulta voi ottaa yhteyttä ja kysyä aiheesta lisää.
Työsuojeluhallinto http://www.tyosuojelu.fi/fi/asbesti#. Kysymyksiä voi lähettää sivun alareunan Palaute-painikkeen kautta.
Hengitysliitto http://www.heli.fi/Hengitysilma/Sisailma/Muita-sisailmaongelmia/Asbesti/. Hengitysliitolla on paikallisyhdistys myös Iitissä, Iitin hengitysyhdistys ry http://www.heli.fi/iitti.
Terveydentilan voi parhaiten tarkistuttaa terveyskeskuksessa tai keuhkotautien erikoislääkärillä.
Terveydestä voi kysyä myös netissä, esim. Verkkoklinikalla http://www.verkkoklinikka.fi/verkkolaakarit/. Se ei kuitenkaan korvaa lääkärissäkäyntiä.
Suomentajat Elia T. Öhrmark ja Pirkko Lahti ovat sommitelleet kyseisen aforismin seuraavaan muotoon: ”On parempi tehdä hyvin, kuin puhua hyvin.” Se löytyy suomennoksen ”Riku Rukan almanakka” (Tiennäyttäjä, 1996) sivulta 9.
Tuo on lähes sanatarkka sitaatti ”Täällä Pohjantähden alla” -trilogiasta. Se esiintyy siellä muodossa ”Miks tommottii kysyt? Eks nää et on knupist läpi...”. Katkelma löytyy yhteisnidoksen (WSOY, 2007) sivulta 494 eli toisen osan kuudennen luvun alaluvusta III. Kohdassa Akselin komppania on matkalla kansalaissodan rintamalle ja näkee neljä haavoittunutta. Joku Akselin miehistä kysyy, onko erästä heistä sattunut pahasti, ja yksi tämän tovereista vastaa edellä mainitulla repliikillä. Aivan ilmeisesti haavoittuneet pitävät moista kysymystä varsin typeränä.
Yliopistokirjastojen Linda-tietokannan kautta löytyy paljonkin opintojen lopputöitä aiheesta, alla uusimpia:
- Kehollinen ilmaisu osana lukion monikulttuurista musiikkikasvatusta [Elektroninen aineisto] / Emmi Tauriainen (2010)
- Musiikkikasvatus : näkökulmia kasvatukseen, opetukseen ja tutkimukseen / toimittaneet Jukka Louhivuori, Pirkko Paananen ja Lauri Väkevä (2009)
- Romanilasten ja -nuorten motivaatio peruskoulun musiikinopetuksessa [Elektroninen aineisto] / Henna Aaltonen (2008)
- Musiikinopettajan interkulttuurinen kompetenssi / Anni Luoma (2008)
Musiikki osana venäjänkielisten maahanmuuttajanuorten kulttuuri-identiteettiä ja akkulturaatiota [Elektroninen aineisto] : viiden maahanmuuttajanuoren kokemuksia omasta identiteetistä,...
Kirjastoauto luokitellaan ajoneuvolainsäädännön mukaan kuorma-autoksi (luokan N2 tai N3 ajoneuvoksi). Muutama vuosi sitten Suomen kirjastoseurassa ajettiin kirjastoautoille vapautusta ajoneuvoverosta, mutta se ei johtanut muutoksiin lainsäädännössä:
http://kirjastoseura.kaapeli.fi/etusivu/seura/lausunnot?modeyksi=yksi&t…
Suomessa kirjastoauto rakennetaan kuorma-auton alustalle ja suoraan kirjastoautoksi. Tavallisesta linja-autosta kirjastoauto eroaa myös esim. siten, että siinä ei ole sivuilla ikkunoita.
Mahdollisuudesta muutoskatsastukseen kannattaa kysyä Ajoneuvohallintokeskuksesta:
http://www.ake.fi/AKE/Katsastus_ja_ajoneuvotekniikka/Katsastus+ja+yksit…
Rikoslain 24 luvun 1§:n mukaan metelöinti voi johtaa tuomioon kotirauhan rikkomisesta. Ks. rikoslaki http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1889/18890039001?search%5Btype%5D…
Toiminnanharjoittajan pitää tehdä meluilmoitus ympäristökeskukselle, mikäli työ on luonteeltaan poikkeuksellisen äänekästä ja tapahtuu öisin. Työn tekemistä ei kuitenkaan ole kielletty. Ks. Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen internet-sivut http://www.hel.fi/hki/ymk/fi/Yritykset,+toiminnanharjoittajat/Luvat,+il… ja ympäristönsuojelulain 60§ http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2000/20000086?search%5Btype%5D=pi…
Aika monessa kirjastossa Helsingin kaupunginkirjastossa on skanneri asiakkaiden käyttöön. Alla olevasta linkistä saat luettelon kirjastojen skannereista. Sitä kautta pääset myös varaamaan ajan.
https://varaus.lib.hel.fi/default.aspx?m=scannerres
Brummerin talo Aleksanterinkatu 14:ssa, Elefantin korttelissa, on valmistunut 1823. Jean Wiik on piirtänyt katurakennuksen, piharakennus on Carl Theodor Höjerin piirtämä . Piharakennus valmistui 1887 . Helsingin kaupunki osti vuonna 1959 rakennuksen, joka entisöitiin kaupunginjohtajan virka-asunnoksi.
Aleksanterinkatu 14:n tontti tunnetaan jo 1600-luvulla. Kellari on osittain tältä ajalta. Katurakennuksen pystytti merikapteeni Kåhlman (1823). Taiteenharrastaja H.J. Falkman osti myöhemmin talon ja perusti siihen viinatehtaan. Myöhemmin talon on omistanut hovineuvos Carl Brummer, jonka nimellä talo yhä tunnetaan.
Brummerin talossa on kokoontunut Lauantaiseura. Myös C.G. Mannerheim on asunut talossa valtionhoitajakautensa päätyttyä....
Hämeenlinnan pääkirjaston musiikkisalissa on piano, jonka voit varata maksutta käyttöösi, jos tila on vapaa. Muulle kuin kuluvalle päivälle tehdyt varaukset ovat maksullisia. Pianon voi varata kahdeksi tunniksi/ asiakas/ päivä. Musiikkiosastolla on digitaalipiano, jota voi soittaa kuulokkeilla, jotka voi lainata asiakaspalvelupisteestä.
Musiikkisalin pianon voit varata yläkerran infopisteestä tai soittamalla p. 03 621 3040.
Tietoa pianoista kotisivuillamme:
http://hameenlinna.verkkokirjasto.fi/web/arena/soita-ja-kuuntele-kirjas…
Taiteen hinnoittelussa olennaista on onko taulu signeerattu eli onko taitelijan nimikirjoitus näkyvillä, onko taulu öljymaalaus, mikä on sen koko. Tässä apuja, jos taiteliija on tiedossa eli kirjallisuutta: Kuvataiteilijat 2004, sisältää Suomen taiteilijaseuraan kuuluvat jäsenet, ja ajankohtainen luettelo löytyy netistä: http://www.kuvataiteilijamatrikkeli.fi/. Suomen taiteilijat -matrikkeli vuodelta 2003 sisältää ehkä myös näitä harvinaisempia taidemaalareita. Nettisivulta http://www.artists.fi/skjl/jasenet.html voi katsoa, löytyykö alueellisten taiteilijaseurojen sivuilta heidän jäsentensä tietoja.
Hintatietoja voi etsiä mm. kirjasta Helanderilla huudettua, Taulut ja reliefit. Huutokauppasivuilta voisi hinattietoja löytyä:
http://www....
Kirjan voi kaukolainata muista kirjastoista, jos sitä ei löydy paikkakunnalta, siis sitä ei ole Oulun kaupunginkirjastossa, Oulun yliopiston kirjastossa eikä Oulun ammattikorkeakoulun kirjastossa. Kaukolainapyyntöä ei oteta vastaan, vaikka kaikki kappaleet olisivat lainassa, vaan kirja pitää varata paikkakunnalta. Poikkeus on Rovaniemen kaupunginkirjaston kanssa tehty etälainaussopimus, jolloin voi pyytää lainaksi Rovaniemellä hyllyssä olevan kirjan, vaikka sitä olisi Oulussa. Etälaina lähetetään asiakkaalle kotiin. Palauttaa voi Oulun kaupunginkirjastoon. Etälaina maksaa 2 euroa. Kaukolainan toimitusmaksu on 1 euro. Lisäksi peritään lähettäjäkirjaston perimät maksut. Maakuntakirjastot eivät peri maksua. Yliopistojen kirjastojen maksut...
Kyseinen katkelma löytyy Flaubertin romaanin ”Rouva Bovary” (WSOY, 2005) luvusta 12 sivulta 202. Suomentaja Anna-Maija Viitanen on sepitellyt sen suomeksi seuraavasti: ”meidän puheemme on kuin säröilevä soittopeli, jonka räminällä saamme karhut tanssimaan, kun haluaisimme hellyttää tähdet”. Romaani löytyy myös Eino Palolan suomennoksena. Jos haluat mieluummin katkelman mieluummin Palolan vanhempana suomennoksena, voin tarvittaessa senkin etsiä. Viitasen suomennos on kuitenkin uudempi.
HelMet-kirjastoissa eli Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunginkirjastoissa lainoja voi olla kerralla enintään 40 kappaletta. Niistä DVD-levyjä voi olla korkeintaan 5, mutta kirjoja voi olla vaikkapa tuo 40 kappaletta. Nämä rajoitukset ja muita käyttösääntöjen asioita löytyy osoitteesta http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kayttosaannot/.
Baskimaahan sijoittuvaa kaunokirjallisuutta ovat esim. baskikirjailija Bernardo Atxagan teokset: Obabakoak,Yksinäinen, Tuolla taivaalla, 9 kiveä, 27 sanaa ja Kärpäset eivät näy valokuvissa. Kirjailija Reijo Rinnekankaan monet teokset sijoittuvat myös Baskimaahan kuten: Baskit, Matka vuorimaahan, Hiljaisuus Biskajanlahdella, Myöhästynyt juhla. Baskikirjailija Joxemari Iturralden teos: Kärpäset eivät näy valokuvissa sijoittuu myös juuri Bilbaon alueelle.
Tietokirjallisuutta ovat esim. Helminen: Espanja diktatuurista demokratiaan, Ludwig: Vainotut kansat.
Nämä teokset löytyvät Riihimäen kirjastosta ja muista Ratamo-kirjastoista.
Sana kesä tarkoittaa Nykysuomen sanakirjan mukaan lämpimintä vuodenaikaa, varsinaisesti kesä-, heinä- ja elokuuta, joskus vuoden lämpimämpää puoliskoa. Sanaa käytetään myös symbolisesti kuvaamaan onnellista aikaa, esim Sydämeeni koitti kesä. Suomen murteissa kesä on ollut aiemmin itäsuomalainen sana ja Länsi-suomessa on käytetty sanaa suvi. Sana kesä viittaa mahdollisesti maatalouskulttuuriin. Lisätietoja löytyy mm. Nykysuomen sanakirjasta ja Nykysuomen etymologisesta sanakirjasta.
Sirpa Karjalaisen Juhlan aika -kirjassa sanotaan, että vanhan uskomuksen mukaan juhannukseen päättyy pikkukesä, jota seuraa isokesä. Jos pikkukesä on kylmä, isokesä on lämmin ja päinvastoin.
Juhannus ajoittuu kesäpäivänseisaukseen ja sen jälkeen valoisa aika...
Helvi Kyngäksen ja Liisa Vanhasen artikkeli nimeltään Sisällön analyysi on julkaistu Hoitotiede-lehdessä nro 1:1999 (Vol 11), sivut 3-12. Kyseinen lehti löytyy myös Vaasan kaupunginkirjaston kokoelmista.
Kirja on jo rekisteröity Espoon kaupunginkirjastossa tällä viikolla. Sitä on tulossa Espooseen kahteen kirjastoon ja se on lähiaikoina varattavissa HelMet-järjestelmän kautta. Varauksen voi tehdä heti, kun kirjan kohdalla näkyvät kirjastojen nimet, ilmeisesti se tulee ainakin Selloon ja Entresseen. Kannattaa seurata asiaa Espoon uutusluettlosta tai HelMetistä.
Voisit ehkä tykätä seuraavista teoksista:
Des Barres, Pamela: Kuumana bändiin : bändärin tunnustukset. Kuuluisan bändärin muistelmat. Pamela Des Barres tunsi 1960- ja 70-lukujen rocktähdet mm. Jimmy Pagen, Mick Jaggerin, Jim Morrisonin ja Alice Cooperin.
Des Barres, Pamela: Let's spend the night together : Bändäreitä ja takahuoneiden muusia. Jatko-osa edelliselle kirjalle. Des Barres kuvaa muiden tuntemiensa bändäreiden vaiheita.
Echols, Alice: Janis Joplin: paratiisin arvet. Nuorena heroiinin yliannostuksen kuolleen rokkarin ja hipin elämäkerta. Joplin kuoli vuonna 1970.
Smith, Patti: Ihan kakaroita. Kertoo runoilija ja muusikko Patti Smithin nuoruusvuosista, elämästä ja ystävyydestä New Yorkin taidepiireissä 60-70-lukujen taitteessa....
Alunperin Finlandia-talon presidentin lämpiöön suunniteltu sininen sohvaryhmä on Alvar Aallon toimistossa suunniteltu, ja sen on piirtänyt sisustusarkkitehti Pirkko Söderman. Kankaan on suunnitellut Marjatta Metsovaara ja kutonut Metsovaara Oy. Pronssijalat on tehnyt Valaistustyö Viljo Hirvonen Oy. Tuolien nahkatereet ovat Friitalan mustaa huonekalunahkaa, kevyt martiointi. Sohvapöydät on piirretty Alvar Aallon toimistossa, Pirkko Söderman on piirtänyt ne yhdessä Alvar Aallon kanssa. Pöydät valmisti Veistotuote Oy. Pöydät ovat todennäköisesti tammea. (Tiedot antoi Pirkko Söderman.)
Lähteitä:
Finlandia-talo:
http://www.finlandiatalo.fi/fi/arkkitehtuuri/finlandia-faktaa/
Alvar Aalto -museo:
http://www.alvaraalto.fi/
