Kyseinen laulu on Oskar Merikannon säveltämä ja Larin-Kyöstin sanoittama "Lasten joulu".
Laulun nuotit ja sanat löytyvät useammastakin lastenlaulu- ja joululaulukirjasta. Yksi tuoreimmista on Timo Leskelän toimittama Kultaiset koululaulut 70-luvulta nykypäivään (Tammi, 2009).
Mitä pöppöön tulee, niin Karhuseuran mukaan sitä on käytetty ainakin karhun yhtenä nimityksenä http://www.karhuseura.net/karhusymboliikka.php Pöppö-nimellä on ollut tällöin esimerkiksi lapsia pelotteleva symbolinen tehtävä.
Suurin määrä sanomalehtiä on arkistoituina Pasilan kirjastossa joko mikrofilmeinä tai paperiversioina. Mikrofilmattujen lehtien luettelo löytyy täältä:
http://www.lib.hel.fi/Page/be6c5e1f-82b3-4e11-bd56-28e267bf9e63.aspx
ja alkuperäisinä varastoitujen lehtien luettelo täältä:
http://www.lib.hel.fi/File/fb9de776-209b-43f5-b87c-5c5914a21acd/Varasto…
Kaikkien HelMet-kirjastoihin tulevien lehtien tiedot ja säilytysajat eri kirjastoissa voit tarkastaa perinteisen HelMet-aineistohaun kohdasta "Lehdet" ( http://luettelo.helmet.fi/search~S2*fin/X ) näppäilemällä hakukenttään kaksi asteriskia (**) ja napsauttamalla painiketta "Hae". Jos haluat rajoittaa haun vain sanomalehtiin, käytä hakusanaa "sanomalehdet". Haun etusivulta voi halutessasi myös...
Oletan, että haluaisit novellin suomennettuna.
Nikolai Gogolin novelli Toukokuun yö eli hukuttautunut tyttö löytyy kokoelmasta, joka on suomeksi julkaistu nimellä Kadonnut kirje. Kokoelman kertomukset on valikoitu venäjänkielisestä teoksesta Vecera na hutore blic Dikanki, ja suomennos on Jukka Mallisen.
Teoksen saatavuuden HelMet-kirjastoista voit tarkastaa oheisesta linkistä:
http://luettelo.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=dikank*&searchscope=9&m=&…
Kyllä löytyy.
Kauppalehti on mikrofilmeinä luettavissa ja kopioitavissa Pasilan kirjastossa vuodesta 1980 lähtien (katso http://luettelo.helmet.fi/search~S2*fin?/Xkauppalehti&searchscope=2&l=&… ).
Myös Hesari löytyy mikrofilmeinä.
Tervetuloa Pasilan kirjastoon!
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto/Yhtey…
Helmet-kirjastoissa on Erich von Dänikenin kirjan alkukielinen, saksalainen painos Erinnerungen an die Zukunft, sekä myös suomen- ja ruotsinkieliset käännökset Vieraita avaruudesta: menneisyyden ratkaisemattomia arvoituksia ja Olösta gåtor ur mänsklighetens förflutna.
Englanninkielistä käännöstä ei Helmet-kirjastoissa ole. Se löytyy muutamasta kirjastosta muualta Suomesta. Voit pyytää kirjan kaukolainaan oman lähikirjastosi kautta tai Helmet-sivustojen kaukopalvelulomakkeella:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
Elokuvan valaisusta ja valaisijan työstä löytyy tietoa mm. seuraavista kirjoista: Aaltonen, Jouko: Seikkailu todellisuuteen; Bernstein, Steven: The technique of film production; Pirilä, Kari: Elävä kuva - elävä ääni 1 & 3. Kirjojen saatavuuden voi tarkistaa Satakirjastojen Web-Origosta http://www.satakirjastot.fi/. Netistä löytyy Lauri Tammisen opinnäytetyö Kolmipistevalaisija: elokuvavalaisijan monta puolta osoitteessa http://publications.theseus.fi/handle/10024/32388
Seuraavissa kirjoissa saattaisi olla aiheeseen liittyvää:
Aaltonen, Jouko: Seikkailu todellisuuteen; Bordwell, David: Film art; Martin, Marcel: Elokuvan kieli sekä Pirilä, Kari: Elävä kuva - elävä ääni: Toinen osa: Leikkaus. Kirjojen saatavuus Web-Origossa: http://www.satakirjastot.fi/
Satakirjastojen Web-Origo-tietokannasta löytyy seuraavat kirjat, joissa käsitellään elokuvaleikkausta:
Aaltonen, Jouko: Seikkailu todellisuuteen; Bernstein, Steven: The technique of film production; Bordwell, David: Film art; Gartz, Juho: Leikkaaja; Hedgecoe, John: Videokuvauksen taito sekä Pirilä, Kari: Elävä kuva - elävä ääni Toinen osa: leikkaus. Web-Origon osoite: http://www.satakirjastot.fi/
Kirja ilmestyy ensi vuonna suomeksi. Sitä tilataan pääkaupunkiseudun kirjastoihin parhaillaan, mutta tiedot tulevat näkyviin HelMet-tietokantaan hieman myöhemmin. Joka tapauksessa tulossa on!
Näistä lehdistä löytyy tosiaan vain uusimmat kappaleet HelMet-kirjastoista. Myöskään lehtivarastossamme ei ollut näitä lehtiä. Lehtiä voi kysellä Kansalliskirjastosta. Neuvontaa saa täältä: kk-palvelu (at) helsinki.fi tai puhelin (09) 191 23196.
Myös Kuopion varastokirjastosta voi löytyä kappaleita. Esimerkiksi Ikkunapaikka-lehteä löytyy sieltä. Pitäisi kuitenkin tietää tarkemmin lehden numero, niin lähikirjasto voi tehdä kaukovarauksen. Kaukopalvelupyynnön voi tehdä myös itse täältä: http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
Seuraavat tiedot ovat Richard Corsonin kirjasta Fashions in makeup from ancient to modern times,(ilmestynyt vuonna 2003) : Mary Granville Pendraves mainitsi sisarelleen vuonna 1727 kirjoittamassaan kirjeessä lähettäneensä tälle muun muassa kolme huulirasvapalaa (cake of lip salve). Antoine Le Camusin kirjassa The Art of preserving beauty (ilm. Lontoossa 1754) on huulirasvareseptejä, mm. helakanpunaisen huulirasvan ohje. Vuonna 1839 Lontoossa ilmestyneessä oppaassa The Toilet, A dressing table companion kehotetaan pitämään muiden tarvikkeiden joukossa myös huulirasvapakkaus. James Stewartin kirjassa Plocacosmos or the whole art of hairdressing Lontoo, 1872) on myös kosmetiikkaohjeita . Värilliseen huulirasvaan neuvotaan panemaan mm...
Kyseessä on laulu ”Tule, joulupukki, meille”, joka on ilmestynyt Martti Korpilahden sävellyksiä sisältävässä kirjasessa ” Koulun joulu: 25 pientä joululaulua” (Gummerus, 1931). Mainitsemasi katkelma esiintyy laulun toisessa säkeistössä, joskin sana ”veikkanen” on muodossa ”veikkonen”. Kirjassa on myös nuotit laululle.
Teosta on varsin huonosti saatavilla, mutta yksi lainattava kappale löytyy Tampereen kaupunginkirjaston varastosta. Sinun on halutessasi mahdollista tilata se lähikirjastosi kaukopalvelun kautta Tampereelta. Kaukopalvelu on yleensä maksullista, joskin tarkemmista yksityiskohdista voit kysyä lähikirjastostasi.
Sana perustunee verbiin ”purista”, jonka merkitys on teoksen ”Suomen sanojen alkuperä” (osa 2; Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 1995) mukaan ’sorista, porista, lörpötellä, jutella, nurista, jupista’. Sana on esiintynyt itämurteissa ja hämäläismurteissa. Substantiivi ”eripura” on esiintynyt jo 1500-luvulla Mikael Agricolan teoksissa merkityksessä ’erimielisyys, kiista’, joten sanan alkuperä on suomen kirjakieltä vanhempi. ”Eri” on myös hyvin vanha jo Agricolalla esiintyvä sana, joka on johdettu sanasta ”erä” (’erillinen osa, pala’), mikäli ”Suomen sanojen alkuperän” (osa 3; Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2000) tietoihin on luottaminen.
Kirjassa Pirjo Mikkonen ja Sirkka Paikkala: Sukunimet (Otava, 2000) kerrotaan kysymistäsi sukunimistä näin:
Toura. "Sukunimeä esiintyy kaakkoisimmassa osassa maatamme, erityisesti Lappeen seudulla. Savitaipaleella mainitaan Sigfrid Toura 1724. Nimeä on tavattu Vesilahdeltakin: Mikael Toura 1848. Nimeen saattaisi sisältyä jokin skandinaavisen Thor-alkuisen miehennimen kansankielinen mukaelma. Koskimies on havainnut Touran esiintyneen eräässä virolaisessa runossa ukkosenjumalan nimenä; tämä Toura voisi hyvin kertoa skandinaavisista vaikutuksista, sillä Pohjoismaissa on kyseisen jumalan nimi ollut juuri Thor." (s. 684)
Lallo: "Ainakin Joutsenossa ja Jääskessä tunnettu sukunimi, jossa on säilynyt meidän päiviimme muinaisruotsalainen...
Yleisradion Elävästä arkistosta en löytänyt kyseistä ohjelmaa, vaikka muita Hannu Karpon tekemiä ohjelmia siellä oli katsottavana. Elävän arkiston tarjonta koostuu Yleisradion tuotannosta.
Palautetta sisällöstä ja toiveita käsiteltäviksi aiheiksi tai ohjelmiksi voit esittää Elävän arkiston keskustelupalstalla. http://yle.fi/keskustelut/forumdisplay.php?f=18 .
Mutta jos et halua rekisteröityä keskustelupalstalle, voit olla toimitukseen yhteydessä myös sähköpostitse: elavaarkisto@yle.fi
Viime sodissa vammautuneista 95 000 sotainvalidista on yhä elossa noin 7 000. Sotaveteraaneja on elossa noin 42 000. Arviot elossa olevien lottien määrästä liikkuvat välillä 20 000-25 000.
http://www.sotainvalidit.fi/
http://www.sotiemmeveteraanit.fi/
http://www.lottasaatio.fi/
Helsingin kaupunginkirjastossa on mikrofilmeinä Helsingin Sanomat ja Hufvudstadsbladet. Niitä lähetetään kaukolainaksi pääkaupunkiseudun ulkopuolelle oman lähikirjaston kautta. Jos kirjastossanne on mikrofilmien lukulaite, lainataan mikrofilmi, jos ei ole, lähetetään kopiot. Kysykää kaukopalvelusta ja maksuista lähikirjaston kautta.
Maanosamme, maailmamme, Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan tilaama juhlaruno Maamme-laulun täyttäessä 150 vuotta 13.5.1998 löytyy esimerkiksi Juice Leskisen runokokoelmasta Aika jätti (Tammi, 1999) sekä Juicen 50-vuotisjuhlakirjasta Eikä nivelet ruostu (Tammi, 2000).
