L. Frank Baumin kirjassa The wonderful wizard of Oz lausahdus "If I only had a heart" esiintyy vain yhdessä kohdassa. Kahdeksannessa luvussa (The deadly poppy field) Pelti-/Tinamies kommentoi unikkopeltoa seuraavasti: "If I only had a heart, I should love them".
Kersti Juvan suomennos Ozin velho (Otava, 1977) tulkitsee Puunhakkaaja Peltisen repliikin näin: "Jos minulla vain olisi sydän niin minäkin rakastaisin niitä."
Marja Helanen-Ahtolan suomennoksessa Oz-maan taikuri (Karisto, 1977) Tinamiehen repliikki on "Kunpa minulla olisi sydän, niin minä rakastaisin niitä."
Tuomas Nevanlinnan suomentamassa Ihmemaa Ozissa (Art House, 2001) Peltimetsuri sanoo: "Jos minulla vain olisi sydän, varmasti rakastaisin niitä".
Paljon keskeisemmässä osassa...
Kirja on määritelty aikojen kuluessa monin eri tavoin. Samanakin aikana voi eri tarkoituksia varten olla erilaisia määritelmiä. Kirja on myös esimerkiksi paperimäärän mitta, jolloin puhutaan aivan eri asiasta.
Kysymässäsi merkityksessä vuoden 2006 Nykysuomen sanakirja (1. osa: A-K) määrittelee kirjan näin: ”(paksuhko) nidos paperiarkkeja, joissa on tav. painettua tekstiä, kuvia t. molempia; sen muotoisena (joskus useina nidoksina) ilmestynyt t. ilmestyvä kirjallinen tuote.” (s. 545).
Tilastokeskuksen määritelmän mukaan kirja on ”ei-aikakautinen painettu julkaisu, joka on yleisön saatavissa. Sivumääräkohtaista rajoitusta ei ole, mutta 4-48 -sivuiset julkaisut rajataan omaksi ryhmäkseen, pienpainatteiksi.” http://www.stat.fi/meta/kas/kirja....
Sateen äänillä ja kellon kumahduksilla alkavan kappaleen nimi on sama kuin yhtyeenkin eli "Black Sabbath". Se on ensimmäinen kappale yhtyeen v. 1970 julkaistulla debyytti-LP:llä, jonka senkin nimi on Black Sabbath.
Albumista on saatavilla useita painoksia, joista tuoreemmasta päästä on cd-versio vuodelta 2004(Sanctuary, SMRCD031).
Kappale "Black Sabbath" on julkaistu myös muutamilla yhtyeen kokoelma-cd:llä, mm. Greatest hits (Sanctuary, 2009, 2705880).
Näitä levyjä on saatavissa kirjaston kautta.
Oy JA-RO ab on pietarsaarelainen yritys, joka oli joukkueen perustajajäsenten työnantaja. Yritys lupautui joukkueen pääsponsoriksi. Jalkapallojoukkue FF Jaro JS oli maan ensimmäinen seura, joka kantoi pääsponsorinsa nimeä. FF Jaro JS perustettiin 18. joulukuuta 1965.
Firman nimi on lyhennys sanoista Jakobstads Rostfria, teoksesta Femtio rostfria (s. 12) löytyy tietoa firman nimen historiasta, joka alunperin oli perustajien nimistä muodostettu, mutta vaihdettiin myöhemmin nimeksi Jakobstads Rostfria, suomeksi Pietarsaaren Ruostumaton:
"I starten var firmanamnet Sundqvist & Willman efter grundarna, men när företaget efter ett år infördes i handelsregistret var det under namnet Jakobstads Rostfria. På hösten 1954 ombildades firman till...
Virkamieslain kokonaisuudistus toteutettiin 1980-luvun alussa, jolloin säädettiin uusi Valtion virkamieslaki 755/1986. Sen 5 luvun 20 §:n 3. momentissa todetaan, että virkamiehen on käyttäydyttävä virkamiesaseman edellyttämällä tavalla. Tämä laki kumosi joukon vanhempia virkamiehiä ja virkasuhteita koskevia lakeja. Kannattaa tutustua hallituksen esitykseen 238/1984, joka löytyy painetuista valtiopäiväasiakirjoista.
Sukunimeä Kätkä ei löytynyt Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan kirjasta Sukunimet. Suomalaisesta paikannimikirjasta sen sijaan löytyi Kätkäsuvanto ja Kätkätunturi, molemmat Lapissa. Kätkätunturi on saameksi Geatkeduottar, joka merkitsee Ahmatunturia. Suomalaisesta paikannimikirjasta selviää, että paikannimeä Kätkäsuvanto on käytetty jo vuonna 1796, silloin muodossa Ketkes suvando.
Paikannimenä Kätkä on siis vanha, valitettavasti en löytänyt tietoja sukunimestä.
Lähteet:
Sukunimet / Pirjo Mikkonen, Sirkka Paikkala
Helsingissä : Otava, 2000
Suomalainen paikannimikirja / [päätoimittaja: Sirkka Paikkala] ; [muu toimitus: Pirjo Mikkonen, Ritva Liisa Pitkänen, Peter Slotte] ; [kirjoittajat: Kirsti Aapala ... et al.]
Helsinki : Karttakeskus :...
J. Karjalaisen säveltämänä tämä L. Onervan "Kehtolaulu" eli "Heijaa heijaa" (Kultainen kehto, purppuralaiva) löytyy Sakari Kuosmasen albumilta Entä jos... (EMI 2003).
Runon teksti löytyy Madetojan sävellyksen nuottina monestakin kokoelmasta, mutta nopeimmin sen saan tämän linkin takana olevasta laululyriikan tietokannasta: http://www.recmusic.org/lieder/get_text.html?TextId=72471. Onerva on vielä tekijänoikeuden suojaama, joten sanoja ei voi kopioida tähän suoraan.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Lisbethin oikea nimi on Elisabeth Mesterton ja hän asuu nykyisin Tanskassa Kööpenhaminan lähettyvillä. Hänen yhtyeensä kulki silloin nimellä Lisbeth ja Medium. Ennen Mediumia säestävänä yhtyeenä Lisbethillä on ollut mm. Power Clan. Tämä Lisbeth on levyttänyt 1969 Columbia-levymerkille singlen, jossa kappaleina Boom bang a bang ja Äitisi tietää sen. Tiedot on saatu suoraan Medium-yhtyeen säestäjältä
Tämän sekakuorolle sävelletyn opuksen 104 lauluja löytyy sekakuoroversioina kohtalaisen monista kirjastoista, mutta mieskuorosovitusta laulusta Letztes Glück en valitettavasti löytänyt sen paremmin maakuntakirjastojen kuin Sibelius-Akatemiankaan kirjaston tietokannoista. Erityisesti se, ettei tällaista versiota löydy edes Sibelius-Akatemiasta, viittaa vahvasti siihen, ettei tällaista sovitusta ole julkaistu. Myöskään Suomen laulajain ja soittajain liiton (SULASOL) mieskuorovalikoimasssa ei juuri tätä laulua löydy.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Neljän tien risteyksistä Suomessa ei ole saatavilla tilastotietoa, tai tietoa siitä, missä tällaisia risteyksiä sijaitsee. Osa neljän tien risteyksistä on muutettu esimerkiksi kiertoliittymiksi. http://yle.fi/uutiset/polvijarven_teita_kuntoon_kaivosliikenteelle/5376…
Uskomusperinteessä tietyille paikoille, kuten juuri teiden risteyksille, on annettu erilaisia merkityksiä. Nämä merkitykset saattavat vaihdella eri puolella maailmaa. Esimerkiksi kolmen tien risteys on tiibetiläisille hyvä merkki, eurooppalaisille pahaenteinen paikka, lappilaisten mielestä siellä kohtaavat maahiset ja hiidet, srilankalaisten uskomuksissa demonit. http://www.maailmankuvalehti.fi/artikkelit/11136
Juuri neljän tien risteyksen merkityksestä uskomusperinteessä ei...
Kyseessä voisi olla Gérard Presgurvicin säveltämä menestysmusikaali Roméo et Juliette, de la haine à l'amour (2001). Wikipedian mukaan sen ensi-ilta oli Pariisissa 19.1.2001, ja se on esitetty Brysselissa ainakin kolmesti vuosina 2001 ja 2002. Musikaalista on olemassa myös DVD-tallenne (ks. Amazon-verkkokauppa http://www.amazon.fr/Rom%C3%A9o-Juliette-Com%C3%A9die-musicale-%C3%89di… )
ja CD-levy (ks. Amazon-verkkokauppa http://www.amazon.fr/Romeo-Juliette-G%C3%A9rard-Presgurvic/dp/B00004U88… )
Artikkeli Wikipediassa:
http://fr.wikipedia.org/wiki/Rom%C3%A9o_et_Juliette,_de_la_haine_%C3%A0…
Suomesta löytyvät englanninkieliset Sweet Valley High -sarjan kirjat voit katsoa Frankista http://monihaku.kirjastot.fi/fi . Muutama esimerkki Frank -tietokannasta löytyneistä, Jyväskylän kaupunginkirjaston nuortenosastolla on
Cover girls,The Verdict,"R" for revenge,Elizabeth's rival
Oulun kaupunginkirjastossa kaukolainamaksu toisesta maakuntakirjastosta on euron.
Lähetin toiveesi eteenpäin Paraisten kaupunginkirjastoon. Hankintatoiveet voi lähettää suoraan tähän sähköpostiosoitteeseen:
biblioteket.pargas@pargas.fi
Ikävä kyllä runoa ei ole tunnistettu. Sitä on kysytty myös kirjastojen yhteiseltä tietopalvelun sähköpostilistalta. Jos sitä kautta asia selviää, lähetän tiedon. Tunnistaisiko joku lukijoista runon?
Hei!
Eduskunnan kirjaston ELKI-linkkitietokannan kautta saat maksuttomia luotettavia linkkejä eduskuntatiedon, oikeudellisen tiedon ja yhteiskuntatiedon alueelta. Säädöksistä pääset esimerkiksi hakemaan Ruotsin lakeja, oikeuskirjallisuuskohdasta etsimään viitteitä kirjallisuudesta, oikeustapauksia kohdastaan jne.
Tässä on linkki ELKI:iin.
http://www.eduskunta.fi/kirjasto/Elki/#/aiheittain
Eduskunnan kirjaston SELMA-kokoelmatietokanta on käytettävissä vapaasti internetin kautta.
http://lib.eduskunta.fi/Resource.phx/kirjasto/index.htx
Kirjaston ja sen aukioloajat kesällä ovat sivustolla.
Hyvä, tiivis yleiskatsaus ruokailuvälineissä käytettyihin metalliseoksiin löytyy Kirsti Grönholmin ja kumppaneiden kirjasta Pöytä koreaksi : kattauksen ja pöytätapojen historia (Tammi, 2005). Kirjassa esitellään argent haché (hopeoitu messinki), sheffield plate (hopeoitu kupari), kova tina eli britannianmetalli (tinan ja antimonin seos) ja alpakka (kuparin, nikkelin ja sinkin seos).
Hyödyllistä lisätietoa metalliseoksista yleensä löytyy esimerkiksi seuraavista teoksista:
Pekka Vaissi & Hannu Huovinen, Kultasepän aineoppi ja ammattikemia. Opetushallitus, 2008
H. M. Miekk-oja, Metallioppi. Otava, 1960
Onni Kauppila & Kosti Kantola, Metallityön aineoppi. Otava, 1966
Tietämättä tarkemmin, kuinka hyvin osaat englantia, on vaikea sanoa, mikä voisi olla sopivan tasoinen kielikurssi. Tietysti jotain ehdotuksia voi antaa. Esimerkiksi Turun kaupunginkirjastosta löytyy alkeistason oppikurssi Heikki Tulkki: "Kuuntele ja opi englantia" Kurssi on tarkoitettu itseopiskelijoille ja kurssipaketti sisältää 7 cd:tä. Jos tämä tuntuu liian helpolta, on olemassa myös "Englannin kielikurssi. Jatkokurssi", joka samoin on tarkoitettu itseopiskeluun.
Ehdottaa voisi myös vaikka Kaija Ervolan "In the mood for more English. Englantia aikuisille".
Jos on tarkoitus vain oppia lukemaan ja ymmärtämään kirjoitettua tekstiä, voi kieltä aluksi opiskellä esimerkiksi englanninkielisiä "easy readereitä" lukemalla. Nämä ovat eritasoisia...
Kirjasto 10:ssä olevalle digitointilaitteelle eli Vinyylibaariin varataan aika. Varaaminen tapahtuu Helsingin kaupunginkirjaston ajanvarausjärjestelmän kautta osoitteessa: https://varaus.lib.hel.fi/fastsearch
Tarvittaessa Vinyylibaariin voi avuksi varata studio-opastajan sähköpostiosoitteella tietopalvelu.kirjasto10@hel.fi
Lisätietoa HelMet-sivujen jutusta "Lempiälppärit cd-levylle Vinyylibaarissa ": http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kirjasto_10/Juttuja_ki…
Nimeä ei löytynyt kirjaston nimioppaista. Se ei kuitenkaan ole aivan harvinainen. Vuontisvaara on ollut tai on sukunimenä 157 henkilöllä (Lähde: Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelu: http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/).
Mahdollisesti se on lähtöisin Pohjois-Suomesta. Vuontis-sanalla voidaan tarkoittaa hietaa eli hiekkaa. Tämä tieto löytyy Äkäslompolon kyläyhdistyksen sivuilta: http://www.äkäslompolo.fi/kylasta/mennytta-aikaa/kylan-nimistosta.html Tosin Kotikielen seuran aikakauslehti Virittäjässä (1920, s. 2) arvellaan, että sana voi olla myös väärin kuultua saamenkieltä.
Vaara-sana luontonimenä määritellään NetMot-sanakirjan Kielitoimiston sanakirjan mukaan näin: "tav. loivarinteinen, luonnontilassa metsän peittämä korkea mäki...
