Kyseessä on varmaan seuraava kappale: Harper Valley P.T.A., alkuperäisenä esittäjänä Jeanne C. Riley.
Sanat esim. sueraalalla verkkosivulla:
http://www.oldielyrics.com/lyrics/jeannie_c_riley/harper_valley_p_t_a.h…
Hei!
Kiitos kysymyksestäsi.Molempia tiedustelemiasi teoksia löytyy HelMet-kirjastoista ja niitä on myös saatavilla=HYLLY-tilassa.
Tarvittaessa voit tehdä varauksen molempiin ja ne on noudettavissa haluamastasi HelMet-kirjastosta n. viiden päivän kuluttua varauksen teosta.
Oulukylän kirjastossa voi tulostaa (myös väritulosteita). Voit varata asiakaskoneen Helmet-palvelusivustolla olevasta linkistä tai soittaa kirjastoon. Kirjastossa on asiakkaiden käytettävissä ns. pistäytymiskoneita, joita ei voi varata.
Tulosteet maksavat 0,40 € / sivu.
https://varaus.lib.hel.fi/default.aspx
http://www.helmet.fi/Preview/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Lainaaja…
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Oulunkylan_kirjasto
Jo 1500-luvulla toltti on tarkoittanut 12 kappaletta. Sitä on käytetty kappalemittana lautakaupassa ja pinojen laskemisessa. (Lähde: Tiima, tiu, tynnyri: miten ennen mitattiin / Jarmo Grönros ... [et al.])
Kioski-merkityksestä ei löytynyt tietoa. Voisiko sana olla käytössä esimerkiksi jossakin murteessa?
Kyllä vaan lainaaminen on mahdollista. Lainausoikeuden menettää vasta silloin, jos kortilla on maksamattomia maksuja 30 euroa tai enemmän.
Tervetuloa lainaamaan!
http://www.helmet.fi/fi-FI
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_j…
Hei!
Teillä näkyy olevan kaksi tänään PIKI-verkkokirjaston kautta tehtyä varausta. Ongelma näyttää ratkenneen.
Verkkokirjastoon kirjaudutaan kirjastokortin numerolla ja nelinumeroisella tunnusluvulla. Verkkokirjastossa on saattanut olla ohimenevä häiriö, jos kirjautuminen ei ole onnistunut.
Helmet-kirjastoista ainoastaan Kauniaisten kirjastossa on käytössä Encyclopedia Britannica Online. Palvelu toimii kirjaston asiakaskoneilla.
http://www.kauniainen.fi/palvelut_ja_lomakkeet/kirjasto/aineistot/tieto…
Encyclopedia Britannica Online on pääkaupunkiseudulla käytössä myös muun muassa Aalto-yliopistossa, Helsingin yliopistossa ja Eduskunnan kirjastossa.
http://wiki.helsinki.fi/display/FinELib/Encyclopedia+Britannica+-tilaaj…
HelMet-kirjastojen kokoelmiin kuuluu myös kirjoja, joita ei voi varata. Esimerkiksi Bestseller-kappaleita, käsikirjastokäyttöön tarkoitettuja niteitä ja pokkaritornien Special-pokkareita ei voi varata lainkaan.
Tietyn teoksen varattavien kappaleiden määrän näet, kun siirryt verkkokirjastossa hakutulossivulta teostietoihin klikkaamalla teoksen nimeä. Jos nidettä ei voi varata, sen kohdalla ilmoitus-sarakkeessa lukee "EI VARATA".
Joskus harvoin jokin tietty nide on hyllyssä-tilassa (eli saatavilla) eikä sen kohdalla ole ei varata -ilmoitusta, mutta sitä ei silti voi varata. Tällaisia kappaleita ovat mm. remontin vuoksi suljettuna olevien kirjastojen kirjat.
Siteerattu katkelma on Juho Kurjen runosta Kadonnut Karjalani, joka löytyy ainakin Karjalan liiton vuonna 1950 julkaisemasta karjalaisrunoilijoiden antologiasta Runon kultaista Karjalaa.
Suomen sanojen alkuperä -kirjassa on pirssi-sanalle löydetty seuraavanlaisia merkityksiä uudemman merkityksen "taksi" lisäksi:
"vaja, katos, puutavaran välivarasto, lautatarha"; kaakkoismurteiden pirsa tarkoittaa "lautatarha, laivojen purku- ja lastin myyntipaikka, polttopuukauppa"; venäjän birza tarkoittaa "seisontapaikka, asemapaikka (esim. ajureita varten)"
Kansanperinteen sanakirjassa on myös annettu samantapainen merkitys:
"ajurien tai työväen odotus- ja seisontapaikka, ajuriasema, (viljan, halkojen) lastaus- ja purkauslaituri, halkotarha".
Lähteet:
Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja 2. SKS 1995.
Vuorela, Toivo: Kansanperinteen sankirja. WSOY 1979.
Kyseinen runo on nimeltään Jokke-peikko ja kiltti porsas. Runo on luettavissa esimerkiksi Kultaisesta lukukirjasta (toim. Martti Haavio, Aale Tynni ja A.Hinkkanen, 1957, WSOY). Kirjassa ei ole kerrottu runon kirjoittajaa, vaan runon alkuperästä on vain maininta ”ruotsalaisen lukukirjan mukaan”.
Saat runon sähköpostiisi.
https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena
Kultainen lukukirja (toim. Martti Haavio, Aale Tynni ja A.Hinkkanen, 1957, WSOY)
Aineiston varaaminen toisista HelMet-kirjastoista on nykyisin ilmaista kaikissa pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa.
Kaukolaina muualta Suomesta tai muista Pohjoismaista maksaa neljä euroa. Pohjoismaiden ulkopuolelta tilattu kaukolaina maksaa enemmän riippuen kaupungista ja siitä, mistä aineisto tilataan. Alla olevasta linkistä aukeaa HelMet-kirjastojen kaukopalveluhinnasto, josta näet tarkat hinnat.
http://www.helmet.fi/Preview/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Lainaaja…
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu/Kaukopalv…
Kirjastot ottavat vastaan hyväkuntoista, uudehkoa aineistoa lahjoitusaineistoa. Osa lahjoituksista päätyy kokoelmiimme, osa kierrätyshyllyyn tai -kärryyn, josta asiakkaat voivat ottaa aineistoa. Lahjoituskirjoilla täydennämme kokoelmaamme ja korvaamme huonokuntoista aineistoa. Henkilökunta käy läpi lahjoitetun aineiston ja päättää sen käytöstä.
Vantaalla ei ole laitoskirjastoja ja Espoon Puolarmetsän potilaskirjastoon ei oteta vastaan kirjalahjoituksia. Puolarmetsän sairaalakirjaston toiminta todennäköisesti lakkaa 2016 Puolarmetsän sairaalan muutosten myötä.
Espoon Puustellinmäessä sijainnut Villa Milavidasta ei valitettavasti tiedetä rakennuttajaa tai rakennusvuotta. Ennen ensimmäistä maailmansotaa huvilan omisti Hoffmeyer-niminen tupakkatehtailija ja viimeistään 1918 alkaen koristemaalari Åke Haggren.
Nämä tiedot ja kaksi kuvaa huvilasta löytyvät Erkki Härön kirjasta Espoon rakennuskulttuuri ja kulttuurimaisema (Espoon kaupunginmuseo, 1991), sivu 127.
Lisätietoja voisi ehkä vielä löytyä Leppävaara-seuran kautta (www.lepuski.fi) tai Espoon kaupunginmuseosta (www.espoonkaupunginmuseo.fi).
Mikäli kyseessä on ulkomailla asuva suomalainen ja maastamuuttaja on tehnyt maastamuuttoilmoituksen, hänen osoitteensa saa selville Digi- ja väestötietovirastosta Mikäli henkilö kuitenkin muuttaa ulkomailla eikä muista ilmoittaa uutta osoitettaan, saattaa väestötietojärjestelmässä oleva osoite kuitenkin olla vanha. Lisätietoja hinnoista ja palvelusta yleensä:
https://dvv.fi/osoitepalvelu
Internetissä on erilaisia osoitehakupalveluja, esim. Eniro Ruotsissa http://www.eniro.se/ Gulesider Norjassa http://www.gulesider.no/ Krak Tanskassa http://www.krak.dk/
Whitepages Yhdysvalloissa http://www.whitepages.com/person
Laulun nimi on "Uudisraivaajan työlle" ja joissakin nuoteissa sen alaotsikkona on "Ylä-Savon laulu" tai omistus: "Ylä-Savon sitkeäselkäisille raatajille". Laulun on säveltänyt Ahti Sonninen ja sanoittanut Paavo Meriläinen.
Nuotissa Sekaäänisiä lauluja : 156. vihko (Otava, 1952) on lauluun seitsemän säkeistöä. Ensimmäinen säkeistö alkaa: "Jätit valmiiksi raivatut rintamaat". Seitsemäs säkeistö alkaa: "Sua kiitän, Ylä-Savon sitkeä mies, sinä sankari kuokan ja auran". Tässä nuotissa on laulusta sekakuorosovitus.
Laulu löytyy myös Ahti Sonnisen Laulan ja soitan -laulukirjoista, ainakin joistakin painoksista, mutta niissä painoksissa, jotka tarkistin, oli tästä laulusta vain neljä säkeistöä (1., 2., 5. ja 7. säkeistö).
Pellervon...
P. Mustapäältä Kootuista runoista ei suoranaisesti näyttäisi löytyvän runoa tällaisesta onnenhetkestä, ainoa runo jossa puhutaan tornista ja onnesta on Linna itäisellä maalla 1952 ilmestyneessä kokoelmassa Linnustaja. Tämä on melko synkeä vanha balladi Raaseporin linnassa hirtetystä miehestä.
Turun kaupunginkirjaston varastosta voi pyytää teoksen täyttämällä kirjastossa varastohakulapun tai soittamalla kirjastoon (tietoaineisto puh. 022620630 tai kaunokirjallisuus, taiteet 022620622)ja pyytämällä teoksen varastosta. Varastossa olevaan kirjaan voi myös tehdä suoraan Vaskista tavallisen maksullisen (1 €) varauksen, jolloin asiakas saa ilmoituksen, kun teos on noudettavana.
Varastosta noudetaan kirjoja vain arkisin ja kirjan saa lainattavaksi seuraavana arkipäivänä klo 14 jälkeen pääkirjaston. Jos tilaa perjantaina, saa teoksen siis vasta maanantaina.
