Alla joitakin kuvakirjoja vanhemman tai läheisen aikuisen sairastumisesta. Kirjat saa lainaan Helmet-kirjastoista:
http://www.helmet.fi/fi-FI
- Äiti tulee pian / kirjoittanut Charlotte Hudson ; kuvittanut Mary McQuillan
- Aarre Hyvärinen sairastuu / kirjoittanut Philip C. Stead ; kuvittanut Erin E. Stead
- Kalle-karhu sairastuu / Karma Wilson ; kuvittanut Jane Chapman
Ylitornion kirjasto ei ole mukana tässä palvelussa. Kannattaa ottaa yhteyttä suoraan kirjastoon:
http://www.ylitornio.fi/palvelut/sivistystoimi/tornionlaakson-kirjasto/…
Kirjastojen yhteistietokanta Melindan kautta löytyy tutkimustietoa ja kirjoja Suomea käsittelevästä kulttuuriantropologiasta asiasanoilla Suomi ja kulttuuriantropologia. Alla haun tulos:
http://melinda.kansalliskirjasto.fi/F/IM67XXRX6HPA29DS9BEX1TEB1U6HDYAMD…
Artikkeleita löytyy Arto-tietokannan kautta. Alla haun tulos:
https://finna.fi
Suuri osa tutkijoista näyttäisi olevan suomalaisia, mutta joukossa on ainakin nimen perusteella myös kirjoittajia muista maista. Alla joitakin:
- The Finnuit : Finnish culture and the religion of uniqueness / Edward Dutton (2009)
- Being jewish in Helsinki, Finland today : deciphering identity in processes of distinction: becoming in the present with the voices of the past / Jill Kotel (pro gradu -tutkielma...
Outi-kirjastoissa, joihin Pudasjärvenkin kirjasto kuuluu, ei valitettavasti ole Open road -kurssiin kuuluvia äänitteitä. Äänitteet yleensä löytyvät Outi-kirjastojen aineistohausta. Kirjoita hakusanaksi kurssin nimi ja valitse rajaukseksi cd-äänilevy:
https://koha.outikirjastot.fi/cgi-bin/koha/opac-search.pl
Kysele lähikirjastostasi kaukolainausmahdollisuudesta, jos äänitteitä ei oman alueen kirjastoissa ole.
Lähiomaisille tai sovitulle yhteyshenkilölle ilmoittamisen lisäksi lääkärin kirjoittama kuolintodistus välittyy automaattisesti väestötietojärjestelmään, maistraatteihin, Kelalle ja verottajalle. Väestötietorekisterin kautta myös pankit, valtion virastot ja monet eläke- ja vakuutusyhtiöt saavat tiedon kuolemasta.
Jos isoäitisi ei kuulunut Jehovan todistajiin, ei tieto hänen kuolemastaan ole ainakaan virallista tietä välittynyt.
Alla tietoa aiheesta:
https://www.ppshp.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/npp/embeds/327…
http://www.kela.fi/muistin-tueksi
Kysymyksen sitaatti on itse asiassa kaksi erillistä sitaattia Monnet'n teoksesta. Alkuosa löytyy Hannes Virrankosken ja Kari Klemelän suomennoksesta sivulta 407: "Mitään ei voida saada aikaan ilman ihmisiä, mikään ei jää pysyväksi ilman instituutioita." (Hannes Virrankoski) - Jälkiosa taas on sivuilla 513-514: "Instituutiot elävät kauemmin kuin ihmiset, ja niinpä instituutiot - jos ne ovat hyvin suunniteltuja ja rakennettuja - voivat kerätä toisiaan seuraavien sukupolvien viisauden ja välittää sen yhä uusille polville." (Hannes Virrankoski)
Virrankoski (s. 13-543, 688) ja Klemelä (s. 544-687) ovat suomentaneet teoksen saksankielisestä laitoksesta.
Jyrki K. Talvitien Saksa-suomi tekniikan ja kaupan sanakirja (5. uud. laitos, WSOY 1999) ja Suomi-saksa tekniikan ja kaupan sanakirja (3. uusittu laitos, WSOY 1966) sisältävät myös saha- ja metsäteollisuuden sanastoa. Niistä on myös aikaisempia painoksia. Muita alaan liittyviä monikielisiä sanakirjoja ovat Puru puuteollisuuden sanasto, Suomen kehityskeskus 1997, Lexicon forestale, WSOY 1979 ja Metsäalan hallinnon sanastoa, Edita 1997.
Internetissä on myös alan monikielistä sanastoa sisältäviä tietokantoja kuten English, German, French, Swedish, Finnish, Spanish, Portuguese, Latin: Tree translator. http://www.woodworking.co.uk/Technical/Trees/trees.html ja
TEPA Sanastokeskus TSK:n kokoama ja ylläpitämä termipankki, joka sisältää...
Ohjeet kirjastokortin hankkimiseen löytyvät Helmet-palvelusivuston oikeasta ylälaidasta olevalta info-välilehdeltä. Siitä aukeaa pudotusvalikko, jossa on osio "Asiakkaana kirjastossa". Aukeavan sivun keskellä on linkkilista. Linkistä "Kirjastokortti ja lainaaminen" voit lukea, miten saa kirjastokortin.
Tästä perusohje tiivistetysti:
"Kirjastokortin ja tunnusluvun saat mistä tahansa Helmet-kirjastosta ilmoittamalla osoitteesi ja esittämällä kirjaston hyväksymän voimassaolevan henkilötodistuksen, jossa on valokuva ja henkilötunnus. Kirjastokortin myöntämiseen tarvitaan Suomessa oleva osoite."
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa
Kyseessä voisi olla Kajaanin yhteiskoulun toverikunnan lehti Kipinä, johon koulun oppilas Urho Kekkonen kirjoitti juttuja nimimerkeillä. Esaias Ranstakka, myöhemmin Kohennuskeppi, oli yksi Kekkosen monista salanimistä. Kekkonen itse mainitsee muistelmissaan, että ”ensimmäiset lehdet, joissa kirjoituksiani julkaistiin, lienevät olleet (--) koulun toverikunnan ja raittiusseuran lehdet Kipinä ja Mielikki.” Ajallisesti numero sopisi Kekkosen kouluvuosiin Kajaanin yhteiskoulussa.
Lähteet:
https://www.doria.fi/handle/10024/7353/browse
https://www.doria.fi/handle/10024/7353
http://www.kansallisbiografia.fi/kb/artikkeli/632/
Kekkonen, Urho: Vuosisatani. 1. (Otava, 1981)
https://www.doria.fi/handle/10024/8435
Heinäsuola on auringossa kuivattua merisuolaa, joten se ei liene puhdistettua merisuolaa terveellisempää.
http://www.kysy.fi/kysymys/kumpi-puhtaampaa-vuorisuola-vaiko-merisuola-…
Suolan rakenteesta tietää Wikipedia seuraavaa:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Ruokasuola
ja Merisuolasta taasen:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Merisuola
Kysymyksen kuvailusta tulevat ensimmäisenä mieleen Else Holmelund Minarikin Pikku karhu -kirjat, joita ilmestyi kaikkiaan viisi vuosina 1978-79: Pikku Karhu, Isä Karhu tulee kotiin, Pikku Karhu saa ystävän, Pikku Karhu mummolassa ja Suukko Pikku Karhulle. Yhdenkään kannessa tosin ei kuvatun kaltaista kuvaa ole, mutta kirjassa Pikku Karhu on tarina Pikku Karhu lähtee kuuhun, jonka kuvissa karhulla on päässään neliskulmainen laatikosta askarreltu kypärä, josta sojottaa pari antennia.
Voit kaukolainata sen täyttämällä kaukopalvelulomakkeen. Mene www.helmet.fi, valitse oikealta kohdasta Kirjastot ja palvelut alin kohta Kaukopalvelu ja klikkaa sieltä kohtaa Tee kaukopalvelupyyntö. Kaukolainat maksavat Espoosta ja Vantaalta noudettaessa 7 euroa, Helsingistä 4 euroa, Kauniaisista alk. 3 euroa. Voit valita haluamasi kaupungin, mutta kaukolainan noutopaikaksi Sinun on laitettava juuri siinä kaupungissa oleva kirjaston.
Mene sivulle www.helmet.fi ja klikkaa oranssissa palkissa (sivustonyläosassa) olevaa kohtaa HAE AINEISTOA (edessä suurennuslasin kuva). Kirjoita haluamasi kirjan nimi, klikkaa hakutuloksesta kirjan nimeä ja saat sijaintitiedot. Jos kirjaa on juuri nyt saatavilla, voit laittaa ruksin kohtaan Näytä saatavilla olevat. Jos on joka paíkassa lainassa, voit laittaa maksuttoman varauksen.
Valitettavasti en pysty antamaan varmaa vastausta noiden tietojen perusteella. Vain pieneen osaan tallella olevista ohjelmista on merkitty luotettavasti kuvauspaikat. Esim. vuonna 1974 on tehty ohjelma "Viimeiset uudisraivaajat", joka on kuvattu Pudasjärven Ruuhensuolla, mutta Pärjänsuosta en löytänyt mainintaa.
Perusteellisen etsinnän jölkeen meidän täytyy valitettavasti todeta että emme ole löytäneet tätä runoa. Netissä monet hämmästelevät tätä samaa asiaa, mutta kukaan ei ole löytänyt Lorcan runoa jossa esiintysi tämä lause.
Voisikohan kyse olla Rae Lambertin Mungo-kirjoista, joita 90-luvulla ilmestyi useampiakin, mutta joita ei tällä hetkellä ole kirjastojen kokoelmissa juurikaan. Helmet-kirjastoissa on muutama kappale ruotsin kielisenä. Muualta Suomesta joitakin Mungo-kirjoista saattaisi saada kaukolainaksi.
Suomen lastenkirjainstituutin Onnet-tietokannasta löytyvät tiedot viidestä Mungo-kirjasta: Mungo maailmalla, Mungo tutustuu jokilaaksoon, Mungo tutustuu metsän eläimiin, Mungo tutustuu pikku eläimiin, Mungo tutustuu sademetsään. Kaikki on julkaistu suomeksi vuonna 1994, kustantaja on Kolibri-kustantamo. Kirjoja kuvaillaan näin: "Mungo on Brasilian sademetsissä syntynyt hämähäkkiapina, joka asuinalueensa tuhouduttua on jäänyt kodittomaksi. Pikku apina...
