Klaus Härön elokuva Hem över havet (Meren yli kotiin) (dokumentti, 1999) on 30 min tv-dokumentti.
Sen tuotti firma nimeltä Talking Heads Ab, joka teki silloiselle FST:lle (ruotsinkielinen Yle) paljon asiaohjelmia.
Firmaa ei ole enää olemassa. Dokumenttia voinee kysyä vain nykyiseltä YleFem:alta.
Dokumenttia ei ole Kansallisen audiovisuaalisen instituutin kokoelmissa.
Lähteet: KAVIN tietokannat Tenho ja www.elonet.fi. ; Sähköposti 17.4.2018.
Hei,
Kyllä meiltä löytyy taloustiedettä käsitteleviä kirjoja. Pääset etsimään aineistoa tästä linkistä: https://bof.verkkokirjasto.fi/web/arena/welcome.
Tästä linkistä: https://www.suomenpankki.fi/fi/suomen-pankki/yleisopalvelut/kirjasto/ löydät ohjeet asiakkaaksi rekisteröitymiseen.
Ystävällisin terveisin
Sini
Suomen kansallisbibliografia Fennican mukaan kirjoilla ei ole muuta eroa kuin kustantaja. Tietoa esim. päivityksistä tai muutoksista ei näy. Kaikki kirjamme ovat kuitenkin lainassa, joten varmuuden vuoksi kannattaisi asia varmistaa yliopistolta.
Kirjastot voivat hankkia kokoelmiinsa sellaisia elokuvia, joilla on lainausoikeus. Jos tämä oikeus saadaan neuvotelluksi, uusi Tuntematon sotilas -elokuvakin varmasti tulee valikoimaan.
Oletan, että tarkoitat kirjautumista Vaski-verkkokirjastoon. Kirjautumiseen tarvittavan kirjastokortin tunnuksen löydät kirjastokortistasi viivakoodin alta. Tunnusluku (PIN) on sama nelinumeroinen koodi, jota kysytään lainausautomaateilla. Jos sinulla ei ole tunnuslukua, tai olet unohtanut sen, saat sen minkä tahansa vaski-kirjaston neuvonnasta näyttämällä kuvallista henkilötodistusta. Se vaatii siis käyntiä kirjastossa.
Helmet-palvelusivustolla kohdassa Kirjastot ja palvelut on lista kirjastoista, joissa voi käyttää paperisilppuria. Espoossa paperisilppuri on käytettävissä Sellon, Entressen, Tapiolan, Viherlaakson, Soukan ja Nöykkiön kirjastoissa. Helsingissä paperisilppuri asiakkaiden käyttöön löytyy Jätkäsaaren ja Rikhardinkadun kirjastoista. Kirjastojen sivuilla ei mainita, että ajanvaraus olisi tarpeellista, kun haluat käyttää paperisilppuria.
Kirjastojen yhteystiedot löytyvät Helmet-palvelusivustolta.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
http://www.helmet.fi/fi-FI
Ainakaan Viola-tietokannan mukaan tätä Erja Monosen säveltämää ja sanoittamaa laulua ei ole julkaistu nuottina. Muutama äänite siitä on olemassa, mutta ei nuottia. Viola-tietokantaa voi uudemman musiikin julkaisujen osalta pitää varsin luotettavana.
Heikki Poroila
Spiderman-tunnussävelmän suomenkieliset sanat löytyvät nuotista Musiikin mestarit 5-6 (Otava, 2005, uudempiakin painoksia on olemassa). Suomenkielinen versio alkaa: "Spiderman, spiderman, kuin hämähäkki liikkuu hän". Suomenkieliset sanat on tehnyt Mika Mali. Kappaleen ovat säveltäneet Paul Francis Webster ja Robert Harris.
Satu on vuonna 1986 suomeksi ilmestyneestä Arnold Lobelin kirjasta Hiirijuttuja, jonka on suomentanut Hannele Huovi. Kirjassa on useita kertomuksia, muistamasi sadun nimi on Matka. Siinä hiiri lähtee tervehtimään äitiään ensin autolla, sitten rullaluistimilla, sen jälkeen saappailla ja lenkkitossuilla. Kulkuvälineet hajoavat yksi toisensa jälkeen, ja hiiri ostaa uuden jatkaakseen matkaa. Lopulta hänen jalkansakin kuluvat loppuun, mutta hän ostaa uudet jalatkin, ja pääsee perille ilahtuneen äitinsä luo.
Suomen kielen sanakirjat eivät tunne mainitsemiasi sanoja. Mikäli olet nähnyt tällaiset sanat jossain, kyse on ollut kaiketikin jonkinlaisesta puhekielisestä kontaminaation tyyppisestä ilmiöstä eli eri sanoista peräisin olevien ainesten yhdistymisestä epäsäännönmukaisesti yhdeksi sanaksi (esimerkiksi: notkahtaa + ratkaisu > notkaisu).
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/
Nykysuomen sanakirja (WSOY, useita painoksia)
Helsingin Sanomat kertoo 19.11.2017 ilmestyneessä artikkelissa Rainer Steniuksen kuolleen 5.12.2014. Sen jälkeen on kestänyt 50 päivää ennen kuin hänet on löydetty.
Lisätietoja kirjasarjan Urheilun nousuja ja laskuja kuudennesta osasta Kiveenhakatut. https://koha.outikirjastot.fi/cgi-bin/koha/opac-detail.pl?biblionumber=…
Fennicasta Suomen kansallisbibliografiasta löytyvät kaikki suomeksi käännetyt teokset. Ihmemaa Oz -hakutulos https://finna.fi
Kansallinen audiovisuaalinen arkisto https://kavi.fi/fi/elokuva/122806-ihmemaa-oz
Kirjasampo http://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/ihmemaa%20oz
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen sivuilla on tietoa sukunimien taivutuksesta.
Luultavasti Linnove taipuu Linnovea. Kielitoimiston neuvontapuhelin https://www.kotus.fi/palvelut/neuvontapuhelimet/kielitoimiston_neuvonta…
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen sivulla sanotaan "On kuitenkin joukko nimiä, johon yleissääntöä ei voi soveltaa tai joiden taivutuksessa on muuten epäselvyyttä. Näihin kuuluvat keinotekoiset, lähinnä nimenmuutoksissa muodostetut uudet sukunimet, joilla ei ole yleiskielessä äänteellistä vastinetta. "
Sukunimien taivutusluettelo on myös verkossa: https://www.kielikello.fi/-/sukunimien-taivutusluettelo-verkossa
http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/haku/sukunimet/ohje/324
Verkosta löytämieni tietojen perusteella Marja-Leena Niinistö, os. Alanko, syntyi Salossa 15.11.1950 ja kuoli liikenneonnettomuudessa Lohjan kunnan Paksalossa 28.1.1995. Nämä ovat todennäköisesti oikein, vaikka en ole pystynyt monesta lähteestä varmistamaan molempia. Ainakin kuolinpäivä on uutisjuttujen perusteella oikein.
Heikki Poroila
Kirja löytyy sekä Pasilan kirjavarastosta (pysyvä linkki http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1277229 ) että Varastokirjastosta ja molemmista sen saa kaukolainaksi pyytämällä oman kirjaston kautta.
Heikki Poroila
Vaski-verkkokirjastosta löytyvät seuraavat teokset:
Mannerheimin lastensuojeluliiton julkaisu Tepa tahtoo tietää, jossa käsitellään äidin masennusta tarinan muodossa.
Eoin Colfer: Tohtori Anna-Liisa (helppolukuiset), jonka aiheena isän masennus.
Paula Mäkinen: Mikon äiti on masentunut (kuvakirja).
Lisäksi voisi mainita Pia Lindenbaumin kirjan Kun Ollin äiti unohti (kuvakirja), jossa äiti ilmeisesti stressin seurauksena on muuttunut lohikäärmeeksi.
Kysyjä tarkoittanee vuonna 1976 Haminassa syntynyttä kirjailija Reija Kaskiahoa, joka elää nykyään Helsingissä. Näin nuoren kirjailijan kohdalla kaikkia arviot elämästä ja tuotannosta ovat kovin alustavia, mutta kuusi ns. nuortenromaania kirjoittanut Kaskiaho sai vuonna 2005 Topelius-palkinnon kirjastaan Rastas, mikä kertoo jo melkoisesta arvostukseta. Kaskiahosta on Wikipediassa oma sivu ja kirjailijalla on myös omat kotisivut, joitten aluksi Kaskiaho toivottaa myös esitelmäntekijät tervetulleiksi: "Kerron näillä sivuilla hiukan itsestäni ja hiukan enemmän kirjoistani. Löydät sivuilta tietoa kirjojeni aiheista, niiden synnystä sekä tietysti henkilöhahmoista, jotka ovat minulle kirjoittaessa tärkempiä tekstin eteenpäin viejiä. Sivuiltani...
Kaupallisten julkaisujen tarkat myyntiluvut ovat liikesalaisuuksia, eikä tätä tietoa ole yleisesti saatavana oikeastaan minkään kirjan tai kirjailijan osalta. Aina silloin tällöin näkyy uutisia ja painoslukuja kirjoista, joista on tehty suurimmat painokset. On kuitenkin huomattava, että painosmäärä ja myyntiluku ovat kaksi eri asiaa, joista jälkimmäinen on useimmiten pienempi. Voi kuulostaa yllättävältä, mutta vain kustantaja tietää tarkalleen - ja mahdollisesti, mutta ei välttämättä kirjailija itse -, kuinka montaa kirjaa on myyty. Tieto ei välttämättä ole myöskään ajan tasalla vaan myyntitiedot voivat tulla viiveellä.
Kirjastojen lainauksia tilastoidaan yleisellä määrällisellä tasolla (ks. http://tilastot.kirjastot.fi/), mutta ei...
Ilja Šatrovin (vanhoissa lähteissä usein "J. A. Schatrow") sävellys Na sopkah Mantšzuri on Suomessa julkaistu kahtena käännöksenä. Version Mantšurian kukkuloilla ( Käy vuorten taa päivä jo uinumaan) suomennos on Kerttu Mustosen tekemä. Se löytyy sanoitettuna nuottikokoelmista Kultainen laulukirja (useita painoksia) ja Suuri toivelaulukirja 7. Molemmat ovat yleisiä kirjastojen kokoelmissa. Version Mandshurian kummut ( On hiljaisuus vuorilla usva käy) on suomentanut Saukki. Tätä versiota ei jostain syystä ole julkaistu missään yleisessä kokoelmassa, vaikka kyseessä on Laila Kinnusen tunnetuksi tekemä versio. Scandia-Musiikki julkaisi vuonna 1962 neljän neljän laulun nuottikokoelman, jossa tämä versio on. Sama sisältö on vuonna 1977...
Ääni johtuu siitä, ettei levy ole ihan tasapainoinen. Tällaista hurinaa ja värinää esiintyy tietokoneitten asemissa usein myös ihan näteiltä näyttävien levyjen kohdalla, koska asemat pyörittävät levyä hirmuista vauhtia. Voit vähentää ongelmaa valitsemalla polttovaiheessa hitaammin tallennusnopeuden. Se on muutenkin suositeltavaa, jälki on parempaa.
Suojatut levyt tuskin CD-asemaa rikkovat. Se on mahdollista lähinnä siinä tapauksessa, että CD hajoaa asemassa ja sinkoaa muovinkimpaleita herkkiin kohtiin. En tekisi tästä ongelmaa. Kokemukseni CD-soittimista on 1980-luvun alkupuolelta ja CD-asemista heti kun niitä tuli markkinoille.
Heikki Poroila
