Valitettavasti en löytänyt teosta, joka sopisi kuvaukseesi. Lähetin kysymyksen valtakunnalliselle kirjastolaisten tietolistalle, mutta kukaan ei ole tunnistanut etsimääsi kirjaa.
Muistaisikohan joku palvelumme lukijoista, mitä kirjasta voisi olla kyse?
Hei!
Elizabeth Winthropin The Castle in the Attic -kirjasta ei tosiaan näyttäisi löytyvän suomennosta. Tutustuimme kirjan kuvaukseen Wikipediassa. Osittaisen samankaltaisuutensa vuoksi vaihtoehtoehdokkaiksi nousivat näin aluksi:
- Banks, Lynne Reid: Intiaani lipastossa (The Indian in the Cupboard)
- Jones, Diana Wynne: Leijuva linna (Castle in the air)
Intiaani lipastossa -kirjasta löytyy kuvaus Risingshadow-sivustolta. Leijuva linna on osa Liikkuva linna -sarjaa, josta myös löytyy tietoa tuolta samaiselta sivustolta.
Mikäli kumpikaan näistä kirjoista ei ole etsimänne, niin osaisitteko kuvailla kirjan sisältöä vielä lisää. Oliko esimerkiksi kirjassa joku päähenkilö, kuvattiinko kirjassa tapahtumien ympäristöä...
Voisiko tämä viitata Ruusujen sotaan Englannissa 1400-luvulla?
Yorkin herttua, joka oli sijaishallitsijana Henrik VI:n mielisairauden aikana, olisi monen mielestä ollut parempi hallitsija, ja tavoitteli kruunua, eikä suostunut jättämään sijaishallitsijan tehtäviä. Seuranneessa Wakefieldin taistelussa Yorkin herttua kaatui, ja Lancasterit laittoivat hänen päänsä ja hänen niin ikään kaatuneen poikansa Edmundin pään seipään nokkaan Yorkin kaupungin muurille. Kun hänen eloon jääneet poikansa Edward, George, Richard kuulivat tästä, he lähtivät sotaan Lancastereita vastaan ja voittivat suuressa Towtonin taistelussa, ja Edwardista tuli kuningas Edvard IV?
Aiheesta on melko tuore Conn igguldenin romaanisarja Ruusujen sota: (The Wars of...
Puhtaasti kvantitatiivista tutkimusotetta hyödyntäviä väitöskirjatutkimuksia tästä aiheesta näkyy tosiaan löytyvän hyvin vähän. Valtaosa tutkimuksista näyttäisi hyödyntävän fenomenografiaa ja muita kvalitatiivisia metodeja. Seuraavat hakutulokset löytyivät Turun yliopiston Volter-tietokantaa ja Kansalliskirjaston Melinda-tietokantaa käyttämällä ja ne saattaisivat olla etsimäsi kaltaista aineistoa:
Luojus, K. 2011. Ammattitaitoa edistävän harjoittelun ohjauksen toimintamalli - ohjaajien näkökulma. Tampereen yliopisto.
Mikkonen, K. 2017. Clinical learning environment and mentoring of culturally and linguistically diverse nursing students. Oulun yliopisto.
Peltokoski, J. 2016. The comprehensive...
Vaalilaissa 2.10.1998/714 todetaan seuraavaa
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1998/19980714
Vaalimenettelyn uudelleen aloittaminen
143 § Presidenttiehdokkaan tai presidentiksi valitun pysyvä estyneisyys tai kuolema
Presidentin valitsemiseen on ryhdyttävä uudelleen niin pian kuin mahdollista, jos:
1) säädetyssä järjestyksessä asetettu ehdokas tulee pysyvästi estyneeksi tai kuolee ennen ensimmäisen vaalin vaalitoimituksen päättymistä;
2) toisessa vaalissa oleva ehdokas tulee pysyvästi estyneeksi tai kuolee ennen toisen vaalin vaalitoimituksen päättymistä; taikka
3) presidentiksi valittu tulee pysyvästi estyneeksi tai kuolee ennen kuin hän on ryhtynyt toimeensa.
...
Runo tosiaan löytyy muutamaltakin nettisivustolta Eeva Kilven runoksi nimettynä. Sitä ei ole Kilven kokoelmissa Runoja 1972-1976 eikä kokoelmassa Laulu rakkaudesta, joka ilmestyi 1991, ja joka on valikoima neljästä runokokoelmasta. Eeva Kilpi on edelleen tavattoman suosittu ja lainattu kirjailija, emmekä onnistuneet tarkistamaan kaikkia kokoelmia. Kai Niemisen runoistakaan emme onnistuneet sitä löytämään. Joten valitettavasti runon kirjoittaja ei varmuudella selvinnyt.
Aulikki Oksasen runo Hopeinen laulu eli sanat Järnefeltin Kehtolauluun sisältyy Oksasen kokoelmaan Kolmas sisar (Siltala, 2011).
http://yle.fi/uutiset/sibeliuksen_valse_triste_ja_jarnefeltin_kehtolaul…
Oksanen, Aulikki: Kolmas sisar (Siltala, 2011)
Suomessa valmistettiin sulatejuustoa ensimmäisen kerran vuonna 1925, jolloin Suomen ensimmäinen sulatejuustotehdas Oy Suomen juusto Ab Lahti aloitti toimintansa. Ilmeisesti ensimmäinen sulatejuusto oli nimeltään Marathon-herkkujuusto. Sitä mainostettiin Lahti-lehdessä loppuvuodesta 1925 "ennen tuntemattomana juustolajina (---), joka esiintyy kaupassa etupäässä pienissä rasioissa paloihin lajiteltuina, joten se on sangen mukavaa käyttääkin".
Tärkein suomalaisen juuston ostajamaa Saksa kiintiöitti pulavuosina tärkeimpien elintarvikkeiden tuonnin ja joidenkin laatujen kohdalla kielsi sen kokonaan. Sulatejuuston raaka-aineeksi tarkoitetut heikkolaatuisemmat tahkojuustot joutuivat tuontikieltoon. Tällöin myös Valio aloitti...
Olisiko kyseessä Ulyssess-kirjan värikoodausprojekti netissä?
http://m.joyceproject.com/info/colorcoding.html
Painettua kirjaa en minäkään nopealla selailulla löytänyt, mutta kenties tuo projekti on julkaistu myös kirjana.
Sukunimeä Loisa on esiintynyt Karjalassa, Antreassa, Luumäellä, Lemillä, Savitaipaleella ja Valkealassa. Nimen alkuperä on kuitenkin epäselvä. Luultavasti nimi tulee Ludvig-nimen muodoista, esimerkiksi nimestä Louis. Naisen nimi Louisa on muuntunut kansan suussa muotoon Loisa tai Luisa.
Asutusnimissä Loisela, Loisila ja Loisio ovat tulleet todennäköisesti sanasta loinen. Tämä selitys ei kuitenkaan sovi sukunimeen Loisa.
Mikkonen, Pirjo: Sukunimet (Otava, 2000)
Hei,
Viddlan mukaan kirjastosi määrittele, kuinka monta elokuvaa voit yhden kuukauden aikana katsoa. Palvelu kertoo jäljellä olevien lainojen määrän.
Eli kannattaa lähestyä omaa kirjastoasi, jos sillä on kyseinen palvelu käytössä.
Valitettavasti sanonnalle ei löydy alkuperää. Ainakaan näissä kirjoissa ei sanontaa mainita:
-Lauhakangas: Svengaa kuin hirvi. Suomalaisen kirjallisuuden seura. 2015.
-Parkkinen: Aasinsilta ajan hermolla. 500 sanontaa ja niiden alkuperää. WSOY. 2005.
-Meri: Sanojen synty. Gummerus. 2002.
-Virkkunen: Suomalainen fraasisanakirja. Otava. 1981.
-Heikura: Näissä merkeissä. Otava. 2003.
-Heikura: Samoilla linjoilla. Otava. 2004.
-Kuisma: Tupenrapinat. Maahenki. 2015.
-Päivä pulkassa, pyy pivossa. Valitut Palat. 2014.
Myöskään kahlaus netin sivuilla ei tuota tulosta sanonnan etymologiasta. Yksittäisille sanoille "jättää" ja "väli" löytyy tietoa alkuperästä, mutta yksittäiset sanathan eivät kerro kokonaisen sanonnan alkuperästä.
Laulun nimi on "Kuule sie amigoski". Sen on säveltänyt Gildardo Montoya. Laulun alkuperäinen nimi on "El aguardientoski". Suomenkieliset sanat ovat Titta Kerttulan ja Chrisse Johanssonin, tosin kieli on osittain jonkinlaista valekieltä. Laulu alkaa: "On ilta ja finlandoski". Laulun ovat levyttäneet Veepee Lehto (1978) ja Bamperos-yhtye (1979).
Varattujen teosten saapumisilmoitukset ja lainassa olevien teosten eräpäivän lähestymisestä varoittavat tiedotteet voi saada matkapuhelimeen tekstiviestinä. Palveluun kuuluvia tiedotteita ei voi tilata erikseen. Toiminto ei ole valittavissa Helmetin omissa tiedoissa, vaan tekstiviestipalvelu tilataan itse matkapuhelimesta. Tekstiviestip on maksullinen ja se on käytettävissä DNA:n, Elisan, Saunalahden ja Soneran matkapuhelinliittymistä.
Ohjeet tekstiviestipalvelun tilaamiseen löydät täältä:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Helmettekstivies…
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_j…
Tarkoittanet ePress-palvelua, jossa voi lukea suoraan verkosta suomalaisia sanoma- ja aikakauslehtiä näköisversiona heti niiden ilmestyttyä. Kyseistä palvelua voi käyttää vain kirjaston tiloissa joko kirjaston omilta koneilta tai mukana olevalta läppäriltä, tabletilta tai kännykästä. Etäkäyttö kotoa/muualta ei ole mahdollista.
Ohessa kopio ePress-palvelusta www.helmet-fi-sivustolta: "ePress tarjoaa yli 200 kotimaista paikallis- ja maakuntalehteä näköislehtinä luettaviksi heti niiden ilmestyttyä painosta. Palvelua voi käyttää kirjaston asiakaskoneilla tai langattomasti omilta tai kirjaston mobiililaitteilta kirjaston langattomassa verkossa. Palvelussa voi kerrallaan olla rajallinen määrä yhtäaikaisia käyttäjiä."
Kyseessä on katkelma Pablo Nerudan runosta Alberto Rojas Giménez viene volando (kokoelmasta Residencia en la tierra II, 1931-1935). Pentti Saaritsa on suomentanut runon nimellä Alberto Rojas Jiménez saapuu lentäen. Runo on luettavissa teoksista Pablo Neruda: Runoja (1964) sekä Pablo Neruda: Valitut runot (1983).
Pablo Neruda: Valitut runot (1983)
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
https://www.neruda.uchile.cl/obra/obraresidencia2i.html
Vaikea kysymys. Tässä muutamia ehdotuksia, mutta varmasti emme voi tietää, mitä kirjailija on ajatellut. Myös lukija voi ja saa tulkita sadun toisin kuin kirjailija on ajatellut.
- Astrid Lindgren, Ronja, ryövärintytär
- Yrjö Kokko, Pessi ja Illusia
- C. S. Lewis, Narnian tarinat
- Gösta Knutsson, Pekka Töpöhäntä -kirjat
Alla vielä linkki uutiseen, jossa pohdiskellaan Pekka Töpöhäntä -kirjojen mahdollista yhteyttä toiseen maailmansotaan:
https://yle.fi/uutiset/3-6019584
Yhteistä kirjoille on ainakin yritys selviytyä.
Seuraavista kirjoista voisi löytyä vinkkejä.
Reftel, Johan: Poriseva puuro : ryhmätoimintaa pienille ja isoille (Lasten keskus, 2013)
Järvinen, Tuomo: Lapset liikkumaan : leikkejä, liikuntaa ja harjoituksia (Karisto, 2012)
Kilby, Janice Eaton: Velhojuhlat : temppuja, taikoja, lukemista ja tekemistä maagisten pirskeiden järjestäjälle tai muuten vain mukavaan touhutuokioon
501 peliä joita on pelattava edes kerran lapsuudessaan : lasten parhaat pelit ja leikit (Readme.fi, 2010)
Internetistä synttäriohjelmaa löytyy mm. seuraavilta sivuilta:
https://www.yhteishyva.fi/arjen-apu/puuhaa-kaverisynttareille/05458049
https://juhlahumua.fi/juhlavinkit/onnistuneet-juhlat/
Mannerheimin lastensuojeluliiton sivuilta löytyy linkki...
Etsimäsi runo on Pentti Saaritsan kirjoittama. Runo julkaistiin ensimmäisen kerran kokoelmassa Tritonus (1976) ja se alkaa rivillä Kun sitten hypättyäni... Runon voi lukea myös muun muassa Saaritsan kootuista runoista Runoja 1965-1982 (1983) ja runoantologiasta Suomen runotar 2 (toim. Hannu Kankaanpää et al., 1990).
Saat runon sähköpostiisi.
Lähde:
Saaritsa Pentti: Tritonus (1976)
