Kaivattu kirja saattaisi olla S. J. Watsonin Kun suljen silmäni (Bazar, 2012).
"Christine herää joka aamu vieressään vieras mies, joka kertoo olevansa hänen aviomiehensä. Lisäksi mies kertoo, että Christine on 47-vuotias ja että hän oli 20 vuotta sitten auto-onnettomuudessa, joka vaurioitti hänen muistiaan pahasti. Joka ilta kun Christine nukahtaa, hänen muistonsa kuluneesta päivästä pyyhkiytyvät pois.
Christinellä ei ole muuta kiintopistettä kuin muutama valokuva ja päiväkirja, jota hän kirjoittaa neurologinsa neuvosta ja salassa mieheltään. Päiväkirja auttaa häntä kokoamaan elämänsä sirpaleisia paloja kokoon, kun hän alkaa pikkuhiljaa muistaa mennyttä. Menneisyys näyttää kuitenkin aivan erilaiselta kuin mitä Christinen aviomies hänelle...
Sininen kirja -vuosikirjoja löytyy kattavimmin Varastokirjastosta, josta niitä voi tilata kaukolainaksi omaan kirjastoon. Lisätietoa kaukopalvelusta löytyy Kouvolan kirjastossa löytyy osoitteesta : https://www.kyyti.fi/palvelut/kaukolainaus.
Kysymyksessä ei täsmennetä, etsitäänkö kaunokirjallista teosta vai tietokirjaa, joten tarjoan parhaiten annettuja vihjeitä vastaavaa kirjaa kiinnittämättä huomiota kirjallisuuslajiin: Minna Anderssonin Seitsemän tytärtä : äidiksi tulon tunnelmia 1840-luvulta nykypäivään (Karisto, 2007).
"Tämä lämminhenkinen kotimainen teos kertoo erään kuvitteellisen suomalaisen suvun seitsemän tyttären syntymän. Äidit kertovat kukin vuorollaan, mitä ajattelevat ennen synnytystä, saadessaan lapsensa ensi kertaa syliin ja miten arki asettuu jälleen omiin uomiinsa. Päällisin puolin arkisen oloiset tarinat tulevat huomaamattaan kertoneeksi jotakin väkevää ja ainutlaatuista suomalaisen äidin luonteenlaadusta. Ajallisesti liikutaan vuodesta 1840 vuoteen...
Sarja kulkee englanninkielisellä nimellään The house of Eliott.
Sen ensimmäinen kausi löytyy Helmet-kirjaston valikoimista.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__SThe%20house%20of%20Eliott__Ff%3Afacetmediatype%3Ag%3Ag%3ADVD-levy%3A%3A__Orightresult__U__X0?lang=fin&suite=cobalt
Kausia on kaikkiaan kolme. Kakkonen ja kolmonen löytyvät Melinda-haun mukaan Keski-Pohjanmaan kirjastoista ja Vaski kirjastoista.
http://melinda.kansalliskirjasto.fi/F/?func=find-b&request=Muotitalo&find_code=WRD&x=0&y=0
CDon.com myy sarjaa vielä DVD-levyinä noin 40€ hintaan.
http://cdon.fi/search?q=The+house+of+Eliott
CD-levyillä musiikkia on hankalampi löytää.
Helmet-kirjaston hausta löytyi kolme levyä (tosin kokoelmateoksia)
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Rb1796663__Spropaganda__Ff%3Afacetmediatype%3A3%3A3%3ACD-levy%3A%3A__Ff%3Afacetfields%3Aauthor%3Aauthor%3ATekij%C3%A4%3A%3A__Ff%3Afacetlanguages%3Arus%3Arus%3Aven%C3%A4j%C3%A4%3A%3A__P0%2C2__Orightresult__U__X3?lang=fin&suite=cobalt
Ostamalla levyjä voi saada käsiinsä esim. Ruslania-verkkokaupasta
https://ruslania.com/site/search?q=Propaganda&e=22
Youtubessa ryhmällä on laajat fanisivut:
https://www.youtube.com/user/PROPAGANDABANDRUSSIA
Anjalankoskella ja Ankkapurhalla löydän vain tietokirjoja. Esim. Kyyti-kirjastojen hausta:https://kirjasto.kyyti.fi/cgi-bin/koha/opac-search.pl?idx=kw&q=ankkapurha&sort_by=pubdate_dsc&limit=su-geo:AnjalankoskiOlisikohan kyseessä jokin historiikki. Ne saattavat hyvinkin muistuttaa kaunokirjallisia teoksia.Utrion Paperiprinssi tapahtuu Suurkoskella, joka saattaa olla mukaelma Anjalankosken maisemista.Hietamiehen Hamina-sarja eli Maan väkevän lapset ja Kaikilla elämän kaipuu tapahtuu myös Haminan lähialueilla.Myös Lasse Ojosen teoksessa Maruzzella ja muita muistoja liikutaan kymenlaakson maisemissa.
Celia-tunnusten teko onnistuu kuulemma Ison omenan kirjastossa ihan lennosta.
Mukaan on hyvä varata kirjastokortti ja kuvalliset henkilöllisyyspaperit. (Kirjastokortista näkyvät mm. osoitetiedot kätevästi)
Jos haluaa asioida ajan kanssa ja rauhallisessa tilasssa, kannattaa varata aika joko soittamalla (09) 8165 7723 tai Varaa kirjastolainen palvelusta netistä.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Saunalahden_kirjasto/Palvelut/Lainaa_kirjastolainen(49395)
Tietojen saatavuus riippuu henkilöstä. Toiset kertovat avoimemmin itsestään ja toiset eivät halua tietojaan julkiseksi.
Arvonimen saajien oletetaan olevan hyvämaineisia ja nuhteettomia.
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2000/20000381
Listoja arvonimen saajista kyllä löytyy.
Vuosilta 1994-2013 https://www.ilkka.fi/polopoly_fs/1.1475585.1380885155!/menu/standard/file/My%C3%B6nnetyt%20arvonimet%20vuodesta%201993.pdf
ja uudemmilta vuosilta
https://fi.wikisource.org/wiki/Tasavallan_presidentin_19.12.2014_my%C3%B6nt%C3%A4m%C3%A4t_arvonimet
http://vnk.fi/documents/10616/157731/Arvonimet+kes%C3%A4kuu2017.pdf/35cadf1d-ec88-40f2-81c9-3f8fb7915695/Arvonimet+kes%C3%A4kuu2017.pdf.pdf
http://vnk.fi/documents/10616/157731/...
Tutkailin vertailukelpoisen esimerkin toivossa, mitä sanottavaa ihanan kielemme kielioppia käsittelevillä kirjoilla abessiivista on, mutta paljonkaan tukea en näistä vastauksen laatimiseen saanut. Oma kielikorvani sanoo, että abessiivimuoto hiihtäjätär-sanasta monikossa on "hiihtäjättärittä". Tämä muoto sai kannatusta myös kollegoiltani, kun esitin piinaavan pulmanne heille.
Tilastokeskus julkaisee Yritysten rakenne- ja tilinpäätöstilaston yhteydessä tilastoja myös voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen henkilöstöstä. Taulukko löytyy seuraavan linkkipolun kautta: http://tilastokeskus.fi/til/yrti/tau.html → Tietokantataulukot: linkki "Yritysten rakenne- ja tilinpäätöstilasto → taulukko "010 -- Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt oikeudellisen muodon mukaan, 2013-2016".
Uusimmat tiedot ovat vuodelta 2016, jolloin evankelis-luterilaisen kirkon henkilöstö oli 14 581, ortodoksisen kirkon henkilöstö oli 253 ja rekisteröityjen uskonnollisten yhdyskuntien henkilöstö oli 578 henkilötyövuotta. Nämä luvut sisältävät palkansaajien työpanoksen henkilötyövuosina mitattuna, joten ne poikkeavat evankelis-luterilaisen kirkon...
Merikeskus Vellamosta vinkattiin Sound Toll Register -tietokannasta, joka sisältää Juutinraumassa tullatut alukset vuosilta 1497-1857. Tästäkään tietokannasta ei kuitenkaan löydy sanastoa. Emme valitettavasti siis löytäneet kaipaamaasi sanastoa. Tässä kuitenkin linkki tietokantaan:
http://www.soundtoll.nl/index.php/en/over-het-project/str-online
Tätä fanifiktiona tuotettua kirjasarjaa näyttäisi olevan ainoastaan Kongressin kirjaston kokoelmissa Yhdysvalloissa. Sitäkään tuskin saa lainaksi. Kirjat ovat luettavissa verkossa, mutta käännöksiä niistä ei ole:
http://falloutequestria.wikia.com/wiki/Fallout:_Equestria
Lastenkirjoja lihavista ihmisistä/hahmoista, jotka on kuvattu sympaattisina tai neutraaleina:
David Walliams: Maailman rikkain poika (Tammi 2018). Mustavalkoiset piirroskuvat Tony Ross.
Maailman rikkain poika – joka on myös melkoisen paksu – on yksinäinen, sillä hänella on kaikkea muuta paitsi ystävä. Sitten hän vaihtaa koulua: kallis yksityiskoulu vaihtuu aivan tavalliseksi kouluksi.
Vauhdikas ja humoristinen kertomuskirja noin 8-12-vuotiaille.
Tuula Kallioniemi: Hikivuoren hirmuloikka ( Otava 1980). Mustavalkoiset piirroskuvat Ulla Urkio.
Markusta kutsutaan Läski-Moosekseksi. Markus toimii kuitenkin sankarillisesti pelastaessaan pulaan joutuneita poikia, joita pihaan muuttanut Jompe määräilee.
Kertomuskirja noin 6-8-...
Vaahteramäen Eemeli -elokuvilla on jälkiäänityksen suhteen monenlaista historiaa Suomessa. Jotakin saimme selville:
1970-luvulla Vaahteramäen Eemeli -elokuvat tekstitettiin suomeksi. Niissä oli huomion arvoista, että kertojan äänenä on Astrid Lindgren.
1988 luvulla Vaahteramäen Eemeli -elokuvia julkaistiin VHS-videoilla. Joissakin on tekstitys, joissakin jälkiäänitys suomeksi. VHS-kasettien alku- ja lopputeksteissä suomenkielistä työryhmää ei ole eritelty.
Vaahteramäen Eemeli (1971, ohjaus Olle Hellbom) : FS-filmin DVD-julkaisussa vuonna 2006 Suomenkieliset äänet olivat seuraavat: Inkeri Wallenius, Jan Lindroos, Tom Pöysti, Maija-Liisa Peuhu, Annituuli Kasurinen, Kari Tamminen, Rinna Paatso, Seela Sella. Äänitys: Markus Degerman,...
Astianpesukoneen täyttämisen aloittaminen edestä tai takaa liittyy ennen kaikkea henkilökohtaisiin mieltymyksiin ja tottumuksiin. Pesutulokseen sillä ei tiettävästi ole vaikutusta.
Toisaalta kun useampi henkilö käyttää ja täyttää samaa tiskikonetta, voivat erilaiset tavat aiheuttaa ristiriitoja. Tällä perusteella täyttämisjärjestyksellä on merkitystä. Joillekin järjestelmällisyys on tärkeämpää kuin toisille. Toinen haluaa edetä systemaattisesti esimerkiksi takaosasta lähtien, kun taas toinen asettaa astiansa lähimpään vapaaseen paikkaan.
Lisäksi astianpesukoneiden korien muotoilu vaikuttaa siihen, miten konetta kannattaa täyttää. Tiskikoneen käyttöohjeesta voi saada tähän ohjeistusta.
Työtehoseuran tiedote antaa yleisiä ohjeita koneen...
Vanha kirjastokortti toimii ilman mitään toimenpiteitä myös järjestelmäpäivityksen jälkeen, jos kortti on ennenkin toiminut. Uutta korttia ei tarvitse vaihtaa tilalle. Voit toki käydä kirjastossa varmuuden vuoksi kokeilemassa, toimiiko korttisi. Jos kortti ei toimi, uuden kortin saa 2 euron hintaan kirjaston palvelutiskiltä. Vanhan tunnusluvun voi siirtää myös uuteen korttiin.
Kyseistä tv-sarjaa ei tosiaan ole Helmet-kirjastoissa kuin kaudet 1 - 3. Näyttää siltä, ettei myöhempiä kausia ole ainakaan toistaiseksi hankittu mihinkään pääkaupunkiseudun kirjastoon. Voit jättää Helmet.fi-sivustolla hankintaehdotuksen. Valitettavasti kaikkia hankintaehdotuksia ei voida toteuttaa.
Tähän emme oikein kirjaston tiedonhaussa osaa vastata. Kaunokirjallisuudessa ja runoissa tällaista lienee ainakin kirjoitettu. Mainosalan ja mielikuvien myyjien mielestä tämä asia saattaisi hyvinkin olla niin, mutta mitään tieteellistä perustelua tällaiselle näkemykselle tuskin on mahdollista löytää.
Ilmeisesti kysymyksessä on laulu, jonka melodia on sama kuin laulussa "Sunnuntaiaamuna". Sen on säveltänyt tamperelainen kirkkomuusikko ja säveltäjä Hjalmar Backman (1882-1935) Simo Korpelan (1863-1936) runoon. Laulu alkaa: "On kesän kirkas huomen". Laulun melodia siis löytyy monesta nuotista nimellä "Sunnuntaiaamuna" tai "On kesän kirkas huomen", esimerkiksi "Suuren toivelaulukirjan" osasta 1.
En löytänyt laulua etsityillä sanoilla mistään nuotista tai äänitteeltä. YouTubessa on kuitenkin Aila Nikolan esitys "Nyt onnentoivotuksen mä sulle laulaa saan" (https://www.youtube.com/watch?v=5aIr9Hb3yQQ). Sen tiedoissa sanoittajaksi mainitaan Inkeri Kataja. En löytänyt hänestä mitään tietoja. YouTubessa on myös Viestiveljien esitys...
Hei,
Aihetta käsittelevä gradu löytyi, mutta se ei ole saatavissa verkossa, joten se on hankala saada käsiinsä.
Joitain juttuja löytyi myös, mutta niiden akateeminen tai muuten tiedollinen anti on aika vähäinen. Mahdollisesti Kotus tai yliopistojen suomen kielen laitoksilla on asiasta tarkempaa tietoa. Tutkijoiden erikoistumisalathan lienevät aika hyvin tiedossa.
Szinovatz, Jaana: Rakastetun puhuttelujen ja viittausten semantiikkaa
99, [30] lehteä
Turun yliopisto, suomen kieli, 2008
