Voisiko kyseessä olla Bernhard Stokken Yksin vartiopaikalla -kirja, joka on ollut 50-luvulla osa Nuorten toivekirjasto -sarjaa?
Meillä Lahden alueen seutukirjastossa ei ole kirjaa, enkä pysty tarkistamaan sen sisältöä, mutta toisista kirjastoista antoivat vihjeen, että se voisi olla tämä. Kirjaa pystyy kyllä kaukolainaamaan ja sitä näyttäisi olevan myös mukavasti myytävänä antikvariaateissa.
Toinen paljon uudempi kirja voisi olla Lauren St. Johnin kirja Valkoinen kirahvi vuodelta 2007. Siinä orvoksi jäänyt tyttö lähetetään Lontoosta Etelä-Afrikkaan isotätinsä hoiviin. Tarkemman juonen voit tarkistaa täältä: http://nemokustannus.fi/kirjat/valkoinen-kirahvi/
Vaikka aivan kaikki yksityiskohdat eivät täsmää kysymyksessä esitettyjen kanssa, tekisi mieleni ehdottaa Joan G. Robinsonin kirjaa Tyttö ikkunassa (Gummerus, 1970). Vuonna 2015 suomennoksesta julkaistiin uusi painos nimellä Marnie : tyttö ikkunassa.
Annan kasvattiäiti lähettää tytön tuttavapariskunnan luo pieneen kalastajakylään. Täällä Anna kiinnostuu huvilasta, jota muut pitävät hylättynä. Siellä hän kohtaa talossa asuvan Marnien, joka ilmestyy ja katoaa mielensä mukaan, ja tytöt ystävystyvät. Alkanut ystävyyssuhde katkeaa kuitenkin äkkiarvaamatta. Pian tämän jälkeen taloon muuttaa Lindsayn perhe, jonka lapsista Anna viimein saa todellisia ystäviä. Priscilla-tyttö löytää vihkon, joka sisältää Marnien 50 vuotta aikaisemmin...
Uneksimasi kirja saattaisi olla Olli Jalosen 813-sivuinen Yksityiset tähtitaivaat (Otava, 1999). Trilogia-ajatuksesi voisi olla peräisin siitä, että kirja on kolmen aikaisemmin julkaistun Jalosen romaanin - Johan ja Johan (1989), Isäksi ja tyttäreksi (1990) sekä Elämä, ja elämä (1992) - uudelleen järjestetty ja laajennettu laitos.
"Ajan kristalleja on kaksitoista. En minä niihin usko, eivät ne ole muuta kuin tavallisia päiviä vaan.
Niistä on alettu puhua vuosituhannen vaihtuessa ja niihin kahteentoista päivään on ennustettu tulevaksi vaikka mitä, kruunupäitten häitä ja salamurhia, maanjäristyksiä ja ikuista rauhaa, mutta sitten kun ensimmäinen niistä on mennyt ohi tammikuun kahdentenakymmenentenä vuonna 2001 ja toinen...
Hei ja kiitos kysymyksestä!
Keskikirjaston verkkokirjastosta asiasanoilla strategia ja johtaminen saa hakutulokseen seuraavat kirjat: tässä linkki hakutulokseen.
Tässä vielä linkki hakutulokseen, josta löytyy markkinointistrategiasta kirjoja Keski-kirjastojen kokoelmasta.
Kirjat on järjestetty julkaisuajan mukaan.
Maanteiden tienpidon toimintalinjoista ja tienhoidon laatuvaatimuksista - myös taukopaikoista - vastaa Liikennevirasto, paikallisella tasolla paikalliset ELY-keskukset.
Kaikista maanteiden liikenteen ongelmista sekä välittömästi toimenpiteitä vaativista kohteista ilmoitetaan Liikenneviraston tienkäyttäjän linjalle p. 0200 2100, joka päivystää 24 tuntia vuorokaudessa vuoden jokaisena päivänä. Tienkäyttäjän linjan 0200 2100 kautta häiriöt välitetään suoraan maantietä hoitaville urakoitsijoille. Tarvittaessa tieto välitetään myös muille viranomaisille. Liikkumista vaarantavat ja merkittävästi haittaavat puutteet korjataan heti.
Liikenteen asiakaspalvelu ottaa myös vastaan teihin ja liikenteeseen liittyvät palautteet, jotka...
Poistumislupa mainitaan vuoden 1971 laissa. Siinä määrättiin, että enintään neljän kuukauden pituista vankeutta suorittavalle vangille voidaan antaa lupa poistua vankilasta vain vaikeasti sairaana olevan omaisen tapaamista tai hautaamista tai muuta tärkeää syytä varten. Neljää kuukautta pitempää rangaistusta suorittavalle voidaan antaa lupa poistua vankilasta lyhyeksi ajaksi.
Nykyään poistumislupia myönnetään valtaosaan poistumislupahakemuksista. Vuonna 2016 anotuista 17 776 poistumisluvasta myönteisen päätöksen sai 13 813 kappaletta eli 78 %. Suurin osa poistumislupa-anomuksista ratkaistaan vankiloissa. Elinkautisvankien ja koko rangaistusta suorittavien poistumisluvista päättää Rikosseuraamuslaitoksen...
Kuten termin Wikipedia-sivulta voi lukea, "vittu" on ikivanha sana, joka on ainakin vielä 1800-luvulla ollut maaseudulla laajasti käytössä naispuolisen sukupuolielimen nimityksenä. Sitä on myös käytetty ties kuinka kauan tehokkaana naisellisena voimasanana, ja ilmeisesti siirtymä alatyyliseksi yleisilmaisuksi on tapahtunut vasta 1800-luvun lopulta, kun Suomen vähälukuinen sivistyneistö yritti pitää huolta siitä, ettei kirjakieleen pesiydy sanoja, jotka eivät vastanneet sivistyneistön käsitystä hyvästä mausta ja "säädyllisyydestä". Todennäköisesti sanaa on koko 1900-luvun käytetty alatyylisesti puhekielessä, eikä sitä suomenkielisestä kaunokirjallisuudesta käsittääkseni paljonkaan löydy muuten kuin kuvaamassa alatyylistä puhetapaa, niin...
Vuonna 2010 samaan kysymykseen vastattiin näin:
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen mukaan hippulat olivat pieniä koriste- tai muita esineitä reessä tai hevoskärryissä. Kovaa ajettaessa sitten hippulat vinkuivat. http://www.kotus.fi
Sanontaa on käsitelty Helsingin Sanomien kysy Kirstiltä palstalta. Kirsti kertoi että Iin ja Kuusamon seudulla hippulat löytyvät miehen jalkojen välistä. Lisäksi hippuloilla on kansan keskuudessa useitakin merkityksiä. Hippulat ovat kenkien nahkaiset nyörit, jotka ovat usein messinkikoristeiset tai solmittu palloiksi. Juostessa ne sitten vinkuvat. Erään tulkinnan mukaan hippulat eli hipulit ovat tossuja. "Menee niin, että hippulat vinkuu." Tulkinta on todennäköisesti satakuntalaista perua. Eräs Kirstin...
Urbaanin sanakirjan selitys viittaa taannoisen (2008-2010) Kuvalauta-nimisen sivuston käyttäjiin ja Jonnewebiin, mutta se ei välttämättä ole koko totuus. "Jonne" on myös lyhenne nimistä Johannes tai Jouni, ehkä myös Joonas. Hikipediassa on myös hauskoja ideoita termin käytöstä. Kielitoimisto määritteli termin 2013 näin: ”Sanojan mielestä lapsellisesti tai nolosti käyttäytyvä teini-ikäinen, varsinkin poika. ’Jonnet ei muista’ (hyväntahtoisena) toteamuksena siitä, että nuoret eivät tunne jotakin vanhemmille ikäryhmille tuttua asiaa.” Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen on myös pohtinut termiä blogissaan.
Milloin ja missä ensimmäisen kerran on käytetty termiä "jonne" kuvaamaan yleisemmin tietynlaisia...
HelMet-tietokannan selailu onnistuu myös niin, että ottaa lähtökohdaksi aineistolajin eli tässä tapauksessa DVD-levyt. Kirjoita tuon linkin päässä olevaan hakuruutuun (Hakusanat) sana DVDLEVY ja tulokseksi saat kaikki kokoelmassa olevat 17426 osumaa. Tämä ei tietenkään ole kätevää, ellei ole ylipäätään uutuuksista kiinnostunut, jolloin riittää kun valitsee tulosjoukosta vaihtoehdon JULKAISUVUOSI, jolloin ensin tulevat vuonna 2018 julkaistut, sitten vuonna 2017 jne. Tällä karkealla haulla tulevat elokuvien lisäksi kaikki sellaiset DVD-tallenteet, jotka eivät ole varsinaisia elokuvia.
Mutta tuota perushakua voi heti kärkeen rajata vuosiluvuilla tai yksittäisillä sanoilla kuten "DVDLEVY elokuvat". Nyt osumien määrä putoaa 10 105 kappaleeseen...
Kallion kaupunginosa on kokenut monia vaiheita ja muutoksia 1800-luvulta tähän päivään, niistä löytyy paljon sekä tutkittua tietoa että henkilökohtaisia muistoja sekä verkosta että painetusta kirjallisuudesta. Historiikit yltävät aika kauas menneisyyteen nykylukijan silmin. Kattavin historiikki lienee Juha Koskisen Kallion historia vuodelta 1990 (Kallio-Seura) (kts. linkki): http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1349799?lang=fin
Kallion kirjasto on koonnut Kallio-aiheista kirjallisuutta omaksi kokoelmaksi, sen sisältöön kannattaa tutustua. Tässä linkki Kallio-kokoelman tietokirjallisuusosaan(kts. linkki): https://bit.ly/2oL4OMo
Nyky-Kalliota, sen boheemia ilmapiiriä ja toisaalta gentrifikaatiota ja on...
Otto Mannisen suomennos Johann Wolfgang von Goethen runoelmasta Urworte. Orphisch (1817) eli Alkuluotteita. Orfisia. julkaistiin Sininen kirja -aikakauskirjan numerossa 7 vuonna 1927. Runo on lehden sivulla 63. Kansalliskirjaston digitoiman lehden numerot ovat luettavissa verkossa. Alla on linkki suoraan lehden sivulle, jolla runo on .
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/573472?page=63
Runo sisältyy myös Goethen runojen kokoelmaan Runoja, joka ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1928 ja sittemmin on ilmestynyt mm. Delfiinikirjoissa vuonna 1980. Kokoelma on lainattavissa Helmet-kirjastojen kokoelmista.
http://www.helmet.fi/fi-FI
"Kari" on Suomessa vain miehen nimi, mutta mm. Ruotsissa ja Norjassa se on naisen nimi (lyhyt muoto nimestä Katarina), joka tosiaan lausutaan "Kaari". Myös monissa muissa maissa tunnetaan naisen nimi "Kari", esimerkiksi Intiassa on 2 miljoonaa sen nimistä naista, Nigeriassa miljoona. Ei ole mitään järkevää perustetta ajatella suomalaista Karia ja norjalaista Karia kaimoina. Näennäisesti näin on, todellisuudessa ei.
Heikki Poroila
Tuntea sanalle löytyy vastine kaikista lähisukukielistä sekä useista etäsukukielistä. Verbivartalon alkuperäinen asu *tumte-. Suomen kirjakielessä sana on esiintynyt Uppsalan evankeliumikirjasta ja Agricolasta alkaen.
Lisätietoja: Kaisa Häkkinen: Nykysuomen etymologinen sanakirja
Kielitoimiston sanakirja: https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/netmot.exe?ListWord=tuntea&Searc…
Seija Tuovila tutkimustyö : Kun on tunteet, Suomen kielen tunnesanojen semantiikkaa http://jultika.oulu.fi/files/isbn9514278070.pdf
Hei!
Olisikohan kyseessä tämä hyvä kirja, jonka olen itsekin lukenut: Sachar Louis: Paahde
http://armas.btj.fi/request.php?id=f55f7189859e3777&pid=9789511255291&q…
Kasvun ja hoidon osaaja -teosta ei ole Tikkurilan kirjastossa, kuten muissakaan Helmet-kirjastoissa, tällä hetkellä hyllyssä, koska siihen on varauksia. Helmet-tietueessa lukee Tikkurilan kirjaston niteen kohdalla "odottaa noutoa", mikä tarkoittaa sitä, että se on varattu ja odottaa teoksen varanneen asiakkaan noutoa.
Voit seurata varauksesi tilannetta omissa tiedoissasi Helmetissä tai Taskukirjasto-sovelluksessa, jos olet sen ladannut.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2184051__SKasvun%20ja%20ho…;
Myyrmäen kirjastossa voi kopioida maksutta maksimissaan 20 mustavalkoista tai 2 värillistä sivua. Kopioimista varten on tilattava henkilökohtaiset käyttäjätunnukset lähettämällä tyhjän sähköpostin osoitteeseen print@vantaa.fi. Muutaman minuutin kulutta saat paluuviestinä käyttäjätunnukset, joilla pääset kirjautumaan kopiokoneelle.
Tällä sivulla oikeassa reunassa on ohje, millainen kuvan pitää olla ja sähköpostiosoite, johon mainos lähetetään, https://www.ouka.fi/oulu/kirjasto/tapahtumat/ eli sähköinen juliste lähetetään osoitteeseen lehtisali.kirjasto@ouka.fi . Viesti pyydetään otsikoimaan selkeästi.
Lokan tekoallasta alettiin täyttää vuonna 1967 ja peruskartta 1:20 000 alueesta tehtiin vasta 1975. Allasta edeltävältä ajalta Lokan alueelta löytyy Suomen taloudellinen kartta vuodelta 1943, mittakaavassa 1:100 000.
Maanmittauslaitoksen arkistosta voit tilata Lokan tekoaltaan alle jääneen alueen kartan tiedostona. Lokan tekoaltaan alle jäänyt alue löytyy Suomen taloudellisen kartta lehtijakonumerolla 3741.
asiakaspalvelu@maanmittauslaitos.fi
