Rovaniemen kaupunginkirjasto on mukana kaukopalvelussa.
Rovaniemen kirjasto on mukana myös Lapin kirjaston ryhmässä, jonka verkkokirjastosta https://lapinkirjasto.finna.fi
voit katsoa, jos haluamasi kirja löytyy sieltä. Jos kirja on jossain muussa Lapin kunnankirjastossa, voit varata sen.
Varaukset ovat maksuttomia.
Rovaniemen kirjaston nettisivulla on kaukopalvelulomake, jolla voit tehdä kaukopalvelupyynnön.
https://webkake.kirjastot.fi/wtil/tilaa?pa_ulid=7
Kaukolainan tavallinen maksu on 7,70 € / laina.
Kaukopalvelun puhelin 0503151491
Tietoja yliopistotutkinnon suorittaneista aiemman koulutuksen mukaan löytyy Opetushallinnon tietopalvelu Vipusesta: https://vipunen.fi/fi-fi/yliopisto/Sivut/Aiempi-ja-my%C3%B6hempi-koulutus.aspx. Tohtorintutkintojen osalta tieto löytyy parhaiten tästä taulukosta valitsemalla suodattimeen ”Koulutusaste, taso 2” tohtorintutkinto. Valitettavasti aikasarja yltää vain 2010-luvun alkuun.
Lisäksi on syytä huomioida, että viime vuosina tohtorintutkinnon suorittaneista reilu viidesosa on ollut ulkomaan kansalaisia, ja luonnollisestikaan heistä läheskään kaikilla ei suomalaista ylioppilastutkintoa ole. Edellä mainituissa Vipusen taulukoissa tietoa kansalaisuudesta ei valitettavasti ole käytettävissä.
Kyseessä taitaa olla Tittamari Marttisen kirjoittama Hotelli Pyrstötähti (Itupiikki, 2008).
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au12717d78-69a7-40fe-b240-42222f4158f1
Valitettavasti tällä kertaa ei kuvausta vastaavaa sarjaa löytynyt. Erilaisia haltijoita/henkiä on kyllä esiintynyt ainakin piirrosanimaatiossa nimeltä Sillon ko Mettänviepä, joka on lähetetty ensimmäisen kerran 21.3.1984 (ks. https://rtva.kavi.fi/program/details/program/22652980).
Tämäpä olikin hyvin mielenkiintoinen kysymys! Vaikuttaa siltä, että tämä komitatiivi, sillä sehän vaimoineen kieliopillisesti on, on herättänyt yhtä paljon ellei peräti enemmän tunteita kuin vaimot. Tai vaimo. Tutkiskelin tällaista pro gradua: Litola Katja, Vastoinjärkinen komitatiivi : Kiista komitatiivin yksiköstä kansankielen projektissa 2015, Helsingin yliopisto.
Komitatiivista kiinnostuneen kannattaa ehdottomasti tutustua tähän opinnäytteeseen. Siinä kerrotaan komitatiivin kielihistoriasta, sen käytöstä ja käytön herättämästä tunnemyrskystä.
Ensinnäkin. Kielihistoriallisesti katsottuna ei ole ollenkaan varmaa, että kyseessä on monikkomuoto. Oikeastaan päinvastoin, monet tutkijat ovat tulkinneet asian niin, että i-johdos on...
Näitä teoksia voisi tutkia:
Pientalon suunnittelu ja rakentaminen / Satu Sahlstedt, Tuomas Palolahti, Anssi Koskenvesa. Rakennustieto | 2015
Talonrakentajan käsikirja -sarja.
Oman talon käsikirja / Risto Pekkala. Suomela | 2012
Talotohtori : rakentajan pikkujättiläinen / Panu Kaila ; [valokuvat: Panu Kaila] ; [piirrokset: Marko Huttunen] Kirja | WSOY | 1997 - 16. painos 2010
Apua löytyy myös RT-kortistosta, https://www.rakennustieto.fi/rt . Se on käytettävissä myös tätä kautta http://rt.rakennustieto.fi/
Rakennustiedon sivulla on myös palvelu, josta voi kysyä neuvoa, https://www.rakennustieto.fi/index/yhteystiedot/ota_yhteytta.html.stx
Ronja syö velliä vauvana. Matiasrosvot syövät lampaanpaistia ja juovat olutta. Syksyllä rosvot lähtevät hirvijahtiin, ja Loviisa kypsentää ja savustaa hirvenlihaa. Loviisan ruoka-aitasta löytyy monenlaisia herkkuja: leipää, vuohenjuustoa ja vuohenmaitovoita, munia, suolasäilykkeitä, savustettuja lampaanviuluja, jauhoja ja ryynejä, herneitä, hunajaa, saksanpähkinöitä, yrttejä ja lehtiä kanakeittoa varten. Ronja kypsentää lohta nuotiossa. Ronja ja Birk syövät myös leipää ja juovat villihevosen maitoa.
Suosittelen lähettämään kysymyksesi suoraan Ellibsin asiakaspalveluun. Saat heihin yhteyden kun lähetät sähköpostia osoitteeseen support( a t )ellibs.com (korvaa osoitteessa kohta "( a t )" merkillä @.
En löytänyt verkkohauilla tietoa siitä, että uhrien joukossa olisi ollut yhtään suomalaista, vaikka noin 90:n valtion kansalaisia kuoli. Toisaalta kaikkia uhreja ei välttämättä ole kyetty tunnistamaan, joten aivan varmana tietoa siitä, ettei uhreista yksikään ollut suomalainen, ei voi pitää.
Heikki Poroila
Tässä tilanteessa on tarpeen vierailu lähimpään HelMet-kirjastoon. Henkilökuntaan kuuluva näkee nopeasti, onko kortti ns. vanhentunut (käyttämättömiä kortteja kuoletetaan aika ajoin, vaikkakaan ei kovin nopeasti) ja onko siihen liitetty nelinumeroinen PIN-koodi, joka tarvitaan kaikessa verkkoasioinnissa. Siinä kirjaston tiskillä saa myös heti uuden kortin - ja PIN-koodin -, jos kortti on mennyt vanhaksi. Mukaan vain kuvallinen henkilöllisyystodistus niin asia hoituu pikaisesti.
Heikki Poroila
P. J. Hannikaisen joululaulu Kautta tyynen, vienon yön on julkaistu todennäköisesti ensimmäisen kerran nuottisarjassa Sirkkunen. Hannikainen aloitti sarjan julkaisemisen 1896 ja vuonna 1954 julkaistun muistokokoelman perusteella etsitty joululaulu sisältyy johonkin seitsemästä ensimmäisestä osasta. Näitä osia ei valitettavasti ole edes Kansalliskirjaston Viola-tietokannassa eritelty niin tarkasti, että ilman kaikkien tutkimista voisi varmuudella sanoa, missä osassa ja minä vuonna ensimmäisen kerran laulu on julkaistu. Kaikista Sirkkusen osista on otettu lukuisia lisäpainoksia. Julkaisuvuosikaan ei ole automaattisesti sama asia kuin sävellysvuosi. Hannikainen teki paljon lauluja ja useimpien kohdalla ei ole mitään tarkempaa...
Aspergerin oireyhtymäksi kutsuttu piirteistö ei vaikuta ihmisen mielipiteisiin sen paremmin yhtenäistämällä niitä muioden Asperger-ihmisten kanssa tai erilaistamalla niitä. Jokainen ihminen näkee maailman omalla tavallaan ja puhuminen erilaisuudesta tässä suhteessa on aika merkityksetöntä. Yleensäkin arvioimme omaa tai muiden käyttäytymistä tai näkemyksiä hyvin karkeisiin yleistyksiin turvautuen. Ainoa Asperger-ihmisiä laajemmin yhdistävä tekijä on tietääkseni keskimääräistä suurempi mielenkiinnon keskittyminen vain tiettyihin asioihin. Sekään ei silti tee heitä keskenään samanlaisiksi. Olemme kaikki yksilöitä.
Heikki Poroila
Helsingin avointen yliopistojen ja kansalaisopistojen tarjonnassa on todellakin tänä syksynä tarjolla vain englanninkielinen "Basics of the history of jazz" -luentosarja. Taideyliopiston avoimessa yliopistossa on kuitenkin järjestetty aiemmin (viimeksi keväällä 2018) "Populaarimusiikin historia" -kurssia, jonka aiheisiin kuuluu jazzin historia eri tyylisuuntauksineen, joten kannattaa tutkia ensi kevään kurssitarjontaa, kun se julkaistaan. Taideyliopiston avoimen yliopiston kurssitarjonta: http://avoinkampus.uniarts.fi/fi/kurssit
Pitkän linjan musiikkivaikuttaja Matti Laipio on viime vuosina puhunut jazzin historiasta maksuttomissa luentosarjoissa mm. Kirjasto 10:ssä ja Töölön kirjastossa, mutta...
Valitettavasti tähän kysymykseen en löytänyt mitään selkeää vastausta. Voisi olettaa, että rahapelit, joiden ikäraja on muutenkin 18 vuotta, ovat sellaisia, etteivät niihin voi osallistua alaikäiset. Samaa voisi olettaa parinmuodostus-, -vaihto- tai -pettämiskilpailuista. Janne Porkan haastattelusta käy ilmi, että Onnenpyörää on on nauhoitettu laivalla silloin, kun hän sitä juonsi, joten voi olla, että sekin on ollut yksi syy ikärajaan, https://www.mtv.fi/viihde/televisio/artikkeli/missa-he-ovat-nyt-janne-p…;
Onnenruudut on näköjään ollut myös MTV:n ohjelma. Valitettavasti MTV lupaa palautesivullaan kylläkin lukea kaikki palautteet, muttei vastata niihin, joten en tiedä, hyödyttäisikö sinun kysyä sieltä, palaute löytyy...
Parnasson numeron 4/2018 teeemana on Viro. Lehdessä on Ville Hytösen juttu Frank ja Frank Virossa : Kuinka minusta tuli vironsuomalainen. Tarkoittanet tätä artikkelia.
Parnasso tulee Pohjois-Haagan kirjastoon. Kannelmäen kirjastoon sitä ei ole tilattu. Koska kyseessä on tuorein numero, sitä ei vielä saa kotilainaan, mutta lehden voi lukea kirjastossa. Varmistin vielä, että Parnasso 4/2018 on Pohjois-Haagan kirjastossa paikalla, niin kuin kuuluukin.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Sienten tunnistus noin kuvailun perusteella on aika haastavaa...
Nurmella kasvava, valkoinen, maanmyötäinen, pinnalta kova voisi olla esim.
Lehtorousku https://fi.wikipedia.org/wiki/Lehtorousku tai joku muun noin seitsämästä vaaleasta rouskusta.
Lehtokärpässieni https://fi.wikipedia.org/wiki/Lehtok%C3%A4rp%C3%A4ssieni
Valkoukonsieni https://fi.wikipedia.org/wiki/Valkoukonsieni
Valkovahakas https://fi.wikipedia.org/wiki/Valkovahakas
tai parhaassa tapauksessa https://fi.wikipedia.org/wiki/Nurmiherkkusieni
Kannattaa pistäytyä kirjastossa ja etsiä hyvä sienikirja, jossa on valokuvakuvitus esim. Pertti Salo, Tuomo Niemelä ja Ulla Salo : Suomen sieniopas
Tai joku muu näistä: http://haku....
Toistaiseksi voimassaolevaan Helmet-kirjastokorttiin liittyvät asiakastietueet poistetaan järjestelmästämme, mikäli sitä ei ole käytetty pitkään aikaan. Vanhenemisaika vaihtelee hieman, sillä tietueita poistetaan suuri määrä kerrallaan erillisillä ajoilla. Karkeasti ottaen voidaan sanoa, että jos korttia on käytetty viimeisten 3 vuoden aikana, asiakastietojen pitäisi vielä löytyä järjestelmästä.
Poikkeuksena ovat lasten kortit, jotka ovat voimassa 18-vuotispäivään saakka sekä laitosasiakkaiden ja sellaisten henkilöiden kortit, joilla ei ole suomalaista henkilötunnusta. Näiden määräaikaisten korttien voimassaoloaika on yksi vuosi.
Hei, ikävä kyllä Jyväskylän kaupunginkirjastossa ei ole tuon alueen purjehdus- ja satamaopasta. Haku muiden yleisten kirjastojen kokoelmista tuotti myös ainoastaan alueen maiden matkaoppaita.
Helmet-kirjastojen asiakkaat voivat käyttää Taskukirjasto-mobiilisovellusta, jossa kirjastokortti on käytettävissä. Taskukirjasto-sovellus on maksuton. Sen voi ladata Windows 8.1 -puhelimille sekä Android- ja iOS-laitteille Euroopan, USA:n ja Venäjän sovelluskaupoista.
Lisää tietoa ja ohjeita Taskukirjastosta voit lukea alla olevista linkeistä.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Taskukirjasto/Taskukirjasto(3547)
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Usein_kysyttya/Usein_kysyttya__Taskukir…
Ekaluokkalaiset voivat ekaluokkalaiskampanjan yhteydessä syyskuussa halutessaan vaihtaa maksutta lasten korttiin, vaikka heille olisi jo aiemmin tehty aikuisten kortti. Muille alle 18-vuotiaille kortin vaihtajille maksu on käyttösäännöissä määritelty kaksi euroa ja 18 vuotta täyttäneille kolme euroa. Ensimmäiseksi kortiksi kaikki asiakkaat voivat jatkossa valita peruskortin tai lastenkortin.
Kortteja on lähetetty jo kaikkiin kirjastoihin, joten niitä on jo saatavissa.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Lapsille_oma_Helmetkirjastokortti(171155)
