Edit Reinilän (myöhemmin Reinilä-Hellman), Sofie Caloniuksen ja Valma Krankin (myöhemmin Krank-Heikinheimo) Kotiruoka : keittokirja kotia ja koulua varten, jonka ensimmäinen painos ilmestyi vuonna 1908, julkaistiin ensimmäisen kerran ruotsiksi vuonna 1909 nimellä Kokbok för hem och skola. 30-luvulle tultaessa ruotsinkielisestä laitoksesta oli julkaistu 6 painosta (7. painos ilmestyi vuonna 1935). Kaikkiaan Reinilä-Hellmanin ja kumppanien alkuperäiseen teokseen perustuvasta Kokbokista otettiin 11 painosta, joista viimeinen ilmestyi 1952. Vuonna 1960 julkaistu 12. painos oli toteutettu kokonaan uusin tekijävoimin.
Alkuperäistä Kokbok för hem och skola -kirjaa on saatavilla kaukolainaksi esimerkiksi ...
Finna-haku löysi teoksen Kuopion kaupunginkirjaston maakuntakokoelman varastosta.
Sen voi tilata käyttöönsä kirjaston lukusaliin.
https://finna.fi/Record/kuopio.279672
Kaikkia tieto tai taitokursseja kannattaa hakea Ilmonetin kautta. Se on Helsingin, Espoon ja vantaan työväenopistojen yhteinen hakusivusto.
Tänä keväänä siellä ei valitettavasti ole tarjolla värjäyskursseja. https://ilmonet.fi/#fi/search/cgt=684
Erilaiset yhdistykset ja monet käsityöliikkeet järjestävät myös kursseja käsityötekniikoista, mutta valitettavasti niistä ei ole muuta yhteistä hakupaikkaa kuin netti. Kannattaa hieman kysellä kaupoissa käydessään.
Solmuvärjäyksen saattaisit oppia myös yksin tai kaveriporukassa. Hyviä ohje ja vinkkisivuja löytyy runsaasti. Aluksi kannattaa käyttää marketistakin saatavia kangasvärejä, joilla voi värjätä sekä sangossa että pesukoneessa. Kiinnitysaineeksi niille käy pelkkä ruokasuola.
Esim....
Urbaani sanakirja kertoo, että Diftata tarkoittaa: Vetää jollain nelipyörisellä sivuluisua/polttaa kumia/ruopia. Esim. Asko driftasi koulun pihaan kunnon jäljet
https://urbaanisanakirja.com/word/driftata/
Pienen nettihaeskelun jälkeen sanoisin, että driftata tarkoittaa jollain moottorikulkuneuvolla sivuluisussa ajamista. Moottoripyörällä myös Lintata, ajaa lintassa.
Driftaus on myös kilpailulaji. Se on lähtöisin japanista ja hyväksytty SM lajiksi 2011.
Tuomarit jakavat pisteitä seuraavasti: "Itse drifting-kilpailu on arvostelulaji, jossa tuomarit ovat pääosassa. Nopeus-, kulma- ja ajolinjatuomarit jakavat kilpailussa ensin 90 pistettä (30/30/30). Tämän lisäksi annetaan kymmenen niin sanottua show-pistettä savusta ja...
Hei,
Vanamo-kirjastoissa ei kysymääsi teosta ole saatavana. Katsoin myös Melinda ja Finna-palvelujen kautta, onko missään Suomen kirjastoissa, mutta vastaus on, että valitettavasti kirjaa ei Suomen kirjastoista saa.
Bothasta löytyi Turun yliopiston kirjaston kokoelmista teos Generaal Louis Botha op die natalse front 1899-1900, mutta se on afrikaansin kielinen.
South African history online -sivustolla on kerrottu Bothasta https://www.sahistory.org.za/people/louis-botha
Jos haluat tehdä Steynin kirjasta kaukolainapyynnön, voit tehdä sen verkkolomakkeen kautta. Löydät tietoa kaukolainan tekemisestä ja hinnoittelusta Vanamo-verkkokirjastosta https://www.vanamokirjastot.fi/kaukolainat
Runo on Lauri Pohjanpään kirjoittama ja se on julkaistu hänen teoksessaan Metsän satuja (ainakin vuoden 1953 painoksessa). Runo on myös esimerkiksi teoksessa Tämän runon haluaisin kuulla 3.
Runossa pääskysemo ja poikanen keskustelevat Suomeen lentämisestä, emo ylistää Suomen kevättä poikaselle, joka ihmettelee miksi sinne pitäisi lähteä.
Espanjan alueesta löytyy runsaasti tietoa monella kielellä.
Vesistöistä ja merialueista saa helposti kokonaiskuvan kartan avulla. Toenperän kirjastoissakin löytyy Espanjan aluekarttoja. https://lumme.finna.fi/Search/Results?limit=0&filter%5B%5D=~format%3A%221%2FMap%2FMap%2F%22&filter%5B%5D=~format%3A%221%2FMap%2FAtlas%2F%22&filter%5B%5D=~geographic_facet%3A%22Espanja%22&filter%5B%5D=~building%3A%221%2FLumme%2FTOE%2F%22&lookfor=espanja+&type=AllFields
Lisätietoja Espanjan vesistöistä voisi saada esim. maantieteen kirjoista https://lumme.finna.fi/Search/Results?limit=0&filter%5B%5D=~format%3A%220%2FBook%2F%22&filter%5B%5D=~geographic_facet%3A%22Espanja%22&lookfor=maantiede&type=AllFields...
Pudotuspelissä tai -kilpailussa hävinnyt kilpailija tai joukkue putoaa jatkosta. Loppu- ja pronssiotteluvaiheessa ei enää kilpailla jatkopaikasta, joten niitä ei voi pitää pudotuspeleinä.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/pudotuskilpailu
Hän näyttäisi olevan tubettaja, joka varjelee henkilöllisyyttään melko pätevästi.
Videot ovat tosiaan melko hypnoottisia maantieajon kuvauksia.
Hänen Youtube-sivuiltaan https://www.youtube.com/channel/UCB9g8mMALKAjp11NZIw9L1Q/featured pääsee lähettämään hänelle sähköpostilla kysymyksiä ja palautetta välilehdeltä tietoja. (Sähköposti muuttuu toimivaksi, kun todistaa ettei ole robotti)
Suomenkielistä korjausopasta en Kia Ceediin löytänyt.
Kaikki löytämäni oppaat olivat myös englanninkielisiä ja nettiversioita.
Tässä Kian sivuilta poimittu eli luotettava. http://www.kceed.com/kia_cee_d_service_manual-752.html
En löytänyt julkaisuja, joissa Satu sairaasta prinsessasta -teosta olisi analysoitu tarkemmin. Onnimanni-julkaisun numerossa 02/2008 on artikkeli "Art nouveausta bittikarttoihin ja pikseleihin : digitaalista kuvitusta Waltarin Satuun sairaasta prinsessasta", mutta nimen perusteella se käsittelee kuvitusta, ei itse satua. Portti-lehden numerossa 03/2008 on artikkeli "Unohdettua uskoa ja ihmettä : Mika Waltarin satuvalot", mutta siinäkin todennäköisesti vain mainitaan - jos sitäkään - Satu sairaasta prinsessasta.
Cédric Klapischin Péril jeune, Le (1994) = suom. Nuori Uhma (engl. The Good Old Daze). Esitettiin 23.07.1998 YLE TV1 [Uusi kino] ja sitä ennen Espoo Ciné -elokuvafestivaaleilla.
Wikipedian kuvaus vastaa kysymykseen:
Ystävykset muistelelevat kouluaikaa 1970-luvulla: mielenosoituksia, ensimmäisiä huumekokeiluja, ensimmäisiä naisuhteita ja opintoja. Elokuvassa mukana myös naispuolinen vaihto-opiskelija.
"Ten years after having left high school, four friends, Momo, Léon, Alain and Bruno meet for the birth of the child of their friend Tomasi, who recently died. Together they dwell on their mutual memories concerning their last year at their Parisian high school during the seventies. This includes demonstrations, first experiments with drugs...
Suomessa vuodesta 1998 asunut kirjailija Jim Thompson (s. 1964) kuoli tapaturmaisesti Lahdessa 1.8.2014.
Englanninkielisessä Wikipediassa päiväksi on kirjattu toinen elokuuta, mutta lähteenä on käytetty Helsingin Sanomien verkkoversiossa 3.8. julkaistua uutista, jossa kuolinpäivämäärää ei mainita.
Thompson käytti Yhdysvalloissa etunimeä James erottuakseen vanhemmasta rikoskirjailija Jim Thompsonista (1906-77).
Lähteet:
Muistokirjoitus Helsingin Sanomissa 7.8.2014, B-osa, s. 13; verkkoversio (maksullinen).
Uutinen Iltalehden verkkosivulla 4.8.2014.
Thompson Kirjasampo-tietokannassa
Thompson Goodreads-sivustolla
Pohdintaa tapaturman syistä Thompsonin ex-vaimon blogissa.
Seppo Paasolaisen kirjassa Yhdistyksen hallituksen pelisäännöt toimintakertomuksesta sanotaan näin: "Hallitus esittää toimintakertomuksen yhdistyksen tai valtuuston kokoukselle hyväksyttäväksi. Kertomus joko hyväksytään tai hylätään". Jyväskylän yliopiston laatima kokoustekniikan sanasto on samoilla linjoilla: "Toimintakertomukseen liitetään tilintarkastuskertomus ja tilintarkastajien lausunto, ja se esitetään hyväksyttäväksi vuosikokouksessa”.
Lähteet:
Seppo Paasolainen: Yhdistyksen hallituksen pelisäännöt: Yhteistyösopimuksella tuloksiin
Jyväskylän yliopiston Kokoustekniikka osana kokoustaitoa -sanasto: https://kielikompassi.jyu.fi/uploads/document_userfiles/kokoustekn/sanasto.htm
Kyseessä on varmaankin jokin Dian Curtis Reganin Aavekaksoset-sarjan kirjoista. Sarjassa on kahdeksan osaa. Voit lukea kirjojen kuvaukset Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokannasta. kirjoissa aaveiksi muuttuneet Robert ja Rebekka seikkailevat kummituskoira Takun kanssa.
http://prettylib.erikoiskirjastot.fi/snki/koko.htm
https://lastenkirjainstituutti.fi/kirjasto/onnet-tietokanta
Sotilaan metallista suojavarustusta merkitsevä haarniska on lainaa muinaisruotsin sanasta harnisk, joka puolestaan juontuu saksan kautta muinaisranskasta. Suomen kirjakielessä haarniska on esiintynyt Agricolasta alkaen.
Kaisa Häkkinen, Nykysuomen etymologinen sanakirja
Valter Juva on suomentanut Robert Burnsin runon A red red rose kaksikin kertaa. Suomeksi runon nimi on Mun kultani on ruusunen. Voit lukea suomennokset alla olevasta linkistä. Suomennokset löytyvät myös teoksista Lauluja ja balladeja (1918) ja Sata runoa : valikoituja maailmankirjallisuudesta (1926).
https://fi.wikisource.org/wiki/Mun_kultani_on_ruusunen
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
Katu on todellakin saanut nimensä lähellä sijainneesta lastenkodista. Kyseessä oli Helsingin rouvasväenyhdistyksen 1860-luvulla rakennuttama lastenkoti. Kadun nimi on ollut käytössä jo 1880-luvulla ja viralliseksi se vahvistettiin v. 1909. Rakennus toimi myöhemmin kansakouluna ja se purettiin 1970-luvun alussa uusien liikennejärjestelyjen tieltä.
Lähteet:
Helsingin kadunnimet. Helsingin kaupungin julkaisuja n:o 24. Helsinki 1970.
Kaija Ollila ja Kirsti Toppari: Puhvelista Punatulkkuun – Helsingin vanhoja kortteleita. Helsingin Sanomat 1975. (s.194)
Kyseessä on Alpo Noposen runo Elämän kouluun. Melodianuotti löytyy Aksel Törnuddin toimittamasta Koulun laulukirjasta nimellä Elämän koulu ilman viittausta Noposeen. Sen saa lainaksi esimerkiksi HelMet-kirjastosta. Tätäkin perusteellisemmin samaan kysymykseen vastattiin jo joulukuussa 2018 ja ehkä sitäkin kannattaa vilkaista.
Heikki Poroila
