Tarkoittanette laulua, joka alkaa: "Jo nuorna meripoikana laivaan hyyryn hain" tai "Jo nuorena meripoikana laivapestin sain". Laululla on eri nimiä eri lähteissä ja myös sanoitus vähän vaihtelee, mutta tarina on sama.
"Suuressa toivelaulukirjassa", osassa 19, laulun nimenä on "Meripojan laulu". Siinä laulu alkaa: "Jo nuorna meripoikana laivaan hyyryn hain". Siinä kertosäkeessä lauletaan: "Laiva merta matkalla kieri ja kieri ja kieri, vaahtopäitä nostelee." Myös eron kyynelistä ja omasta pikku Meeristä lauletaan. Samalla nimellä laulu löytyy myös nuotista Telenius, Veera: "Miljoona ruusua" (Fazer, [1983]). Veera Telenius on myös levyttänyt laulun.
Kirjasta "Ylioppilaan laulukirja" (toimittanut Arvo Laro, Gummerus, 1933, 2. painos...
Helmet-kirjaston sovelluspäällikkö Susanna Aakon mukaan sama ohjelmisto on käytössä kuin vuonna 2015. Asiakas voi itse käynnistää lainaushistorian Helmet-haun Omissa tiedoissa ja voi myös itse lopettaa sen tallennuksen. Lainaushistoria ei näy kirjaston henkilökunnalle. Asiakaspalvelussa käsitellään vain voimassa olevia lainoja. Entiseen tapaan kirjasto voi teoksen tietojen kautta tarvittaessa tarkistaa kaksi viimeisintä lainaajaa.
Helmet-kirjastojen asiakasrekisterin rekisteriseloste (25.5.2018) löytyy osoitteesta
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Rekisteriseloste(773) .
Lainaustietojen paljastaminen kertoisi lähinnä henkilön oletetuista kiinnostuksen kohteista. Tarkka profilointi olisi vaikeampaa, koska lainojen...
Runojen tulkinta on aina enemmän tai vähemmän lukijan varassa ja siten jokaisen lukijan oma tulkinta on se ainoa oikea tulkinta. Koska ei ole yleisesti tiedossa onko Koskenniemi liittänyt tähän runoon jotain symboliikkaa, runoa voidaan tarkastella lähilukutekniikalla, puhtaasti runona ja sen sisältönä. Kertoja selkeästi kaihoaa kesää jossain hänelle tutussa maisemassa, "siell'". Koska hän itse "käy katuja" ja huone "käynyt on ahtahaks", niin todennäköisesti kyseessä on maalta kaupunkiin muuttanut henkilö, joka kaipaa kotimaisemiin. Kesä kaupungissa voi olla ahdistava, jos on tottunut avaraan ja kukkivaan maalaismaisemaan eikä sitä voi olla näkemässä. On tyydyttävä pieniin kaupunki-istutuksiin ja...
Kaivattu kirja lienee Peter Uttonin Kuuletko sen lähestyvän? (Kustannus-Mäkelä, 1996). Siinä Saara valmistaa suussa sulavia Nami-Naksuja, jotka houkuttelevat esiin olohuoneen lattian läpi porautuvan kammottavan, jättiläismäisen olennon, joka karjuu "Nami-naks, nami-naks, na na na naaAAA!"
Periaatteessa kirjastot ottavat vastaan lahjoituksia, mutta vain sellaisia kirjoja, joita kokoelmassa oikeasti tarvitaan. Ainahan puutteita on, mutta on sattumaa, kohtaavatko tarjonta ja kysyntä tässä mielessä. Jos lahjoituskirjoja ei ole paljon, niitä voi käydä omassa kirjastossa johtajalle näyttämässä ja kysymässä, voisiko niissä olla kirjaston haluamaa aineistoa. Vielä helpompaa on kirjaston kannalta, jos lahjoituksista tekee listan, jonka perusteella on ammattilaisen suhteellisen helppo tarkistaa, onko siinä kirjaston tarvitsemia kirjoja.
Toinen vaihtoehto kierrätyskeskukselle on monissa kirjastoissa oleva kierrätyskärry, johon voi tuoda pieniä määriä omia kirjoja kerrallaan. Ne ovat yleensä erittäin suosittuja ja vaihtuvuus on nopea...
En löytänyt varmaa tietoa siitä, onko säveltäjä ja sanoittaja Juhani Jalas tarkoittanut Porgy Pig -nimistä animaatiohahmoa, josta on Suomessa yleensä käytetty nimeä "Putte Possu" (myös nimiä Putte Änkkänen ja Porkki on hahmosta meillä käytetty).
Kipparikvartetti äänitti Jalaksen laulun Putte-possu vuonna 1953. Ajallisesti on mahdollista, että tekstin tekijällä on ollut mielessä 1930-luvulla tunnetuksi tullut Porgy Pig. Kun Putte Possu ilmestyi Suomessa sarjakuvalehtiin tällä nimellä vasta vuonna 1955 (Nakke-lehteen), on kuitenkin todennäköistä, ettei Jalas viitannut tähän piirroshahmoon, vaan sama nimi on puhdas sattuma.
Tätä oletusta tukevat myös Jalaksen laulun sanat, jotka eivät miltään osin viittaa piirroshahmon ulkomuotoon,...
Sanonta on käännös englannin kielen ilmaisusta "Ladies and gentlemen". Sanalle "lady" ei ole suomessa suoraa vastinetta, joka ilmaisisi saman asian kuin "gentleman", herrasmies. Sanaa "herrasrouva" ei meillä ole. Jos tervehdys haluttaisiin esittää mahdollisimman neutraalisti, käytettäisiin ehkä sanoja "hyvät naiset ja miehet". Nykyään tunnustetaan, etteivät kaikki ole naisia tai miehiä, joten ainoa täysin korrekti ja neutraali ilmaisu olisi "hyvät ihmiset", jota harvemmin kuitenkaan käytetään rituaalisissa tervehdyksissä käytetään. Sen sijaan kiertoilmaisuja "hyvät läsnäolijat" tai "arvoisat vieraat" käytetään yleisesti.
Heikki Poroila
Kysymykseen on vaikea vastata kattavasti, mutta yksi vahva selitys tyttöjen ja poikien erilaiseen kulttuuriin on olemassa. Sekä juutalaisten että muslimien uskonto edellyttää pikkupoikien ympärileikkausta eli se on vallitseva käytäntö monissa maissa. Poikien ympärileikkaus on yleistä muista kuin uskonnollisista syistä joissakin maailman maissa (esimerkiksi Yhdysvalloissa 75 % miehistä, tästä on hyvä luettelo Wikipedian artikkelissa). Myös lääketieteen asiantuntijat ovat erimielisiä siitä, onko toimenpide (a) harmiton, (b) haitallinen vai (c) hyödyllinen. Suomessakaan ei ole saatu asiassa aikaan lasta suojelevaa lainsäädäntöä, vaan oikeusistuimet ovat hyväksyneet ympärileikkauksen pojille.
Voimakkain kritiikki nousee nykyään siitä...
Otamme todella mielellämme kaikenlaisia näyttelyitä ja tapahtumia Helmet-kirjastoihin.
Koska kirjastot ovat hieman eri kokoisia ja niiden tapahtumakalenterit ovat eri tavalla täyttyviä, kannattaa ottaa yhteyttä suoraan siihen tai niihin kirjastoihin, joissa haluaa tapahtumanasa järjestää.
Kirjastojen yhteystietoja löytyy mm. Helmet sivustolta kohdasta kirjastot ja palvelut. https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
Viddla palvelu ei toki ole älytön. Kaukana siitä.
Luulen kuitenkin, että pääkaupunkiseutu haluaa odotella vielä hieman palvelun kehittymistä ennen kuin liittyy käyttäjien tyytyväiseen joukkoon.
Tällä hetkellä Viddlasta löytyy 250 elokuvaa klassikoista uutuuksiin ja ne on suunnattu vauvasta vaariin. https://www.kirjastopalvelu.fi/muut-palvelut
Helmet haku löytää nyt 10181 DVD-elokuvaa ja 1895 BD-elokuvaa. Jopa vanhoja videokasettejakin löytyy valikoimista vielä 599 kpl.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Selokuvat__Ff%3Afacetmediatype%3Ag%3Ag%3ADVD-levy%3A%3A__O-date__X0?lang=fin&suite=cobalt
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Selokuvat__Ff%3Afacetmediatype%3Ah%3Ah%3ABD-levy%3A%3A__O-date__X0?...
Mary Shelleyn klassikkoromaanille alkusysäyksen antoi kesällä 1816 Genevejärven rannalle kesänviettoon kokoontuneen brittiseurueen saksasta ranskaksi käännettyjen kummitusjuttujen parissa viettämä aika, joka innoitti lordi Byronia ehdottamaan, että heistä kukin kirjoittaisi oman kauhutarinansa. Runoilijan itsensä lisäksi paikalla ehdotusta kuulemassa olivat Shelleyn pariskunta, Maryn sisarpuoli Jane Clairmont sekä Byronin sihteeri ja henkilääkäri John Polidori.
Mary Shelley on itse kuvannut tapahtumia Frankensteinin vuoden 1831 laitokseen kirjoittamassaan esipuheessa. "Aivan ilmeisesti Mary tässä esipuheessa muuntelee jälkikäteen todellisuutta ja esittää itsensä haluamassaan valossa", huomauttaa Merete Mazzarella Shelley-...
Tulostaminen DVD:ltä onnistuu Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteistä Kirjasto Oodissa ja Myllypuron mediakirjastossa, joissa on tarvittavat laitteet ja mahdollisuus saada opastusta.
Kannattaa varata aika etukäteen puhelimitse: Kirjasto Oodi, puh. 09 3108 5000 ja Myllypuron mediakirjasto, puh. 09 3108 5092.
Nykyistä Itä-Pasilaa alettiin rakentaa vuonna 1972. Erikoista siinä oli alueen ainutlaatuinen liikenneratkaisu, eli kadut ovat kahdessa kerroksessa. Ideana oli erottaa jalankulkijat ja autot omille tasoilleen. Katutaso jätettiin autoille ja jalankulkuväylät nostettiin betonikannen päälle katuverkon yläpuolelle.
Itä-Pasilan suunnitteli arkkitehti Reijo Jallinoja, joka sanoi vuonna 2005 että ”Itä-Pasilasta piti tulla avantgardistinen utopia.” (Turun sanomat) Hän on myös sanonut Itä-Pasilasta, että se oli ”minun avantgardein ajatukseni.” (Maunula) Eli Itä-Pasilan rakentaminen oli alun perin aika kokeellinen hanke. Sen piti edustaa uudenlaista kaupunkirakentamista.
Mitä tulee Itä-Pasilan rakennuksiin, monien niistä katsotaan edustavan...
Negatiivien skannaaminen onnistuu Oodissa. Voit varata niin sanotun ”mediatyöaseman” Helsingin kaupunginajanvarausjärjestelmän (eli Varaamon) kautta, https://varaamo.hel.fi/. Voit myös soittaa: (09) 3108 5000.
Skannaaminen onnistuu myös Myllypuron mediakirjastossa. Voit varata skannerin Varaamon kautta, https://varaamo.hel.fi/, mutta kesällä on parempi soittaa etukäteen, varsinkin jos haluat apua. Myllypuron mediakirjasto (09) 3108 5092.
Helmet- sivuston Lapset-sivuilta löytyy Pieni Helmet-lukuhaaste 2019- linkki: https://www.helmet.fi/fi-FI/Lapset/Pieni_Helmetlukuhaaste_2019(175799). Kuten mainitsit kysymyksessäsi, tuon linkin kautta pääsee vain lukuhaasteen tehtävälistalle.
Voi olla, että kirjastossa katsoit toista linkkiä, eli Lukudiplomit: https://www.helmet.fi/fi-FI/Lapset/Kirjastossa/Lukudiplomit(343) Lukudiplomit- linkki löytyy samalta sivulta Helmet- lukuhaaste- linkin yläpuolelta. Lukudiplomit- linkin sivulla on toinen linkki, eli Helmet- lukudiplomi: http://kirjasto.one/lukudiplomi/. Helmet-lukudiplomin sivulla esitetään eri ikäisille lapsille suunniteltuja diplomeja. Jos valitsee yhden diplomeista, pääsee seuraavalle sivulle, jolta löytyvät kirjojen kannet ja...
Cd-levyn Madetoja, Leevi: ”Complete songs for male voice choir” (Finlandia Records, 1997, 0630-19807-2) tekstilipukkeessa on laulusta vain kaksi säkeistöä eikä kysymäsi säe ole niiden joukossa. Madetoja on ilmeisesti valinnut vain kaksi säkeistöä tästä A. V. Forsmanin (vuodesta 1906 lähtien Koskimies) monisäkeistöisestä runosta tai runoelmasta omaan sävelmäänsä.
Cd-levyllä ”Isänmaan lauluja” (Fazer Musiikki, 1992, Finlandia Records 566052) on Oskar Merikannon säveltämä ”Kymmenen virran maa”. Sen tekstilipukkeessa on neljä säkeistöä suomeksi ja englanniksi ja niiden joukossa on myös etsimäsi säe (”tulevaisten toivojen kallis maa!”): ”Precious land of future hopes!” Laulun englanninkielinen nimi on tällä levyllä ”Land of ten streams”....
Kielitoimiston ohjepankin lyhenneluettelossa lyhenne MEP selitetään näin: arkisesti meppi, Euroopan parlamentin jäsen.
http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/361
Eurooppatiedotuksen sivuilla puhutaan Suomalaisedustajista Euroopan parlamentissa ja luetellaan mepeiksi valitut.
https://eurooppatiedotus.fi/suomi-ja-eu/valinta-euroopan-parlamenttiin/
Kielitoimiston sanakirja määrittelee mepin Euroopan parlamentin jäseneksi, eurokansanedustajaksi ja europarlamentaarikoksi.
https://mot.kielikone.fi/mot/helkaukir/netmot.exe
Eli ilmeisesti kaikkia näitä voi käyttää, eikä yhtä ainoaa oikeaa nimitystä ole.
Eksistentiaalinen kehys on yksi Steven Hitlinin ja Glen H. Elderin hahmottelemasta neljästä heuristisesta kehyksestä, joiden varassa inhimillistä toimijuutta voidaan jäsentää. Hitlinin ja Elderin mallissa eksistentiaalinen kehys toimii perustana kolmelle muulle, jotka ovat identiteettikehys, pragmaattinen kehys sekä elämänkulun kehys.
Eksistentiaalinen toimijuus on läsnä kaikessa inhimillisessä toimijuudessa ja sisältää ihmisenä olemisen eksistentiaalisia peruskysymyksiä toimintamme intentionaalisuudesta, yksilöllisestä vapaudesta, valinnoista ja vastuusta. Ihminen voi aina harkita, mitä valita ja miten toimia. Pragmaattinen toimijuus toteutuu tässä ja nyt, arjessa ja sen eri toimintaympäristöissä: teemme käytännöllisiä tekoja ja...
Pääkaupunkiseudun kirjastoissa on varattavia tiloja työskentelyyn. Tilat voi varata Varaamo-palvelun kautta. https://varaamo.hel.fi/ Varattavat tilat löytyvät ruudusta: "Pitää kokouksen tai työskennellä", jossa voi varata mm. päivämäärän ja varauksen minimipituuden. Valitettavasti osassa tiloja on mahdollista varata tila itselleen vain yhdeksi päiväksi kerrallaan, ja tehdä uusi varaus vasta, kun on käyttänyt edellisen ajan.
Kati Mustolan ja Johanna Pakkasen toimittama Sateenkaari-Suomi : seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen historiaa (Like, 2007) kertoo asiasta seuraavasti:
"Homomiehet -- olivat jo 1800-luvun lopulta lähtien tavanneet toisiaan joissakin helsinkiläisravintoloissa, vaikkei Suomeen ollut syntynytkään varsinaista homoravintolaa. -- 1960-luvun mittaan homomiehet alkoivat kyllästyä vaivihkaiseen flirttiin heteroravintoloissa, ja kun ravintola Hansassa Uudella ylioppilastalolla istuskelleet homomiehet kuulivat, että Vanhan ylioppilastalon kellariin avataan uusi ravintola, he päättivät vallata sen. Kun ravintola Vanhan Kellari avattiin marraskuussa 1964, homomiehet ottivat sen heti omaksi paikakseen." (s. 21)
"Vuonna 1964 homomiehet valtasivat...
