Mirkka Rekola: Päivää loistavampi. Helvi Juvonen: Kuningas Kultatakki sisältyy teokseen Suomalaisia kirjailijoita: kirjailijat kirjailijoista, toim. Mirjam Polkunen ja Auli Viikari. Tammi, 1982.
Maanilviäisten pääravintona on kasviaines, joka voi olla elävää tai kuollutta. Kookkaat kotilot ja etanat kuten peltoetana, valepeltoetana, espanjansiruetana ja lehtokotilo syövät pääsääntöisesti elävää kasvisolukkua ja saattavat runsaslukuisina esiintyessään vioittaa viljelykasveja. Pienikokoisemmat lajit ovat ensisijaisesti karikkeen sisältämän kuolleen kasviaineksen syöjiä.
Kotilot ja etanat eivät ole tiukkoja ravintospesialisteja. Ravintokohteeksi kelpaa useampi kasvilaji ja tarvittaessa ne voivat vaihtaa ruokavaliota. Kun kotilot ja etanat ovat sateen jälkeen lähteneet liikkeelle ja niitä on murskautunut tielle kulkuneuvojen ja jalankulkijoiden tallaamina, voi nähdä tilanteen, jossa esimerkiksi lehtokotiloita tai espanjansiruetanoita...
Arvelisin, että etsitty kirja on Niilo Keräsen Soiperoisten maa (Otava, 1993).
Soiperoisten maan jättiläiskuningas Abu-Abdullah rakasti lapsia ja usein hän asettui makaamaan hietikolle, ja peikkolapset kiipeilivät hänen viiksissään ja vaatteissaan, nousivat hänen päälleen ja laskivat liukumäkeä hänen nenäänsä pitkin. Maan mustat asfalttitiet höyrysivät kuumuudesta - ne olivat niin kuumia, että peikkoäidit paistoivat paistinpannuillaan kananmunia asfaltilla välipalaksi lapsillensa.
Soiperoisten maasta, sen kuninkaasta ja peikoista kerrotaan myös kirjassa Soiperoisten maan kuningas (Otava, 1996).
Kysymykseen ei voi antaa tarkkaa lukua, bändejä syntyy ja hajoaa, jotkut esiintyvät aktiivisesti ja jotkut satunnaisesti. Eräässä vastaavaan kysymykseen annetussa vastauksessa https://www.quora.com/How-many-music-bands-are-active-in-America arvioidaan, että sadoista tuhansista miljoonaan, ehkä enemmänkin.
Toisin kuin esimerkiksi ampiaisilla, joilla on sileä myrkkypistin, mehiläisen piikissä on voimakkaita väkäsiä. Nämä ankkuroituvat niin lujasti pistettävään kohteeseen, että koko piikki myrkkyrauhasineen repeää irti mehiläisen vetäessä sitä ulos ja yksilö itse menehtyy pian pistämisen jälkeen.
Iiris Kalliola, Ötökät
Juhani Itämies, Paarman puremaa : tietoa ja tarinaa kesän pistäjistä
Lars-Henrik Olsen & Jakob Sunesen, Pikkuötökät talossa ja puutarhassa
Tiede-lehden nettisivuilta löytyi artikkeli tuoksuista, ja sieltä löytyy myös vastaus kysymykseenne:
Ruoho tuoksuu ”vihreältä”
Vastaleikatun nurmen tuoksu hivelee nenää. Sen saavat aikaan eritoten heksenaalin, heksenolin, heksanaalin ja heksanolin isomeerit, joita syntyy ja hulmahtaa ilmaan, kun leikkurin terä viiltää ruohojen lehdet poikki.Nämä haihtuvat yhdisteet laastaroivat vioittuneita soluja: niillä on antibioottisia ominaisuuksia, joten ne ehkäisevät bakteerien hyökkäyksiä. Tämä ”vihreän tuoksu” hoitaa myös ihmistä. Japanilaistutkijoiden mukaan cis-3-heksenoli ja trans-2-heksenaali lievittävät niin stressiä, kipua kuin väsymystä.
Lähteet: Journal of geophysical research 1999, Biopsychosocial medicine 2008, Chemical senses vol 30
Merkitse mopojen määrä muuttujaksi X. Autojen määrä on kolme kertaa niin suuri kuin mopojen määrä eli 3X. Polkupyörien määrä on kaksi kertaa niin suuri kuin autojen määrä eli 2 x 3X. Ajoneuvojen yhteismäärä on siis X + 3X + 2 x 3X = 30 eli 10X = 30. Tästä saat ratkaistua yhtälön.
Lainatuimpia ja varatuimpia kirjoja koskeviin kysymyksiin on verkkopalvelussamme vastattu usein aikaisemminkin. Vastaukset löytyvät palvelumme arkistosta hakusanalla lainaustilastot https://www.kirjastot.fi/kysy/haku?keys=lainaustilastot ja varatuimmat https://www.kirjastot.fi/kysy/haku?keys=varatuimmat .
Valtakunnallista tilastoa kirjastojen kysytyimmistä kirjoista ei ole olemassa, mutta monet kirjastot julkaisevat nettisivuillaan tilastoja halutuimmista kirjoista. Ne löytyvät netistä haulla lainatuimmat kirjat.
Tässä linkkejä joidenkin kirjastojen halutuimpiin teoksiin:
Helmet-kirjaston eli pääkaupunkiseudun kirjastojen halutuimmat
https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Vinkit?filter=Halutuimmat
Lappeenrannan seudun...
Yhtäaikaa ei voi olla Euroopan parlamentin ja EU komission jäsen. EU:n vaalisäädöksessä ja kansallisissa vaalilaeissa on määritelty tehtäviä, jotka eivät ole yhteensopivia Euroopan parlamentin jäsenyyden kanssa. Tällaisia tehtäviä ovat esimerkiksi jäsenvaltion hallituksen jäsenyys, kansallisen parlamentin jäsenyys tai Euroopan komission tai tuomioistuimen jäsenyys. Jos Euroopan parlamentin jäsen eli meppi valitaan komissioon, hänen on luovuttava paikastaan parlamentissa ja hänellä on mahdollisuus palata sinne vain uusien vaalien kautta.
Euroopan parlamentti osallistuu komission nimitykseen ja komissio on myös poliittisesti vastuussa parlamentille. Esimerkiksi näistä seikoista johtuen olisi ongelmallista, jos olisi mahdollista...
Yleinen käytäntö on se, että jos lapsi tuo valmiiksi täytetyn ja huoltajan allekirjoittaman kirjastokorttihakemuksen kirjastoon, hän saa kirjastokortin. Tässä tapauksessa hakemuksen allekirjoittaneesta huoltajasta tulee vastuuhenkilö. Vastuuhenkilö on vastuussa lainoista, kun alle 15-vuotias lainaa jotakin kirjastosta. Jos huoltajalla ei ole syystä tai toisesta lainausoikeutta (esimerkiksi hänellä on yli 28 vuorokautta myöhässä oleva laina, tai velkasaldo on käyttösääntöjen liitteessä mainittu summa tai enemmän) uuden kortin tekeminen ei onnistu ennen kuin huoltaja on saanut lainausoikeuden takaisin.
kannattaa ottaa yhteyttä numismaatikkopiireihin. Esimerkiksi Jyväskylän seudulta löytyy Matinmarkka oy, mistä asiaa voisi tiedustella. Alla linkki yhteystietoihin.
https://www.matinmarkka.com/
Trampoliinileikkejä löytyy aika niukasti netistä, ainakin suomen kielellä. Löytyy yksi suomi24-keskustelu, jossa eri trampoliinileikeistä keskustellaan, https://keskustelu.suomi24.fi/t/5640444/uusi-ulko-peli-trampoliinin-omistajille! Tietysti kyse on epävirallisesta keskustelusta, eli täytyy itse päättää näiden leikkien turvallisuudesta.
Enemmän leikki-ideoita löytyy englanniksi. Voit etsiä Googlen kautta ”trampoline games.” Tämä olisi yksi esimerkki: https://icebreakerideas.com/trampoline-games/.
Myös YouTubesta löytyy trampoliinileikkejä, esimerkiksi täältä https://www.youtube.com/watch?v=vYZd7L1Ohzc.
Mutta kuten jo mainitsin kannattaa miettiä myös sitä, kuinka turvallisia nämä leikit ovat.
Lähteet:
https://icebreakerideas....
Kysymykseen vastasi Henna Makkonen-Craig Kotimaisten kielten keskuksen (Kotus) Kielitoimistosta. Vastaus kokonaisuudessaan seuraavassa:
Sanaa ei tietääkseni ole kuvattu vielä sanakirjoissa, eikä se ollut tuttu meille Kielitoimiston väellekään. Tiedossamme kuitenkin on, että sanaa on käytetty Tampereen seudulla ainakin jo 1980-luvulla, tähän tapaan:
”Se Matti (keksitty nimi) on kyllä niin pahantuulinen ja tosikkomainen tyyppi, että aina on naama vinossa vaikka sille tekis minkälaisia kevätjuhlaliikkeitä.”
Tässä kyse on siis myönteisestä yrityksestä viihdyttää tai huvittaa jotakuta.
Nykyään sana esiintyy harvakseltaan mutta aika monenlaisissa verkkoteksteissä. Media-arkistosta löytyi kaksi osumaa:
1. Aamulehti 30.11.2017 [AL ilmestyy...
Islam vaikuttaa laajalla kulttuurialueella ja paikallisia erityispiirteitä voi esiintyä.
Islamilainen avioliitto on kahden suvun välinen sopimus. Hääseremoniaan ei kuulu sormusten vaihto.
Vaikka sormukset eivät ole avioliiton merkki, morsian voi halutessaan saada lahjaksi sormuksen. Lahjan ei kuitenkaan tarvitse olla sormus, se voi olla mitä tahansa muutakin.
Muslimimiestä uskonto kieltää pitämästä lainkaan kultakoruja. Mies voi pitää sormusta, jos se on valmistettu jostain muusta metallista.
Lähteet
https://www.quora.com/What-does-Islam-say-about-wedding-rings
https://islamqa.info/en/answers/21441/ruling-on-wearing-engagement-and-wedding-rings
https://aboutislam.net/counseling/ask-about-islam/muslims-wear-rings/...
Kansallisbiografian mukaan Vesa-Matti Loirin vanhemmat olivat teknillinen suunnittelija Taito Vilho Loiri ja Lily Ida Annikki Nylund. Petri Nevalaisen kirja Saiskos pluvan, Vesa-Matti Loiri kertoo, että "isä-Taito oli ammatiltaan tekninen suunnittelija, eli laati työssään teknisiä piirustuksia". Lilyn ammattia ei Nevalaisenkaan tekstissä mainita. On mahdollista, että hän on toiminut tärkeässä kotiäidin tehtävässä. Tähän suuntaan Nevalainen tuntuu ainakin vihjaavan, kun hän kertoo, kuinka "Lily-äiti hoiti aluksi poikia Helsingin Töölössä sijainneessa noin kolmenkymmenen neliön vuokrayksiössä osoitteessa Mannerheimintie 67".
https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/1194
Näyttää siltä, että Roberto Mauri (oik. Giuseppe Tagliavia) on kuollut 12. marraskuuta 2007.
http://worldcat.org/identities/lccn-nr2005006454/
http://id.loc.gov/authorities/names/nr2005006454.html
Esihistoriallisesta jättiläishai megalodonista (Carcharocles megalodon) on löydetty lähinnä fossilisoituneita hampaita, koska haiden tukiranka ei ole luuta vaan rustoa eikä se kivety samaan tapaan. Megalodonin hampaita on löydetty etelämannerta lukuunottamatta kaikilta mantereilta, ja aikoinaan niiden kuviteltiin olevan lohikäärmeiden tai käärmeinen kivettyneitä kieliä. Tanskalainen luonnontieteilijä Nicolas Steno tunnisti ne hain hampaiksi vuonna 1667 julkaistussa kirjassaan.
Lajin kuvaili ja nimesi sveitsiläissyntyinen, Yhdysvalloissa vaikuttanut luonnonhistorioitsija ja geologi Louis Agassiz vuonna 1835. Agassiz tutki laajasti fossiileja ja sukupuuttoon kuolleita kaloja, ja hänen vuosina 1833-43 osina julkaistu teoksensa...
Kotimaisten kielten keskuksen nimistönhuoltaja vastasi:
Suomen Koutelo-paikannimet keskittyvät Nimiarkiston tietojen perusteella erityisesti Sallaan. Varvikon kylässä on Koutelo-niminen kyläkunta, Pelkosenniemelle virtaava Koutelonjoki ja muita Koutelo-alkuisia paikannimiä, kuten Koutelovaarat.
Kouta- ja Kouto-alkuisia nimiä, kuten Koutatunturi, -järvi, -joki, -koski ja -lampi Sallassa, on selitetty saamelaisperäisellä sanalla: pohjoissaameksi guovdu ’keskellä, keskeltä, keskelle’, yhdyssanan osana guovda- ’keski, keskellä oleva’.
Myös Sallan Koutoiva-niminen vaara saattaa olla merkitykseltään ’keskellä oleva’, mutta on esitetty vaihtoehtoinenkin selitys: saamen...
Tarkoittanette laulua, joka alkaa: "Jo nuorna meripoikana laivaan hyyryn hain" tai "Jo nuorena meripoikana laivapestin sain". Laululla on eri nimiä eri lähteissä ja myös sanoitus vähän vaihtelee, mutta tarina on sama.
"Suuressa toivelaulukirjassa", osassa 19, laulun nimenä on "Meripojan laulu". Siinä laulu alkaa: "Jo nuorna meripoikana laivaan hyyryn hain". Siinä kertosäkeessä lauletaan: "Laiva merta matkalla kieri ja kieri ja kieri, vaahtopäitä nostelee." Myös eron kyynelistä ja omasta pikku Meeristä lauletaan. Samalla nimellä laulu löytyy myös nuotista Telenius, Veera: "Miljoona ruusua" (Fazer, [1983]). Veera Telenius on myös levyttänyt laulun.
Kirjasta "Ylioppilaan laulukirja" (toimittanut Arvo Laro, Gummerus, 1933, 2. painos...
