Robert Burnsin runo Peltohiirelle (To A Mouse) sisältyy Edith Holdenin teokseen Nuoren naisen päiväkirja luonnontapahtumista 1906 (Otava, useita painoksia). Teoksen suorasanaisen tekstin on suomentanut Aila Meriluoto, Runojen suomennokset ovat Raili Takolanderin.
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
https://www.finna.fi/Record/vaski.122147
Englantilaiselta Gerard Manley Hopkinsilta (1844 – 1889) on suomennettu muutama runo. Runot Kevät, Lyiijyinen kaiku ja kultainen kaiku, Tähtikirkas yö ja Täplikäs kauneus voi lukea Kirsi Kunnaksen ja Aale Tynnin suomentamina esimerkiksi teoksen Tuhat laulujen vuotta : valikoima länsimaista lyriikkaa. Runot Kevät ja Täplikäs kauneus sisältyvät vain teoksen vuonna 1957 ilmestyneeseen painokseen, muut teoksen uudempiin painoksiin vuosilta 1974 ja 2004. Runo Kevät ja syksy nuorelle tytölle sisältyy Risto Ahdin suomentamana antologiaan Maailman runosydän (toim. Hannu ja Janne Tarmio. WSOY, 1988), jossa on myös edellä mainittujen muiden runojen suomennokset.
Suomen kirjailijaliiton Kirjailija-lehdessä 2010 : 3 on Riina Katajavuoren...
Maunulan kirjastossa ei ole palautusluukkua, johon aineistoa voisi palauttaa kirjaston ollessa suljettuna.
Helmet-palvelusivustolla kohdassa Kirjastot ja palvelut on lista kirjastoista, joissa on palautusluukku. Tiedot voi etsiä myös kunkin kirjaston sivuilta kohdasta Palvelut.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Maunulan_kirjasto/Palvelut
Ilmestymättömiä kirjoja ei voi varata. Voit varata kirjat vasta sitten, kun ne on luetteloitu kirjastojärjestelmään.
Elly Griffithsin Aavekentät on kustantajan sivuilla ilmoitettu ilmestyväksi helmikuussa 2020.
https://www.tammi.fi/kirja/elly-griffiths/aavekentat/9789520412364
Camilla Läckbergin Kultahäkki-sarjan toisen osan suomennoksen ilmestymisestä ei ole vielä ennakkotietoa.
https://otava.fi/kirjat/kultahakki/
Sinun kannattaa siis seurata oman kirjastosi sivuilta, milloin teokset ovat tulleet varattaviksi.
Sarjassa "Isojen tyttöjen kirjasto" on ilmestynyt Maja Jäderin-Hagforsin kirja "Kaksoset", jonka on ruotsinkielisestä alkuteoksesta "Annemarie och Marianne" suomentanut Helmi Krohn (2. painos, Otava, 1961). Suomennos on ilmestynyt ensimmäisen kerran jo vuonna 1931 sarjassa "Nuorten kirjoja, Uusi sarja", osana 20.
Suomennoksessa tyttöjen nimet ovat Annamaija ja Marianna. Marianna on punainen tyttö, sillä hänellä oli aina jotakin punertavaa puvussaan, ja Annamaija on sininen tyttö, jolla oli aina jotakin sinistä.
Antti Tuuri on teoksissaan leimallisesti Etelä-Pohjanmaan ja pohjalaisten kuvaaja. Toki muutakin aihepiiriä tuotannosta löytyy. Olisiko kyseessä siis kuitenkin Heikki Turunen, joka on mainitsemasi alueen sodanjälkeisistä asutustilallisista kirjoittanut useammassakin teoksessa?
Erityisesti ns. raivaajasarjan viidessä romaanissa liikutaan Lieksan seudun asutustilallisten parissa ja Egyptinkorvessa: Hupeli (1978), Kolmen hevosen mies (1981), Punahongan hehku (1982), Mustarinnan lapset (1985), Maan veri (1987).
Suojärveä ja suojärveläisiä evakoita Turunen on kuvannut myöhemmässä Kuokka ja kannel -trilogiassaan: Kuokka ja kannel (2016), Vinoristin kansa (2017), Nenkoset (2018)
https://fi.wikipedia.org/wiki/Antti_Tuuri
http://...
Ainakaan kirjaa selaamalla siitä ei löytynyt tällaisia määritelmiä. Luvussa 22 (s. 125-136) päähenkilö, vastakuollut toimittaja, ihmettelee suomen kieltä ja kulttuuria kohdatessaan mielestään mielenkiintoisia vainajia, mutta mitään määrielmää tässäkään ei ollut.
Valitettavasti emme ole pystyneet jäljittämään kuvailemaasi teosta. Eräs kollega muisteli, että kyseessä saattaa olla afrikkalaisen sadun perusteella tehty animaatio,
jota mahdollisesti on esitetty Pikku Kakkosessa..
Kuvataiteilijamatrikkeli on Internetissä https://kuvataiteilijamatrikkeli.fi/ . Taiteilijoista löytyy myös useita kirjamuotoisia hakemistoja, esimerkiksi Åhman, M. (2013). Suomen taiteilijat, Finlands konstnärer r.y. 45 vuotta: Matrikkeli 2013. [Helsinki]: [Suomen taiteilijat].
Makupalojen sivuilla www.makupalat.fi löytyy esimerkiksi Kirjasampo, josta voi hakea kirjailijoita myös paikkakunnittain, www.kirjasampo.fi
Jos etsit vanhempia henkilöitä oiva apua hakemiseen on Kansallisbiografia. https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia . Yksityishenkilöt voivat hakea palveluun määräaikaisen käyttäjätunnuksen.
https://finna.fi/ kirjastojen, museoiden ja arkistojen hakupalvelusta voi etsiä eri hakusanoilla esimerkiksi...
Minkä tahansa alan Korkeakoulututkinto ja informaatiotutkimuksen opinnot mahdollistavat hakeutumisen kirjastoalan töihin.
Ammattinetti: " Korkeakoulututkinto, johon sisältyy tai jonka lisäksi on suoritettu informaatiotutkimuksen opinnot. Informaatiotutkimus voi olla joko pää- tai sivuaineena."
http://www.ammattinetti.fi/ammatit/detail/3/3/194_ammatti
Lisätietoa koulutuksesta Kirjastot.fi -sivustolta https://www.kirjastot.fi/kirjastoala/opiskelu/
Oulun yliopisto informaatiotutkimus https://www.oulu.fi/informaatiotutkimus/
Paremman ehdokkaan puutteessa tarjoan Mika Waltarin Ruotsin vallan aikaan sijoittuvaa historiallista romaania Kaarina Maununtytär. Siinä tavataan pienessä sivuosassa lasinpuhaltajan poika Maksimilian, jonka kädet "ovat rakoilla ja lasimassan kärventämät kuten ainakin lasinpuhaltajan kädet".
Jos kirjailija on itse halunnut jättää jonkun henkilöhahmon sukupuolen hämäräksi, ei kääntäjällä ole moraalista oikeutta puuttua kirjailijan ratkaisuun. Arvelisin kyllä, että tällaiset tapaukset ovat yleensä tarkoituksellisia ratkaisuja, koska sukupuoli voi paljastua monista pienistä yksityiskohdista, jotka kaikki täytyy muotoilla sukupuolineutraaleiksi. Varsinkin outo nimi, joka ei tuntemissamme kulttuureissa ole miehen tai naisen nimi, viittaa mielestäni vahvasti tarkoituksellisuuteen. Ehkä kirjailijan ratkaisu kannattaa tällaisissa tapauksissa ottaa seikkailuna, jonka kirjailija on halunnut lukijan kohtaavan.
Kielissä, joissa sukupuoli heijastuu moniin kielen rakenteisiin, sukupuolen kätkeminen on vaikeampaa kuin suomessa, joka on...
Runo Sinä asut kadunkulman takana on julkaistu Jyri Schreckin runojen kokoelmassa Myöhäinen kevät, varhainen syksy : valitut runot 1959-1982 (Otava, 1982).
Kokoelman saatavuuden Helmet-kirjastojen kokoelmissa voit tarkistaa Helmet-haulla.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Löysin kaksi ehdokasta. Thomas Danielssonin ja Monica Gydalin kirja Pasi sairaalassa (1973) on osa sarjaa, jonka muut osat ovat Pasi saa pikkuveljen (1973), Pasin vaari (1973) ja Pasi ja Kaisan perhe (1975). Toinen vaihtoehto, Aase Foss Abrahamsenin kirja Anne sairaalassa (1990) ei kuulu sarjaan, joten se ei ehkä kuitenkaan ole etsimäsi kirja. Mitään näistä ei ole Kuopiossa saatavana, enkä myöskään löytänyt kansikuvia netistä tai kuvauksia niistä Lastenkirjainstituutin tietokannasta. Kirjat voi tilata Varastokirjastosta kaukolainaksi. Kaukopalvelumaksu on 3 € kirjalta.
Helmet-kirjastoissa aikuisten aikakauslehden yksittäisen niteen korvaushinta on viisi euroa ja lasten lehden kolme euroa.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Lainaajat_ja_maksut(37588)
William Shakespearen näytelmän Kesäyön unelman viimeisen repliikin lausuu Puck. Repliikki kuuluu Paavo Cajanderin suomennoksessa näin:
PUCK.
Jos me haamut loukkaamme,
Meille anteeks suokaatte;
Luulkaa, että nukahtain
Näkyjä nyt näitte vain,
Että tämä heikko ilvi
On vaan tyhjä unipilvi.
Soimata meit' ette saa.
Toiste näätte parempaa.
Jos nyt moitteest' ansiotta
Pääsemme, niin toden totta
Vasta teemme paremmin, —
Kunnon Puck sen lupaakin,
Eikä mieli sanaans' syödä.
Hyvää yötä, hyvää yötä!
Kätten pauketta nyt vaan!
Puck hän pysyy sanassaan.
Suomennos on vuodelta 1891.
https://www.gutenberg.org/files/44831/44831-h/44831-h.htm
Järvenpään kirjasto ei kuulu Kysy kirjastonhoitajalta -vastaajakirjastoihin. Järvenpää kirjaston sivuilta ei löytynyt tietoa videokasetin digitointimahdollisuudesta. Sinun kannattaa olla yhteydessä suoraan Järvenpään kirjastoon ja varmistaa asia sieltä. Yhteystiedot löydät alla olevasta linkistä.
https://www.jarvenpaa.fi/--Yhteystiedot--/sivu.tmpl?sivu_id=151
https://www.jarvenpaa.fi/--Kirjaston_palvelut--/sivu.tmpl?sivu_id=154
