Ainakin alla mainituissa julkaisuissa ja tutkimuksissa aihetta käsitellään:
- AMAP ja Lapin ihminen : Lapin alueen äitien ja vastasyntyneiden biomonitorointi ja ravitsemustutkimus / Soininen Leena, Mussalo-Rauhamaa Helena, Hyvönen Sari (Lapin lääninhallitus, sosiaali- ja terveysosasto 2002)
- AMAP assessment 2009 : human health in the arctic / Arctic Monitoring and Assessment Programme (AMAP) 2009.
- Exposure and human PCDD/F and PCB body burden in Finland / Kiviranta Hannu (väitöskirja, National Public Health Institute 2005. Tiivistelmä: Altistuminen PCDD/F- ja PCB-yhdisteille ja niiden pitoisuudet suomalaisissa)
Hevosurheilu-lehden vuosikerrat 1991-1992 ovat pääkaupunkiseudulla luettavissa vain Kansalliskirjastossa. Lehdet pitää tilata lukusalikäyttöön.
https://finna.fi/Re.cord/fikka.3439274
Varaaminen edellyttää voimassa olevaa Helka-korttia, jonka saa Kansalliskirjastosta tai muusta Helka-kirjastosta (Helsingin yliopiston kirjasto, Työväenliikkeen kirjasto, Suomalaisen kirjallisuuden Seuran kirjasto, Baltia-kirjasto, Kotimaisten kielten keskus ja Museoviraston kirjasto).
https://www.kansalliskirjasto.fi/
https://helka.finna.fi/
Haavion 20-lukua koskevista muistelmista en löytänyt mainintaa oleskelusta Britanniassa, eikä vihjeitä tämän suuntaisesta matkailusta osunut silmiini myöskään hänen julkaistuista kirjeistään tai päiväkirjoistaan.
Anthony Powellin 12-osaista romaanisarjaa Tanssi ajan pyörteissä ei pidetä avainromaanina - olkoonkin, että suurin osa kirjoissa esiintyvistä henkilöhahmoista perustuu tavalla tai toisella Powellin tuntemiin ihmisiin. Useimmat Powellin romaanihenkilöt ovat yhdistelmiä useista todellisista henkilöistä, ja kukin todellinen henkilö on saattanut lainata piirteitään usealle fiktiiviselle hahmolle. "Jos joku kelpaa 'hahmoksi', hänessä on luultavasti aineksia puoleen tusinaan henkilöhahmoon", on Powell itse todennut...
Hymytyttö ilmestyi vuonna 1973 Vaasa oy -kustantamon kevyeen romanttiseen viihdekirjallisuuteen keskittyneessä Femina-sarjassa. Sarjassa julkaistiin vuosina 1971-81 yli sata kirjaa. Tuotteliain Femina-kirjoittajista oli tanskalainen Erling Poulsen (1919-95), jonka teoksia sarjassa ilmestyi lähes kuusikymmentä - 27 salanimellä Bodil Forsberg, 17 nimellä Else-Marie Nohr, 4 nimellä Eva Steen ja kymmenen hänen omalla nimellään.
Kysymykseen on mahdotonta vastata täsmälleen. Jo käsite "suomalainen sauna" on moniselitteinen. Sauna on ollut tärkeä osa suomalaisten sekä suomensukuisten kansojen kulttuuria ainakin kivikaudelta eli paljon kauemmin kuin Suomi-niminen maa on ollut olemassa.
Rautakaudella, 400 - 800-luvuilla suomalaiset ja heidän kielisukulaisensa rakensivat savupirttejä, eli käytännössä savusaunoja, jotka toimivat myös asuntoina. Niitä oli nykyisen Suomen alueen ulkopuolella mm. Baltiassa, Karjalassa ja nykyisen Venäjän alueella.
Venäläisillä on perinteinen banja, joka on hyvin samankaltainen kuin suomalainen sauna. Myös muilla pohjois- ja keskieurooppalaisilla kansoilla oli ennen saunoja, mutta niiden käyttö loppui 1500-1600-luvulla kirkon vastustuksen...
Mukavaa, että kirjastotyö kiinnostaa teitä! Helsingin kaupunginkirjaston työhönotto on nykyään osa Helsingin kaupungin työhönottoa. Tässä avoin hakemuslomake, jonka voitte täyttää ja lähettää, https://response.questback.com/isa/qbv.dll/ShowQuest?QuestID=5052219&sid=qWrrHytvhN
Itse asiassa se on alun perinkin englanninkielinen, nimeltään "There is a Green Hill Far Away ". Sanoituksen kirjoitti irlantilainen Cecil Frances Alexander vuonna 1848. Virren suomenkieliset sanat ovat Jaakko Haavion. Englanninkielisen tekstin voit lukea hymnal-lähdelinkistä.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Vieraalla_maalla_kaukana
https://www.hymnal.net/en/hymn/h/995
Sannan elokuvassa näkemällä raiskausunella ei ole varsinaista vastinetta Meriluodon romaanissa.
25.4.1972 Aila Meriluoto kirjoitti päiväkirjaansa: "Ursula kertoi kortissaan että Panu aikoo kirjoittaa ja selostaa filmin viimeisimpiä vaiheita -- jahka ensin kirjoittaa filmiin uuden kohtauksen jossa lentäjäasuiset urokset raiskaavat Vadstenan nunnia! (Sitaatti U:n kortista: 'KRÄÄH, sanoi Aila, I never wrote that!') Minkähänlainen filmi siitä oikein tulee. Taitaa tämä miehinen kolmikko tehdä nais-aiheesta täyttä sotkua - voi Sanna-parkaa." (Aila Meriluoto, Vaarallista kokea : päiväkirja vuosilta 1953-1975)
Ennen YLE Teemalla nähtyjä esityksiä (5.1.2012, 15.6.2013, 9.1.2014, 8.1.2019 ja 10.1.2019) Haluan rakastaa, Peter oli esitetty...
Listasin alle muutaman viitteen, jotka käsittelevät pankkien kilpailua tai asuntorahoitusta. Näissä voisi olla jotain myös aiheesta.
Suomen pankkiyhdistyksen Pankkikatsaus, josta listassa on kaksi artikkelia, voisi olla hyvä lähde 1990-luvun ja 2000-luvun alun osalta. Pankkikatsaus on ilmestynyt vuosina 1993-2006.
Pankkiyhdistys on nykyisin Finanssiala ry http://www.finanssiala.fi/. Sieltä voisi löytyä asiantuntemusta kuluttajakäyttäytymisestä.
Uusia 2017-2019:
Digitalisaatio lisää kilpailua pankkitoimialla
http://urn.fi/URN:NBN:fi:bof-201704211248
Yhdysvallat asuntorahoituksen murroksen edelläkävijänä
http://urn.fi/URN:NBN:fi:bof-201910181537
Vanhempia asuntorahoituksesta:
Asuntorahoitus Euroopassa
Suomen pankkiyhdistys...
Kyseessä on kaiketikin Fjodor Mazajevin vuonna 2008 ohjaama dokumentti Utšimsja dzjudo s Vladimirom Putinym (eli Opiskelemme judoa Vladimir Putinin kanssa). Tallenteen teostiedot näkyvät vielä Helmetissä, mutta viimeinen kappale on jouduttu poistamaan kokoelmista. DVD löytyy Kyyti-kirjastojen ja Vaski-kirjastojen kokoelmista, joten tallenne on tilattavissa kaukolainaan.
Linkeissä on lisää tietoa ko. DVD:stä.
https://kirjasto.kyyti.fi/cgi-bin/koha/opac-detail.pl?biblionumber=1162004
https://finna.fi/Record/vaski.712114
Mikäli sinulla on voimassa oleva Helmet-kortti, voit tehdä itse kaukopalvelupyynnön alla olevasta linkistä löytyvällä lomakkeella. Kaukopalvelu on maksullista. Linkissä on myös hinnasto.
https://www.helmet.fi/fi-FI/...
Englanninkielisen tietosanakirja Encyclopædia Britannican sähköinen Britannica online ja IMDB-elokuvatietokanta ilmoittavat hänen syntyneen vuonna 1912, mutta joissakin lähteissä hänen syntymäajakseen on ilmoitettu tosiaan vuosi 1909. Näitä yllämainittuja lähteita pidetään kuitenkin varsin luotettavina.
https://www.imdb.com/name/nm0001207/
https://www.britannica.com/biography/Jose-Ferrer
Netistä löytyy artikkeli, johon on poimittu muutamia suomenruotsalaisia runoilijoita ja heidän runojaan. Runojen tekstit löytyvät Litteraturbanken -palvelusta, https://litteraturbanken.se/. Litteraturbanken sisältää paljon muutakin materiaalia, joten tuo Ylen sivulla julkaistu artikkeli on hyvä tapa lähteä liikkeelle runoilijan valinnassa, https://svenska.yle.fi/artikel/2018/10/26/sa-har-blir-du-foralskad-i-finlandssvenska-poeter Jos haluat selata suomenruotsalaista materiaalia Litteraturbankenissa, hakutulos on tässä, https://litteraturbanken.se/bibliotek?sort=popularitet&avancerat&keywords=keyword:Finlandssvenskt Voit myös selata Svenska Litteratursällskapetin e-kirjoja, https://www.sls.fi/sv/...
Kyseessä on Heikki Asunnan runo Marraskuun ilta. Runo on Asunnan kokoelmasta Ruuhen veistäjä (1946), mutta on luettavissa myös Heikki Asunnan Valituista runoista (1948) sekä runoantologiasta Tämän runon haluaisin kuulla 3. (toim. Satu Koskimies ja Juha Virkkunen, Tammi 2000).
Ensimmäisen kohdan löysin jälkimmäistä en, mutta kirjaa on hyvin saatavilla kirjastoista, joten voitte helposti hakea kohdan itse. Ensimmäinen menee näin " sillä he olivat eläneet yhdessä riittävän kauan todetakseen että rakkaus oli rakkautta aina ja kaikkialla mutta sitä kestävämpää mitä lähempänä kuolema."
Ainoa mikä minusta viittasi kahtia jakamiseen oli kohta " kansan vaisto jakoi heidät heidät kahteen ryhmään: pahoihin kiinalaisiin ja hyviin kiinalaisiin.
Vuosaaren kirjastossa on tällä hetkellä useita koneita vapaana. Aikaa ei tarvitse varata, mutta varaamalla varmistat, että saat koneen käyttösi silloin, kun tarvitset. Voit varata koneen verkossa tai soittamalla kirjastoon. Jos korttiisi on liitetty pin-koodi, varaaminen käy helposti alla olevasta linkistä löytyvässä ajanvarausjärjestelmässä. Pistäytymiskoneille ei voi varata aikaa.
Voit tallentaa tiedoston muistitikulle tai lähettää sen sähköpostiisi ja tulostaa tiedoston siitä.
https://varaus.lib.hel.fi/fastsearch
Vuosaaren kirjasto https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Vuosaaren_kirjasto/Yhteystiedot
Metafyysisissä ja eettisissä kysymyksissä, joihin vapaan tahdon probleema lukeutuu, voidaan hyvin harvoin puhua konsensuksesta tai edes valtavirtakäsityksestä: keskenään kilpailevia teorioita vapaan tahdon määritelmästä, luonteesta ja todellisuudesta on lukuisia. Hiukan yleistäen voitaneen sanoa, että vapaan tahdon pitäminen pelkkänä illuusiona on yleistynyt ja eräät tunnetut filosofit (esim. Galen Strawson, Sam Harris) ovat äänekkäästi argumentoineet vapaan tahdon käsitettä vastaan, mutta heidän argumenttejaan on myös laajalti kritisoitu (esim. Alfred R. Mele).
Viime vuosien akateemista keskustelua vapaan tahdon ongelmasta on käsitelty perusteellisesti Aku Visalan teoksessa Vapaan tahdon filosofia (Gaudeamus, 2018)....
Viimeinen Reijo Valkosen Laila Kinnunen : valoa ikkunassa -elämäkerran mainitsema esiintyminen ajoittuu syksyyn 1985. Vuosina 1982-85 Laila keikkaili duona hanuristi Seija Lehtevän kanssa, jonka kanssa laulaja oli aloittanut yhteistyön vuonna 1978. Seitsemän vuoden aikana he ehtivät esiintyä yhdessä "ehkä viitisentoista kertaa". Marraskuun 1985 jälkeen Seijan keikkakalenterissa ei enää näkynyt Laila Kinnusen nimeä.
Yhteisen keikkailun päätyttyäkin Laila ja Seija pitivät yhteyttä. Vielä vuonna 1991 Laila yllytti Seijaa lähtemään kanssaan keikoille, mutta hanke ei koskaan edennyt suuria suunnitelmia pitemmälle. Pelkäksi ajatukseksi oli jäänyt myös Lailan 50-vuotiskonsertti, jota laulaja Ikävalkon mukaan itse kovasti...
Joulujuhlarunonne on alun perin Lasten lähetyslehdessä vuonna 1903 julkaistu Hilja Haahdin Minun ikäiseni. Sittemmin runo on julkaistu useassa koululaisille tarkoitetuissa lukemistoissa, joista se lienee joulujuhlaohjelmistoonne poimittu. Tässä niistä muutama: Lausuntarunoja nuorelle väelle : lausuntaohjeita ja 250 lausuttavaa runoa (Valistus, 1949), Aukusti Salo, Kerttu Mustonen, Esteri Paalanen, Lapsuuden kotiseutu : Otavan III lukemisto (Otava, 1951), Lukutoveri. I, Lisälukemisto kansakoulun III ja IV luokalle (WSOY, 1954).
K. V. Kaukovallan mukaan "purra" on vanha veneen nimitys. Purra on myös talonnimi Suur-Pirkkalassa nykyisen Nokian alueella. Talonnimestä tuli suvun nimi 1500-luvun lopulla. Vuonna 1602 Purra oli kahtena talona, joita isännöivät Esko ja Yrjö Purra.
"Niin järvirikkaalla seudulla kuin Suur-Pirkkalassa liikuttiin tietenkin kesäisin veneellä paikasta toiseen. Purra, vanha veneen nimitys, on säilynyt Kankaantaan kylän talon nimenä nykyaikoihin." (K. V. Kaukovalta, Pirkkalan heimo- ja keskiaika)
"Purra on [Kankaantaan] kylän vanhimpia taloja, ehkä vanhin. Nähtävästi pirkkalaisliikkeen ajoilla on Purran nimi kulkeutunut täältä pohjoiseen. Vilppulassakin on Purra. Purra-nimisiä tiloja ja sukuja on Oulun tienoilla. Lähellä Tornion kaupunkia on...
