Joitain Gutenbergin nimiin pantuja sitaatteja on mahdollista löytää, mutta kokonaan eri asia on, kuinka autenttisina ja luotettavina näitä voi pitää. Lähdeviittauksia näissä "lainauksissa" ei yleensä ole, joten niiden yhteyttä Gutenbergiin on vaikea todentaa. Kokonaan vastaanottajan tulkinnan varaan jää, ovatko nämä kenties Gutenbergin itsensä kirjoittamaa tekstiä, jonkun muun ylös merkitsemiä Gutenbergin sanoja, referaatti jostakin Gutenbergin kirjoittamasta tai sanomasta vai puhdasta fiktiota. Levinnein näistä "Gutenbergin" sanomisista lienee lausahdus painokoneesta ehtymättömänä lähteenä, josta virtaavien purojen välityksellä Jumala levittää sanaansa ja joka uuden tähden lailla karkottaa...
Sinikka ja Tiina Nopolasta sekä heidän teoksistaan löytyy tietoa esimerkiksi heidän omilta verkkosivuiltaan sekä kustantajan, Tammen, sivuilta. Sieltä löytyvät myös yhteystiedot.
Sinikka Nopolan sivut:
http://www.sinikkanopola.com/
https://www.tammi.fi/kirjailija/sinikka-nopola
Tiina Nopolan sivut:
https://www.tammi.fi/kirjailija/tiina-nopola
http://www.tiinanopola.com/
Tärkeimpiä teoksia on hankalaa määritellä, mutta jos sillä tarkoitetaan tunnetuimpia teoksia, niin tällöin voisi sanoa Risto Räppääjä -kirjat. Ne varmasti tulisivat monille ensimmäiseksi mieleen. Sinikka Nopola ja Tiina Nopola ovat kuitenkin kirjoittaneet myös muita teoksia. Heidän kaikki teoksensa on listattu kummankin omille nettisivuille.
Arvo Poika Tuomisen muistelmasarja on hänen omaa tuotantoaan. Värikkäiden muistelmien syntyhistoria on kuvattu yksityiskohtaisesti Panu Rajalan ja Hannu Rautkallion teoksessa Petturin testamentti: Arvo Poika Tuomisen todellinen elämä.
Kysymyksestä ei käy ilmi, onko kyse suomalaisista vai ulkomaisista urheilijoista. Helmet-tietokannassa on ainakin seuraavat suomalaisia urheilijoita esittelevät matrikkelit:
Urheilumme kasvot (Sacandia-kirjat 1978-1985) Se on 1970- ja 1980-luvuilla ilmestynyt 14-osainen teossarja, joka esittelee suomalaisia urheilijoita lajeittain.
Myös sarja Kiveenhakatut esittelee suomalaisia urheilijoita kautta aikojen (Kirjapaja 2010-2019)
Suuri olympiateos -sarja (Graface 1978-2012) esittelee olympiaurheilijoita
Antti Arposen kirja He antoivat kaikkensa (Auditorium, 2014) -kirja esittelee viime sodissa menehtyneitä urheilijoita
Jouluinen runonne on Ester Ahokaisen kirjoittama Jouluaamuna. Lukukirja, johon tämä sisältyy, on Urho Somerkiven ja Engun Rauhamaan Lasten kolmas lukukirja (Otava, 1959).
Lähdin ratkomaan kysymystäsi Helmet-haulla. Katsoin Pimeän poika -kirjan asiasanoja ja tein uuden haun. Lapsuus ja pahoinpitely tai henkinen väkivalta. Hakutuloksena olivat mm. Jorma Hyvösen Pillipiipari, Linda Olssonin Kaikki hyvä sinussa, Ulla Appelsinin Lapsuus lahkon vankina ja Riikka Pulkkisen vieras. https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__S%28lapsuus%29%20%28pahoinpitely%20%7C%20%28henkinen%20v%C3%A4kivalta%29%29__Ff%3Afacetmediatype%3A1%3A1%3AKirja%3A%3A__Ff%3Afacetlanguages%3Afin%3Afin%3Asuomi%3A%3A__O-date__U__X0?lang=fin&suite=cobalt
Torey Haydenin teosten innoittamana kokeilin hakua lapset ja sopeutumattomuus ja sain tulokseksi esim. Doris Lessingin Viides lapsi ja Tiina Pihlajamäen Rant. Ta. Li. ...
Kynttilälyhtyjen paristot tosiaan tyhjenevät melkoista kyytiä. Voisitkin harkita siirtyväsi ainakin ladattaviin paristoihin. Niitä on esim. usb-ladattavia https://www.e-ville.com/fi/3045461-akut-tarvikkeet-varaosat/29503-4-x-usb-ladattava-aa-akkuparisto-1200mah.html?gclid=EAIaIQobChMI-dio4Zbq5QIVVYmyCh2bLQqDEAAYAyAAEgITWPD_BwE tai paristolaturilla ladattavia https://www.verkkokauppa.com/fi/catalog/4422c/Ladattavat-akkuparistot. Paristot kestävät melkoisen monta latauskertaa ja ympäristökuormitus vähenee.
Ei-eläinperäisiä kynttilöitäkin toki löytyy esim. Pirkka ja Rainbow merkkien kynttilöistä. http://www.vegaanituotteet.net/muut/kynttilat/
Tosin parafiinikynttilät eivät kenties ole kaikkein...
Ei ole mahdollista saada mitään kattavaa listaa Juha Vuorisen teosten myyntiluvuista, mutta erään verkkoartikkelin mukaan Juoppuhullun päiväkirja olisi kaikkien aikojen toiseksi myydyin pokkari Suomessa, joten todennäköisesti se on myös Vuorisen kirjoista myydyin.
Lähteet:
https://sanoma.fi/tiedote/juoppohullun-paivakirjaa-on-kuunnellut-34-000-suplan-kayttajaa/
Suomen merimuseo ylläpitää Suomen kauppalaivastotietokantaa, joka sisältää tietoja Suomen kauppalaivastosta vuosilta 1921–1987.
Tietokannassa aluksien eri vuosien tiedot on yhdistetty kronologisesti, joten laivojen vaiheita voidaan seurata läpi vuosien. Aluksia voidaan hakea esimerkiksi nimen, laivatyypin, takiloinnin, rekisteröintipaikan ja omistajan perusteella. Haku voidaan myös rajoittaa tiettyjen vuosien tietoihin.
Tietokannan verkko-osoite: http://kauppalaiva.nba.fi/
Suomen merimuseon verkko-osoite: https://www.kansallismuseo.fi/fi/suomenmerimuseo/etusivu
Voitte myös olla yhteydessä Suomen merimuseoon tiedon saamiseksi.
Suomen merimuseon tietopalvelun yhteystiedot (tietopalvelupyynnöt ajanvarauksella...
Kirkes-kirjastojen aineisto voidaan palauttaa myös toiseen kirjastoon. Lainattu aineisto voidaan palauttaa maksutta oman kunnan kirjastoon. Jos aineisto palautetaan muuhun kuntaan kuin mistä se on lainattu, palautuksesta peritään nidekohtainen kuljetusmaksu 0,50 euroa / kpl.
https://kirkes.finna.fi/Content/asiakkaalle
Nina Hurman kaksi edellistä kirjaa, Yönpunainen höyhen ja Hatuntekijän kuolema, ovat ilmestyneet 2013 ja 2014. Parin vuoden takaisessa blogissa hän kertoo kolmannen osan kirjoittamisesta. Ainakaan vielä se ei ole ilmestynyt, eikä meilläkään ole enempää tietoa tilanteesta. Ehkäpä hänen kustantajansa Gummerus tietäisi enemmän:
https://www.gummerus.fi/fi/kirjailija/nina-hurma/402/
Kirjastot ottavat kokoelmiinsa lahjoituskirjoja tarveharkintaisesti, pääsääntöisesti uudehkoja tai muuten kysyttyjä teoksia. Lukion kurssikirjoissa on yleensä ongelmana se, että painokset ja niiden sisällöt vaihtuvat nopeaan tahtiin. Vanhat oppikirjat eivät siis välttämättä ole ajanmukaisia tai tarpeellisia kirjastojen kokoelmien kannalta.
Jos haluat lahjoittaa omia kirjojasi kirjastolle, kannattaa ottaa suoraan yhteyttä lähikirjastoosi ja kysyä onko kyseisille kirjoille tarvetta. Joissain kirjastoissa on myös kirjojen kierrätyspisteitä. Niihin voi viedä pienehköjä määriä hyväkuntoisia kirjoja, joita muut asiakkaat voivat ottaa omaan käyttöönsä.
Jean-Paul Sartren postuumisti julkaistua teosta Vérité et existence (Gallimard, 1989) ei ole julkaistu suomeksi. Teos julkaistiin englanniksi vuonna 1992.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
Tilastoa lainvalmistelun kestosta ei ole. Osviittaa lainvalmistelun kestoon antaa Eduskunnan verkkosivulla Lainvalmistelun vaiheet -sivu https://www.eduskunta.fi/FI/lakiensaataminen/lainvalmistelu_vaiheet/Sivut/default.aspx sanotaan näin: Useimpien esitysten käsittely kestää 2–4 kuukautta, mutta suuriin lakihankkeisiin voi kulua vuosia. Vaalikauden päättyessä käsittelemättä olevat hallituksen esitykset ja lakialoitteet raukeavat. Näin yksittäisen lain valmistelu kestää enintään neljä vuotta eli vaalikauden ajan.
Jos kuitenkin lakiehdotus koskee perustuslain säätämistä, muuttamista tai kumoamista noudatetaan ns. vaikeutettua säätämismenettelyä.
Perustuslakia koskeva ehdotus hyväksytään ensin lain toisessa käsittelyssä...
Oi Herrani, oi Luojani on osa Jussi Rasinkankaan säveltämää ja Juhani Konolan säveltämää Juhlamessua (2001). Laulun sanat näyttävät löytyvän ainoastaan messun nuotista, joka kuuluu useidan Suomen kirjastojen kokoelmiin.
Voit tilata nuottijulkaisun kaukolainaan oman kirjastosi kautta.
https://www.finna.fi/Record/fikka.4703576#toc
https://finna.fi
Keanu Reevesin ja Alexandra Grantin teoksia Ode to happiness (Steidl Publishers, 2011) tai Shadows (Steidl, 2014) ei ole minkään suomalaisen kirjaston kokoelmissa.
https://www.finna.fi/
https://monihaku.kirjastot.fi/fi/
