Kielitoimiston sanakirja ei tunne sanaa neulasinen, eli se ei liene oikea muoto, vaikka sitä käytetäänkin. Sinineulasinen-muodossa on ehkä otettu mallia punakukkainen-tyyppisistä adjektiiveista.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/
Paras asiantuntemus on Kotimaisten kielten keskuksessa. Alla linkki heidän Kielineuvonnan puhelin -sivulleen:
https://www.kotus.fi/palvelut/kieli-_ja_nimineuvonta/kielineuvonnan_puhelin
Hei!
Voisiko kyseessä olla Mikael Bergstrandin romaani Omenalaakson guru (alkuteos Gurun i Pomonadalen)? Kirja on Bergstrandin Intia-sarjan itsenäinen päätösosa. Romaanissa päähenkilö Göran suuntaa ystävänsä Yogin kanssa viettämään kesää Pomonalaaksoon. Kirjan tiedot Helmet.fi:ssä https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2276127 ja Kirjasammossa https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FabstractWork_4191947
Olet aivan oikeassa. Kieliopillisesti oikein olisi taivuttaa kieltosana monikon kolmannessa persoonassa subjektin mukaisesti. Ehkä ohjelman nimeen on haettu puhekielisempää tunnelmaa, kun kieltoverbi on jätetty taivuttamatta.
Historiantutkija, emeritusprofessori ja Helsingin yliopiston entinen rehtori Päiviö Tommila kirjoittaa Maankäyttö-aikakauslehden artikkelissa "Kuinka Suomi-neidon muotoinen kartta-Suomi syntyi" käsivarren synnystä näin:
"Suomella ei ollut Ruotsin aikana länsirajaa, mutta Haminan rauhassa sellaiseksi määriteltiin Tornion- ja Muonionjokia pitkin kulkeva linja. Nyt Suomi sai myös pohjoisrajan, sillä kun Suomeksi kutsuttu alue oli Ruotsin aikana ulottunut vain Kemijoen tienoille, rajaksi tuli nyt 1751 käyty Ruotsin ja Norjan raja. Se on tänä päivänäkin Norjan ja Suomen raja. Näissä rajajärjestelyissä syntyi Suomi-neidon läntinen käsivarsi."
Artikkeli on luettavissa myös verkossa:
http://www.maankaytto.fi/arkisto/mk109/...
Boazobigálus eli Juokse kellokas -joiun alkuperästä on saatavilla vain vähän tietoa. Musiikin tietokannoista ei löydy tekijää, ainoastaan maininta traditional eli säveltäjä on tuntematon. Sävelmä löytyy monista nuottikokoelmista ja usealta kokoelmalevyltä, joissa sen alkuperäksi on merkitty joko "joiku Utsjoelta" tai "joiku Inarista". Suomenkieliset sanat kappaleeseen on tehnyt Arvo Ylitalo.
Alkuperäisten sääntöjen mukaan pelaaja voi laittaa vain yhden erikoiskortin kerrallaan https://www.unorules.com/
Pelistä on kuitenkin muunnoksia. Usean kortin lyömissäännön mukaan pelaaja voi lyödä useita kortteja, jotka sopivat poistopakkaan väriltään tai tyypiltään (numero tai erikoiskortti). Tähän muunnoksen on vielä vaihtoehtoinen muunnos, jossa pelaaja voi lyödä yhden samaa väriä tai kaikki samat numerot.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Uno_(korttipeli)
Samankin kasvin kylmänsietokyky vaihtelee eri vuodenaikojen mukaan. Kun kasvi kasvaa voimakkaasti, kylmänsieto on heikoimmillaan. talvella tai kuivuuden aikana kylmänsieto on vahvempaa. Vihreiden kasvien (klorofylliä sisältävien) kylmyyden sietokyky myös kasvaa ympärisötn vaatimusten mukaan. Siksi lajit, joiden siemenet ovat peräisin kylmillä alueilla kasvaneilta lajeilta, kestävät kylmää paremmin kuin tropiikin siemenistä kasvaneet.
https://peda.net/hankkeet/sk/dkt:file/download/efdf0037785b746acda82fe16decaf96d47c325c/Kasvit%20talvella%20pdf.pdf
Luontoon liittyviä kysymyksiä kannattaa lähettää myös Kysy luonnosta -palstalle.
https://suomenluonto.fi/kategoria/luonto/kysy-luonnosta/
Siellä luontokysymyksiin on ryhmä...
kielitoimistonohjepankki.fi: ”Koska alkaa tekemään on rakennetyyppinä tavallinen eikä aiheuta ilmaukseen monitulkintaisuutta, suomen kielen lautakunta hyväksyi sen yleiskieleen alkaa tehdä -rakenteen rinnalle (2014).
Monien kielenkäyttäjien mielestä rakenne alkaa tekemään ei kuitenkaan ole neutraali, minkä vuoksi sitä voi pitää yleiskielen rajatapauksena.”
Toisin sanoen molemmat lauseet ovat tässä suhteessa oikein. Muilta osin olisi korjattavaa. ’Mitä’ -sanaa ei voi käyttää tuossa vertailuyhteydessä, vaan joko ’kuin’ tai ’joka’. Jälkimmäisessä tapauksessa pilkku Niilon jälkeen.
kielitoimistonohjepankki.fi on hyvä apuväline oikeakielisyyteen.
En valitettavasti onnistunut löytämään kyselemääsi tilastoa. Suomen lain mukaan testamenttia ei tarvitse rekisteröidä eikä niistä siis ole yhtenäistä tietokantaa. Valtionkonttorin sivulta löysin tiedon siitä, että noin 60 % ilman perillisiä kuolleista on tehnyt testamentin. Tietoa siitä, kuinka moni kaikista suomalaisista on tehnyt testamentin tai kenelle, en onnistunut löytämään.
https://www.valtiokonttori.fi/palvelu/perillisitta-kuolleiden-jaamistot/
Yleishyödyllisten järjestönen edustajat arvioivat, että testamenttilahjoitusten määrä lisääntyy lähivuosina. https://yle.fi/uutiset/3-10176991
Jos asia kiinnostaa, kannattaa ehkä kysellä mahdollisia tilastotietoja Valtionkonttorista tai Veronmaksajien keskusliitosta....
Kielitoimiston sanakirjan mukaan piittaamaton sanaa kuvataan seuraavasti: "välinpitämätön, penseä, häikäilemätön"
Esimerkkinä: "Muista, mistään piittaamaton. Käskyistä piittaamaton. Piittaamaton ihminen"
Ihminen suhtautuu/toimii piittaamattomasti, kun hän jättää huomiotta esim. toisten tunteet, inhimillisyyden, taloudelliset realiteetit, toimintansa laillisuuden.
Eesti ekspress-lehteä vuodelta 2017 ei ole saatavissa helmet-kirjastoissa. Sitä säilytetään pisimpään Helsingin kirjastoista Oodissa (kuluva kuukausi + 5 kuukautta). Vanhempia ei ole enää luettavissa. Helmet-kirjastojen ei voisi kuitenkaan lähettää kirjastosta toiseen, vaikka olisi saatavissakin. Ne on tarkoitettu juuri siinä kirjastossa luettaviksi, jonne ne on tilattu.
Kannattaa kysyä lehteä Tuglas-seuran ylläpitämästä Baltia-kirjastosta, kokoelmat ja ja lukusali ovat kaikkien käytettävissä kirjaston aukioloaikoina: ma–pe klo 10.00–17.00.
Lehtiä tosin ei lainata sieltäkään ulos vaan on luettavissa vain paikan päällä.
Ohessa yhteystiedot:
Baltia-kirjasto
Viro-keskus, Suvilahti
Sörnäisten...
Kollegani Anja Korkala Sellon ja Tapiolan kirjastoista tiesi että kyse on sanasta moping eli murjottava. Myrtle sanoo elokuvassa Ronille että miksi tämä tietäisikään hänestä ” Who would ever talk about ugly, miserable, moping, moaning Myrtle.” eli ”Kuka puhuisikaan rumasta, surkeasta, murjottavasta/mököttävästä, voihkivasta/valittavasta Myrtlestä?"
On todettu, että airbnb-toiminta saattaa nostaa vuokria ja siten lisätä asunnottomuutta. Ilmiöstä on puhuttu Euroopassa, etenkin Dublinissa. Suomen Hypoteekkiyhdistyksen mukaan Helsingin keskustassa on nyt paljon arvoasuntoja tyhjillään. Hypoteekkiyhdityksen mukaan airbnb-toiminta ei ole kuitenkaan vaikuta ilmiöön merkittävästi.
https://demokraatti.fi/airbnb-toiminnan-vuokrahintoja-korottava-vaikutus-on-rantautunut-nyt-myos-helsinkiin/
https://www.theguardian.com/cities/2018/nov/29/empty-dublin-housing-crisis-airbnb-homelessness-landlords
http://www.hypo.fi/uudet-ilmiot-uudet-riskit-uudet-nakymat/
Ylen verkkoartikkelissa haastatellun erikoislääkärin mukaan Suomessa varhaisimmassa vaiheessa raskautta syntynyt ja henkiin jäänyt vauva on syntynyt raskausviikolla 23. Syntymäpainoa vauvalla oli yli 600 grammaa.
Verkkokeskusteluissa liikkuu mainintoja saman äidin lapsien jopa alle 10 kuukauden ikäeroista, mutta mitään virallista tietoa eri raskauksista syntyneiden pienimmälle ikäerolle Suomessa ei liene uutisoitu. Lasten syntymäväliä on kyllä tutkinut esimerkiksi Väestöliitto vuonna 2015.
Vain 245 grammaa syntyessään painanut vauva selvisi elossa Yhdysvalloissa – Kuinka pieniä vauvoja voimme pelastaa? https://yle.fi/uutiset/3-10809484
https://vaestoliitto-fi-bin.directo.fi/@Bin/13b3569989a7d69f4b705ece1f7…
Tervehdys kirjastosta,
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan kirjoittamassa kirjassa Sukunimet (Otava 2000) Lähteenmäestä kerrotaan, että se on ollut hyvin yleinen tilannimi ja saanut sukunimen tehtävän useammin kuin muut Lähteen-alkuiset paikannimet. Se mainitaan ainakin 60 paikkakunnalla, useimmiten Helsingissä, Pirkanmaalla, Satakunnassa, Turun ympäristössä, Etelä-Hämeessä ja Keski-Suomessa. Se ei kuitenkaan ole tuntematon myöskään Itä-Suomessa, Kainuussa tai Peräpohjolassa.
Sukunimet-kirja kertoo että puhdasta vettä pulppuava lähde on ollut entisaikojen ihmisille niin tärkeä, että paikat, joissa lähteitä on ollut, on yleensä nimetty niiden mukaan. Lähde-alkuisia paikannimiä on ollut runsaasti. Lähteen läheisyydessä oleva talo on...
Tilastokeskuksen ylläpitämässä Tilastokoulussa on kurssi Väestötieteen perusteet, jonka osiossa 9.5 Väestön uusiutuminen on seuraava maininta aiheesta: "Väestötieteessä sukupolven pituutena käytetään synnyttäneiden naisten keski-ikää. Tällä hetkellä esimerkiksi Suomessa sukupolven pituus on noin 30 vuotta."
Synnyttäneiden keski-ikä löytyy Tilastokeskuksen Syntyneet-tilastosta (ks. sivun lopusta taulukko Elävänä syntyneiden määrä, kokonaishedelmällisyysluku ja elävän lapsen synnyttäneiden keski-ikä 2009–2018). Pidempi aikasarja on saatavilla Suomen tilastollisesta vuosikirjasta, taulukosta 24.31 Väestöllisiä tunnuslukuja: keski-ikä 1991–2017.
Pohjois-Atlantin sopimus, johon sisältyy 14 artiklaa on käännetty suomeksi esimerkiksi Tuomas Forsbergin Nato-kirjan (Ajatus Kirjat Helsinki 2002) liitteeseen, sivut 319-322. Kirjan tekijä huomauttaa alaviitteessä, että käännös on vapaa ja epävirallinen.
Alkuperäinen teksti engalanniksi sekä monen Natoon kuuluvan maan kielellä on julkaistu verkkosivulla:
https://www.nato.int/cps/en/natohq/official_texts_17120.htm
